Orvokit lumessa nyt, mutta selviävät.
Orvokit lumessa viime toukokuussa...
Kuten viime toukokuussakin, tuo takana näkyvä sekamelska alkoi kukkia pari viikkoa tämän jälkeen eli hurmaavat, hurmaavat alppikärhöt.
Orvokit kesäkuussa kera Merin koiruuden Taikan.
Viikko voipi olla hiljainen, sillä nyt kun en ole lumipuutarhassa, luen, luen ja luen...
Love
Leena Lumi
Ne lukijani, jotka eivät ole facessa, heille tämä viime viikon ilahdutus! Olen ennenkin päässyt liepeisiin, etenkin dekkareissa etc. mutta nyt suuresti ihailemani Joyce Carol Oatesin kirjassa♥ Eikös tuo voisi olla vaikka jonkun elämän motto...Katja tämän bongasi, joten kiitos hänelle♥
LL
Samanlaiset näkymät ovat meilläkin. Eiköhän se pian sula. Sitä odotellessa kääriydytään peittoon ja uppoudutaan kirjaan.
VastaaPoistaBerween, toukuun lumet ovat vain kevään keveitä merkkejä. Alkukuussa syntyneenä olen tottunut monenlaisiin toukokuun alussa. Juuri niin minä nyt teen. R. lupasi laittaa safkan♥
Poista♥♥
Täälläkin samat nietokset.:D
VastaaPoistaUpeaa! Lainaus on hieno. Ja vielä olet siinä New York Times Book Reviewin kaverina.:) ❤️❤️
Sanna, ja Lohjalla. Varmaan jo huomenna poissa...
PoistaKiitos♥ No ihan ei voi olla tottakaan :)
♥♥
Voi elämän kevät, miten sitä lunta taas tulikin. Toivottavasti siellä oli oikein mukava äitienpäivä. Sydämellistä uutta viikkoa Leena ihana. <3
VastaaPoistaTiia, aika usein toukokuulla tai usein ja usein. Kerran olimme taas äitienpäivänä Luvialla ja tietysti kesärenkaat alla. Kun ajoimme su iltana myöhään kotiin, se oli henkikultiemme kaupalla ja kotona oli monta, nuorta, lumen painosta kaatunutta puuta. Sisareni muisteli tehneensä sinä päivänä Luvialla kolalla töitä.
PoistaKuin viikonloppu eli puutarhailua, herkkuja, saunaa ja sarjaa. Äiti ei halua ketään sinne nyt. Siskoni saattoi käydä ikkunan takana, mutta soitamme usein. Tytär oli hautajaisissa..
Kiitos samoin sinulle Tiia♥
Ai viimekin toukokuussa satoi lunta, tosin vähemmän, kuvien perusteella.Kun asuin vielä Suomessa, en kyllä muista lumisadetta toukokuussa, mutta voi olla että olen jo unohtanut. Upeaa että sinä olet päässyt tuohon Oatesin kirjan kanteen?
VastaaPoistaJael, juuri8 niin. Se suli heti pois. Täällä ovat nyt puutkin valkoisena, mutta märältä näyttää. On satanut ennenkin, mutta et ollut täällä silloin, sillä olemme tunteneet jo aika kauan ja muistan, että silloin kun lumimyräkkä oli, se puitakin kaatanut tapahtui aikana, jolloin et ollut Suomessa-
PoistaIhan ihmeellistähän se on.
♥♥
Meilläkin sataa lunta ihan kunnolla. Aamupäivällä ennätin olla pari tuntia pihatöissä, mutta nyt upotaan sitten kirjojen maailmaan. Minulla on meneillään Laura Mannisen Kaikki anteeksi. - Mukavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoistaAnneli A., meillä se meni jo ohi, mutta ei ole sulanut pois. Kirjojen aikaa nyt. Taidan ottaa vähän suklaatakin, sillä suklaalakko petti tänä viikonloppuna:) Minulla on menossa kaksi eli Streepin elämäkerta ja Oatesin Elämäni rottana. Kiitos samoin sinulle♥
PoistaTäällä on samanlaiset näkymät. Hillitön lumisade ei oikein jaksanut innostaa. Ilta-aurinko punasi taivaanrannan. Kirjastot aloittivat uloslainaamisen. Mahtavaa!
VastaaPoistaTarja K., ei tähän aikaan vuodesta. Oooneksi!
Poista♥♥
Niin oli talvinen näkymä täälläkin. Tuo satanut lumi kyllä suli melko nopesti, kun aurinko näyttäytyi, mutta katolta tuli kunnon mäski kukintaansa aloittavien narsissieni päälle. Ei paljon hymyilyttänyt.
VastaaPoistaKatselin kuvia viime vuodelta. Pieni lumikuuro on tullut 5.5.2019, mutta jo 18.5.2019 olin ensimmäisen kerran uimassa :) Tänä vuonna ei oikein mikään ole lähtenyt kasvuun. Tuomikin on tehnyt lehtiään jo monta viikkoa. Etelän ihmiset laittavat ihania kuvia vihreistä maisemista ja hortoilusta. Ensimmäiset vuohenputkenlehdet syötiin vasta eilen munakkaassa.
Tuo lainaus on hieno, ihailin sitä jo facessa. Upeaan seuraan olet päässyt ♥♥♥
Hanne, meilläpä ei sulanutkaan. Vein äsken yläterassin kurrenökille pähkinää ja olin liukastua jäähän! Narsissitki pärjäävät satavassa lumessa, mutta eivät päälle putoavasta kasasta.
PoistaJuu, se oli juuri mun synttärinä meillä. Sitä ennen, vuotta en muista, olimme Luvialla kesärenkailla tietty ja palasimme su iltana myöhään. Siinä Oriveden kohdilla oli valtava matka kapeaa yksikaistaista tierempan takia ja me ja yksi maaninen kuorma-autokuski...Tarina on kova ja pitkä, joten ei tähän. Kun saamuimme kotiin ja aamu valkeni osa edellisvuonna istutetuista puista oli kaatunut lumikuorman takia. // Onhan se aikamoista♥