Äitienpäivää kohti kirjoilla: Etenkin nyt äitimme kaipaavat lukemista!

Äitienpäivää kohti kulkee viikko ja ennen saatoin kirjojen lisäksi suositella vaikka sitä mitä me teimme: Mennä äidille tai kutsua äiti kylään. Nyt koronan aikaan suurin joukko äideistä viettää pitkää aikaa vain kotona yksin ja lukemisesta on kova kysyntä. Soitan äidilleni joka päivä ja hän sanoo, että odottaa aina iltaa, että pääsee kirjan kanssa sänkyyn! Ymmärrän hyvin, että ei sitä koko päivää voi lukea, kun on Helsingin Sanomat ja Satakunnan Kansa ja aikakauslehdet ja sitten syöminen ja vähän huushollia. Ennen äiti oli näihin aikoihin pitkät ajat puutarhatöissä, nyt hän juuri ja juuri vie oraville pähkinöitä tms. Yli 90 -vuotias joutuu vielä sodan ja kaksi lähtöä Karjalasta kokeneena tähänkin tilanteeseen, mutta voi kestää henkisesti meitä muita paremmin, vaikka olikin tottunut, että me usein äitienpäivänä länsirannikolla ja Merimestassa syömässä. Kerran syötiin ravintolassa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina! Nyt äidille soitetaan paljon ja onneksi posti kulkee eli voin lähettää kirjoja.

Yllä olevassa kollaasissa on kuusi kovaa teosta,joita suosittelen, mutta tarjoan toisenkin sarjan. Agatha Christien elämäkerta kiinnostaa takuulla monenikäisiä äitejä, sillä se on yllättävä! Stroutin Olive Kitteridge samoin. Suchetin omaelämäkerta David Suchet Sanoin ja kuvin saattaa paljastaa hänestä enemmän kuin hän itsekään tajuaa...Nautin! Heikura on yllättäjä: Lahja äidilleni on yhtä jännittävä kuin trilleri, vaikka ei ole sitä. Hieno teos! Paula Ritanen-Närhin Unelmia puutarhasta on varmaan monen äidin unelma ja nyt voin sanoa, että myös nuorten äitien,jotka ovat juuri vaikka ostaneet oman ok-talon tms. Tämän annan lahjaksi, joten tilaan itselleni ikioman. Paras puutarhakirja aikoihin! Aramburun Äidinmaa on minulle yksi vuoden kirjoista: Rakastan ns. suuria lukuromaaneja, jotka vievät mukanaan. Baskit ovat aina kiinnostaneet minua ja nyt alkoi kiinnostaa baskin kielikin. Kirjassa on vähän sanastoa...

Tuntuuhan se hurjalta antaa äidille Mäkisen Ei saa elvyttää, mutta kun lukee kirjan, nauraa kyynelten läpi. Minulle tämä oli kova paikka, sillä löysin Aurista itseäni, jos elän yhtä vanhaksi. Sisareni, joka asuu äidin lähellä, mutta ei tietenkään nyt vieraile vaan vie ruokakassin oven taakse, tunnisti itsestään Teklan! En ole kovasti huumorin ystävä, paitsi mustan ja/tai brittiläisen, mutta tämä on tapaus! Ei mitään tekohauskaa, vaan hyvin tarkkanäköistä ja kekseliästä. Leila Tuuren Tuulentuojat taas vie meidät menneen maailman Poriin, mutta ollaan vähän Helsingissäkin. Tunnistin kirjasta niin paljon porilaisuutta, että ei tosikaan. Ai niin, omalle äidille on jo lähtenyt Ei saa elvyttää ja seuraavaksi ehkä juuri Tuulentuojat. True Crimestä pitävälle Rubenholdin Viisi Viiltäjä Jackin tuntemattomat uhrit,historiasta ja jännityksestä pitäville. Kirja saattaa jopa olla minulla vuoden tietoteos, sillä kerrankin tuotiin esiin uhrit ja miten yllättävästi, he olivatkin aivan erilaisia, mitä meille on uskoteltu. Lähteenmäen Sitten alkoi sade on kaunis kanneltaan: Onneksi ei kirjaimia pinkillä vaan tuolla maagisella puuterisella vaaleanpunaisella, vähän kuin tuunatut tuolimme, jolloin väri oli Pioni. Minulle Lähteenmäen paras teos, joka käsittelee äidin ja tyttären kipupisteitä. Kuka voisi olla kiinnostumatta! Jostain syystä trillereistä Tycen Veriappelsiini on niin monelle dekkarifanille sopiva. Tämä kirja jäi mieleeni. Tosin Harperin Luonnonvoimat kilpaili tämän kanssa kovasti, mutta näin se nyt meni. Celeste Ng'n Olisi jotain kerrottavaa on minulle the Kirja. Jokin tässä kosketti ja syvältä. Kävi vähän samoin kuin luettuani Moriartyn Tavalliset pikkupihajuhlat eli löysin syvyyksiä, joihin jäin. 

Nyt koronan aikaan voi sitten ihmetellä, mistä kirjoja saa? Kävin vasiten kaksi kertaa Prismassa katsastamassa kirjatarjonnan ja se oli valtava. Toisella kertaa en päässyt välikköön, sillä muuten turvavälit olisivat kadonneet: Kirjoja hakivat kaikki. Testattu juuri: Adlibris toimitti kirjan äidilleni kolmessa päivässä! Varmaan on monia muitakin väyliä: Löytäkää ne, sillä nyt on se äitienpäivä, jolloin kirja korvaa itseviedyn suuren terassihortensian! Puhumattakaan suloisista yhteisistä hetkistä...

äitienpäiväviikon terveisin
Leena Lumi