Huitaisen nyt tähän puutarhan sekalaisia tuulia, joista kuitenkin löytyy polku syistä ja seurauksista, jos ne kiinnostavat. Olen aina ollut hurmaantunut hortensioihin ja se onkin kyllä näkynyt blogissani. Vaikka puutarhassamme on aina ollut niitä suuria kuunliljoja, joiden nimestä en ole edes varma, sinikuunliljoja?...niin en ole niihin ryhtynyt ennen kuin löysin pienen kuunliljan, jonka lehdet ovat melkein siniset. Se on Halcyon Hosta ja olen nimenomaan ihastunut sen lehtiin. Niin kaunismuotoiset...Se leviää ihanasti paikassa, jonka saa vallata. Kun avaa tuosta pienestä kaunottaresta sivun, kuulee syyn hurmioon, sillä pieniä, sinisiä sydämenmuotoisia lehtiä kehutaan ja mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan, miksi se on niin haluttu. On mennyt monta vuotta kasvien virrassa, mutta kun katsoin yhtenä päivänä ystävältäni saatuja kuunliljoja, joiden nimeä en edes tiennyt, huomasin, että
nämä kallion yläreunan koristajat olivat kuin harventuneet. No, enhän ollut muuta niille tehnyt kuin alussa kastellut. Niihin valuu kalliolta vettä koko kasvukauden. Nyt alkoi hermostuttaa, sillä olinkin salaa niihin tykästynyt. Vasta mahdollisuus menettää ne, toi kiintymyksen. Selvitin nimen ja se on Golden Tiara, otimme multaa ja nostimme nämä kaikki ylös erittäin tiivistyneestä maasta. Ne kiertävät myös yhtä syreeniä samassa kohdin, joten niillä oli kilpailijoita. Teimme kunnon kuopat, täytimme ne hyvällä mullalla ja kastelimme juurtumista odotellessa. Onneksi tulivat isot sateet. Nyt näyttävät niin hyviltä, että oli ihan pakko jatkaa. Kun tein naapurini Tuulan pihasta juttua, näin kuvia selatessa
nämä muutamat kauniit kukat. Kysyin Tuulalta, että mitä ovat nimeltään. Hänkään ei tiennyt. Sitten kysyin naapuriltani, jolta olin alun perin saanut ne Golden Tiarat ja sain sen verran vinkkiä, että jotain hämykuunliljoja. Mehän lähdimme seuraavana päivänä Taimipiha Hyytiäiselle, jossa selvisi kyseessä olevan todellakin hämykuunlilja ja tarkemmin Hosta Undulata, 'Erromena'. Niitä oli vain muutama, mutta ostin ne ja tilasin lisää. Ei ollut varma, että saako niitä enää. Eikö mitä, sain enemmän kuin uskalsin toivoa. Ensimmäiset istutin seinän viereen puolivarjoon, jossa leimut olivat lakanneet viihtymästä liian varjon takia ja niille tuleekin ihan oma, uusi paikka keskipihan aurinkoon ensi vuonna. Nämä siis ovat kuin puutarhani eli puolivarjon kuunliljoja. Kun sain lopun satsin, istutin ne
etupihalle puolikaareen vanhan mongolianvaahteran ympärille runsaalla mullalla. Niitä noin 40+ ikäisiä mongolianvaahteroita on etupihalla kolme. Nuo kuivat rihmat ovat elämää, sillä tätä etummaista puuta kiertävät myös siniset kärhöt, jotka ovat suloisia roikkuessaan puusta. Pitää vain olla tarkkana etteivät ne vallan valtaa puuta.
Tässä ne nyt sitten ovat vaalittuina ja ensi kesä toden näyttää. Ihan sattumaa, että toisella puolella on nuori kartiovalkokuusi ja toisella vuosi sitten istutettu timanttituija.Meillä kuvaan tulee melkein aina kartiovalkokuusi, sillä niitä on isossa puutarhassamme yli kymmenen.
Tässä toinen työmaa ensi suvelle.
Tässä kuva viime vuodelta!
Suuret kuunliljat kalliolla ja eläinten pieni juoma-allas. Takaosassa kalliota on suurempi, jossa isommatkin linnut käyvät pärskyttelemässä.
Ja sama kauempaa. Yksi vanhimmista kartiovalkokuusista oikealla.
Vasemmalle jäävät sisääntulossa kaksi helmiorapihlajaa, kolme mongolianvaahteraa, yksi ikivanha pihasyreeni, magnolia, nuori timanttituija, niitä hämykuunliljoja, nuorin kartiovalkokuusi ja syyshortensia Wim's Red, joka on vetänyt jo vähän vaaleanpunaiseksi...lupuksi tulee aivan tummanpunaiset kukat sekä revontuliatsalea Northern-Hi-Lights.
Jos menette atsaleasivustolleni, näette tämän runsaampana. Revontuliatsalea Northern Hi-Lights.
Sisääntulo oikealla sisältää kaksi ikivanhaa syyshortensiaa Grandi Floran, pienen syyshortensian Bombshellin, kaksi Amber Jubileeta, joista äiti halusi eroon. Ne ovat tosi janoisia...ja yhden helmiorapihlajan, yhden kartiovalkokuusen, syreenin Moskovan kaunotar, muutamia alppikärhöjä ja näkyvät nousevan tyttäreltä saadut gladiolukset sekä lyhtykoisot.
Yhtenä syksynä syyshortensiamme saivat tällaisen värin. Samana syksynä köynnöshortensiamme muuttuivat keltaisen sijasta limenvihreiksi.
Etupihaa parin vuoden takaa. Tähän tähtäämme!
puutarhaterveisin Leena Lumi
Syyshortensia Wim's Red 29.8.2023