maanantai 27. tammikuuta 2020

Se saattoi tapahtua. Sen täytyi tapahtua. Se tapahtui...


Se saattoi tapahtua.
Sen täytyi tapahtua.
Se tapahtui aiemmin. Myöhemmin. Lähempänä. Kauempana.
Se tapahtui, mutta ei minulle.

Pelastuit, koska olit ensimmäinen.
Pelastuit koska olit viimeinen.
Koska olit yksin. Koska oli muitakin.
Koska olit vasemmalla. Koska olit oikealla.
Koska lankesi sade. Koska lankesi varjo.
Koska vallitsi aurinkoinen sää.

Onneksi oli metsä.
Onneksi ei ollut puita.
Onneksi oli kisko, koukku, palkki, jarru,
syvennys, mutka, millimetri, sekunti.
Onneksi oljenkorsi kellui vedessä.

Siksi, silti, sen vuoksi, siitä huolimatta.
Entä jos sinulta olisi jäänyt käsi, jalka
askeleen verran, hiuskarvan verran
yhteensattumasta.

Olet siis ehjin nahoin? Hetkesi ei siis ole vielä koittanut?
Verkko oli yksisilmäinen, ja sinä livahdit silmästä läpi.
En osaa kylliksi ihmetellä, vaieta.
Kuuntele,
kuinka rintani pamppailee sinun sydämesi lyönneistä.

- Wislawa Szymborska -
suomennos Jussi Rosti
Näkymätön silta (Otava 2011)

*****

Tänään tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä kun Auschwitz vapautettiin. Sytyttäkäämme kynttilä Vainojen uhreille, joiden muistopäivää tänään vietetään.



"Those who cannot remember the past are condemned to repeat it."

"Wer sich an die Vergangenheit nicht erinnern kann, ist dazu verdamnt sie zuwiederholen."

"Ne jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä."

- George Santayana -

*****



Vainojen kirjat Leena Lumissa

16 kommenttia:

  1. Kiitos Leena upeasta postauksesta. Tämä on ollut minullakin mielessä. Olen juuri kuuntelemassa Auschwitzin tatuoijaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, kiitos♥ Tilasin kirjastosta yhden kirjan eilisen Heasrin jutun perusteella. Me emme unohda!

      Poista
  2. Juuri viikonloppuna luin kirjan Kohtalottomuus, Imre Kertesz.
    Älkäämme unohtako!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina,muistan kirjan...Tilasin eilisen Hesarin jutun vinkkinä yhden aihetta käsittelevän kirjan. Me emme unohda!

      ♥♥

      Poista
  3. Tärkeää on, että muistamme. Tuntuu pelottavalta, että uutisten mukaan ilmapiiri kiristyy monissa maissa, esimerkiksi Saksassa. Siksi muistaminen on erityisen tärkeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, pidetään huoli, että muistamme ja että muutkin muistavat. Jonna, tämä sama vanha kaikki elää ja voi hyvin, mutta piilossa. Olen huomannut aivan samoja merkkejä, mitä oli Saksassa '30-luvulla eikä vain meillä vaan myös Keski-Euroopassa. Se hengittää niskaan, mutta ei päästetä sitä kasvamaan, ei itämään enempää!

      ♥♥

      Poista
  4. Tuttu runo ja tuttuja kirjoja. Juttelin tänään 92 v ystäväni kanssa ja hän muisteli myös päivän teemaa ja kertoi, että muistaa miten pikkutyttönä näki kuinka juutalainen naapuri haettiin kotoa ja hän tajusi, että jotain ihmeellistä tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allu, ja tämä toistuu ainakin minulla niin kauan kuin blogi on. Voi hyvänen aika sentään...Ymmärrän sen, että kaikki eivät todellakaan voineet tajuta/ymmärtää mitä tapahtui. Tiedän sen itsestäni eli muistan lapsuudesta parikin kovan kohtalon lasta, mutta en ymmärtänyt, en. Myöhemmin osasin sitten kysyä isältä ja sain tietää, enkä ikinä unohda.

      ♥♥

      Poista
  5. Leena hyvä, en tohdi vielä nimellä, mutta haluan kiittää ja kumartaa Sinulle, sivustollesi, kaikelle mitä olet lukenut/luet, tehnyt/teet, kirjoittanut/kirjoitat, saanut/saat aikaiseksi... Lukemisen, kirjojen, yömusiikin lisäksi olet öitteni lempeä valo!

    VastaaPoista
  6. Hieno postaus Leena. Tääläl Israelissahan on vieläkin ihmisiä jotka ovat leireiltä pelastuneet, mutta koska aikaa on kulunut, heitä on pienenevä määrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos♥ Tänään oli Hesarissa juttu kun entisiä Auswitschin vankeja saatettiin sinne käymään...Eniten pelkään, että kun heistä aika jättää, tämä unohdetaan, jopa kielletään tapahtuneen.

      ♥♥

      Poista
  7. Auschwitz,vierailun arvoinen paikka.Olimme aikoinaan juutalaisten ystäviemme hääjuhlassa.Eräällä vieraalla oli tatuoituna ranteeseensa vankinumero-historia tuli todella lähelle,ei unohdu.
    Sinullekin varmaan tuttu:Poika raidallisessa pyjamassa,koskettava.Kadotettujen kahvilan ja Fraun olen kehunut jo monesti ja edelleen.Kiitos taas parista uudesta kirjavinkistä,menivät varaukseen.Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, ehdottomasti ajamme siitä aina ohi. Ja eilen juuri siitä puhuimme, että jos siitä tienhaarasta vielä ajamme, niin ohi vain. Poikani kävi siellä tänä vuonna, mutta hän ei ole lukenut niin paljon kirjoja aiheesta kuin minä. Kannan tuosta asiasta jo niin paljon, että en kestä, en kestä nähdä niitä hiuskasoja ja kenkiä, lastenkin kenkiä siellä, en kestä! Minulla on juutalainen ystävä, joka nykyään asuu Israelissa, hän usein puhuu noista numeroista, sillä heitä on vielä elossa. Tämän päivän lehdessäkin oli juttua, kun vielä siitä portista kävelivät sisään.

      Sitä juuri en ole lukenut, mutta mm. tutkijoiden kirjan Juutalainen kulttuuri, sitten tietysti Frau, Kadotettujen kahvila, Näkymätön silta ja monta, monta leiritarinaa. Natsielämäkerrat kaikki ja Eichmannin omaelämäkerran sivut lukenut irti, ja vielä on tulossa tällenkin keväälle yksi natseihin liittyvä kirja. Kolmas valtakunta on minulle rankka harrastus. Mengelen elämäkerta vei minut vähän yli, sillä googlailin niin hartaasti, että hänen pakomaastaan alkoi tulla lukijoita. Ajamme takuulla aina Mengelen klaanin kotipaikan Günzburgin ohi, sillä kylä pitää Mengeleä tukenutta klaania arvossaan...Niitä maatalouskoneita...

      Ole hyvä vain♥ Kirjan kansa melkein räjäytti vuosia sitten tajuntani, niin hyvä se on! Nyt vain on niin, että kerta vielä Wieniin ja ihan Edmund de Waalin kirjan takia. Jäi jotain kesken...

      ♥♥

      Poista
  8. Tärkeitä sanoja, asioita ja kirjoja, joita ei saa unohtaa. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ehdottomasti♥

      Tämä ei ole turhaa toistaa kerta kerran jälkeen: Huomasithan iltasanomat menneellä viikolla, miten suomalainen politiikassa mukana oleva nainen kielsi koko holocaustin!

      Poista