Hyvää naistenpäiväviikonloppua sekä Porin että toisen maailmansodan tuulissa!

Hyvänen aika sentään: Olen lukenut pikkutunneille ja heräsin jo klo 6, joten olen kai ihan syyntakeeton. Heräsin ajatukseen siitä, että eilen kun osallistuin yhteen haasteeseen, niin ihanaan Jokken haasteeseen, johon sai linkittää lukemiaan toisen maailmansodan kirjoja, olinkin livennyt vähän ja taas kerran Romanoveihin. Vain kahden kirjan verran, mutta se asia on nyt korjattu. En saanut enää unta, joten ajattelin, että suklaakahvin jälkeen voinkin naputella viikonloppua Anna-Mari Westin korteilla ja kertoa vähän sitä sun tätä ja tulevistakin. 

Sain Lumiehen jo lähtemään kaupoille, sillä iltapäivällä aiomme katsoa muutaman tunnin HBOlta loistavaa Ferranten Napoli-tetralogian toista tuotantokautta. Aloitettu on jo ja voin kerta, että hyvin filmi noudattaa kirjan tarinaa ja nyt alkaa tapahtua, kun tytöt ovat jo naisia. Vahva suositus! Ei niin kauheasti tarvitse siivota, koska pelkkä tuulikaapin remppa on aiheuttanut yleistä sekaannusta, kun kaikki sieltä on riipin raapin pitkin yläkertaa ja etenkin tässä toimisto/kirjastossamme. Ja paljastan: Se s.....n kangastapetti ei lähde ikinä eikä millään irti eli se massataan, on jo puolet massattu, laastilla ikiajoiksi kiinni. Oikein piruuttamme varmistamme, että nyt se on siinä maailman tappiin! Halusin sen päälle sitten sellaisen luostarirappauksen, mutta luovuin siitä. Kokeilu näytti upealta, mutta kun sen väri on Edelweiss tms. eli yksi aste keltaiseen, ei siis maalarin valkoinen, joka mustalla taitettuna näyttää harmaalta, ei ole niin helppo pitää puhtaana. Siinä on myös ulkovaatteiden säilytystä, joten taiteellinen pinta voisi olla jopa niille haitaksi. Isoille seinätiloille se olisi upeaa. Seinien jälkeen vielä sitten lattiaan laatat ja lämmitys alle. Se kakkosovi on poistettu aikaa sitten, joten tila alkaa näyttää kaikkea muuta kuin tuulikaapilta - onneksi!

Tuli nyt mieleeni, että toiset muistavat naistenpäivänä rakkaitaan lahjalla. Eri maissa vähän vaihtelee. Gummerukselta on ilmestynyt järisyttävän kaunis Tommy Tabermannin  Olisipa kaipaus viiniä. Kirjassa on ihania runoja sekä kuvasivuja, joihin on painettu kuvia. "Mene, mitä kauemmaksi menet/ sitä lähemmäksi tulet." "Kukaan ei niin olemassa/ kuin se joka rakastaa." "Löytämistä tärkeämpää/ on vain etsiminen." 

Mitä seuraavaksi? No tämän päivän jo kuulitte, mutta ensi viikolla taidamme olla blogissani Porin tuulissa.

Ensin tulee porilaisen Leila Tuuren Tuulentuojat, joka on vienyt minut Poriin, kotikaupunkiini 1920-1930 luvuilla eli älyttömän kiinnostavaa. Muistan monet paikat nimiltä, mutta en enää kaikkien sijaintia. Olen Luvialta, mutta Pori oli koulu- ja urakaupunkini ja silloin se oli väistämättä muutakin. Pori eli teollisuudesta eli oli ns. tehdaskaupunki. Tästä taas sain mieleeni, että voisin kirjoittaa vapaasti muistivaralla jotain kokemastani Porista. Kummallista vain, että minulle ei ole Porista yhtään valokuvaa, mutta sen sijaan Porin Reposaaresta vaikka kuinka monta...

Kavalkadiin sopii sitten mitä parhaiten Karoliina Suoniemen kirja Tehdaskaupungin lapset. Näin se olisi cool, mutta Suoniemen kirja on vasta lähtemässä, joten voi olla että väliin tulee joku dekkarikevennys, joten emme saa 'puhdasta Pori-linjaa'. Tietenkin kirjassa on myös lapsia Porista, joka oli kuten alussa mainitsin tehdaskaupunki.Sain juuri tiedon, että kirja on vasta painossa, joten muuten vain sitten Porista. Kaikki ajallaan.

Jokken rauhan haaste lukea 22.10.2020 mennessä toiseen mailmansotaan liittyviä kirjoja on ihanin haaste ikinä, vaikka aihe onkin noin rankka.Tällaiselle historiahullulle ihan täsmätärppi. Innostuin eilen vähän liikaa ja sekoitin jo pari Romanov -teostakin mukaan, mutta olen heti varhain aamulla korjannut virheeni Jokkelle. Tällaisen listan blogiini lukemista kirjoista sain:

Jänis jolla on meripihkanväriset silmät

Piirityspäiväkirja

Lumikadun kertoja

Diktaattorien naiset

Vielä tänään olemme elossa

Vera

Isäni oli natsi

Marlene Dietrich ja salattu sisar Fasismin varjo tähtikultin yllä

Kadotettujen kahvila

Koodinimi Alice

Bolšoin perhonen

Harmaata valoa

Isäni oli natsi Kolmannen valtakunnan johtajien lapset kertovat

Mitfordin tytöt sodassa ja rakkaudessa

Sodan haavoittama lapsuus

Kirjeitä kiven alle

Heinrich Himmler SS:n ja Gestapon päällikkö

Palavan taivaan alla

Varjojen raportti

Työtytöt - Tytöt isänmaan palveluksessa 1941-1945

Kirjallinen piiri perunakuoripaistoksen ystäville

Satakieli

Paperijoutsen

Poltetut varjot

Lilium regale

Kuolema keväällä

He olivat natseja

Ja sitten tulivat sotilaat Saksalaisnaisten kohtalo toisen maailmansodan voittajien käsissä

Pyhä peto

Josef Mengele Elämä ja teot

Herraskansaa Elämäni natsieliitin sisäpiirissä

Frau

Dora, Dora

Sopimus

Hyviä ihmisiä

Isä, et koskaan palannut Minun keskitysleiritarinani

Näkymätön silta

Hotelli Panama

Kätilö

Kadonnut on vain unta

Mirjami

Kristalliyö

Everstinna

Kaikki se valo jota emme näe

Ja tämän listan teki nainen, joka ilmoitti, ettei ikinä tuo yhtään sotakirjaa blogiinsa. Yksilöiden kautta koettuna kiinnostavaa ja sodat ovat historiaamme!

Ensimmäisestä maailmansodasta olen lukenut kaksi todella kiinnostavaa eli Komppania K ja Näkymätön silta ainakin...

Ihanaa naistenpäiväviikonloppua♥

Love
Leena Lumi

Kirjasuosituksia äitienpäivälle!

Niille, jotka haluavat muistaa äitiään ensi sunnuntaina kirjalla, tein tällaisen suosituspaketin. Veikkaan Johanna Venhon Ensimmäisen naisen olevan tämän vuoden hittikirja, jonka minäkin olen paketoinut omalle äidilleni. Krista Launosen Ofelian suru on taiteelliselle äidille, joka rakastaa myös Shakespearea ja historiaa. Anna Ekbergin Uskottu nainen on trilleri, mutta suorastaan ylittää genren rajat! Michelle Obaman Minun tarinani voi olla joltain vielä lukematta, mutta ihan uuttakin löytyy eli Johanna Laitilan Lilium Regale: Vaikuttava! Elisabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton on vahvaa ja koskettavaa tarinaa Bartonin perheestä. Jos kirja on jo luettu, siihen jo ilmestynyt jatko eli Kaikki on mahdollista. Suosittelen myös Philip Rothin Amerikkalaista pastoraalia, josta on viime vuonna otettu uusi painos. Kirja oli lukuvuoteni 2018 paras!

Dekkareista pitävälle en voi olla vielä suosittelematta loistavaa Håkan Nesserin Cafe Intrigoa, jossa ei mässäillä julmuuksilla jännityksen siitä yhtään kärsimättä.

Kannattaa myös vaivihkaa tiedustella, onko äiti jo lukenut koko Elena Ferranten Napoli -tetralogian. Viimeisin on Kadonneen lapsen tarina.

Jokainen tekee äitienpäivästä näköisensä ja oloisensa. Meillä kirjat ovat jo lapsuudestani asti kuuluneet äitienpäivään, isänpäivään, jouluun ja syntymäpäivälahjaksi. On onni tulla lukevasta perheestä! Kukin siis ihanasti omalla tavallaan♥

kirjaterveisin
Leena Lumi

Leena Lumi -blogin kymmenvuotissynttäriarvonta!

Melkein unohdin, että blogini täyttää ystävänpäivänä 14.2.2019 kymmenen vuotta. Nyt sen tiimoilta järjestän nopean arvonnan eli aikaa on ensi sunnuntaihin 17.2. klo 12 asti. Johonkin aikaan su iltapäivästä Lumimies arpoo kolme voittajaa. Ensimmäiseksi tullut saa valita palkintolistalta ensin, sitten toiseksi tullut etc. Hiihtolomat ovat alkamassa, joten osallistukaa vain, jos ehditte ensi viikon su kurkistaa voittajat. Ellei mitään kuulu voittajasta, nostetaan uusi arpa ma 18.2. ettei jono seiso. Osallistua saavat lukijoikseni kirjautuneet ja voitte itse tarkistaa löydyttekö kohdasta Lukijat, ellette aina voi liittyä eikä se maksa mitään. Sitten vain kommentoitte osallistuvanne ja annatte yhteystietonne: aktiivinen blogi, sähköposti...Minun on leenalumi@gmail.com

Tämä on kiitosarvonta teille uskolliset lukijani♥ Paljon on kirjoja virrannut ja vähän muutakin. Monenlaisia ystävyyssuhteita on syntynyt ja melkein kaikkia meitä ovat yhdistäneet innokas lukeminen jo hyvin nuoresta. Olen iloinen myös heistä, jotka ovat lähestyneet minua ja kertoneet, miten olen herättänyt heidän nukkuneen lukuhalunsa: Missioni tähtipolku!

Kiitän tietysti myös kustantajia arvostelukappaleista♥ Kaikesta huolimatta käytän edelleen kirjastoa ja myös ostan kirjoja. Lukeminen on kuin elämän armo. Yksi sen monista ihanuuksista kuten on vaikka kuvataide, luonto ja elokuvat tai ihmeellinen meri.

(Seuraavan voivat jättää väliin he, joita historia ei kiinnosta: Suoraan vain palkintoihin sitten...)

Lahjalistani ensimmäinen palkinto liittyy lujasti tämän päivän Helsingin Sanomien Susanne Laarin juttuu Isoisoäidin salaisuus, jossa ohjaaja Milja Sarkola kertoo Ryhmäteatterille ohjaamastaan näytelmästä Harriet. Ehkä olette lukeneet arvioni Martti Backmanin kirjasta Harriet ja Olof Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918. Laarin juttu oli tosi kiinnostava, sillä Backmanin kirja jäi vaivaamaan mieltäni. Äitini kotitalo on vieläkin pystyssä Valkjärvellä ja siitähän on vain kivenheitto Viipuriin. Äitini perheen kaupunki oli Viipuri, mutta osin myös Pietari! Juttu on pitkä, eikä kuulu tähän, mutta historianharrastajana on pakko sanoa, että Backman osasi kirjassaan tuoda esiin historiallisen faktan, josta minä ja äitini emme tienneet mitään, mutta se ei liity ainakaan suoraan Harrietiin ja Olofiin eli palataan heihin. Vakuutan, että koskettaa, sillä sen kerran kun äiti sai minut Valkjävelle, Viipuri kolahti ja isosti! Koin vahvan dé-jà-vun...Kaikki kuin vain likentyy, sillä sukututkimus on heittänyt minut äidin  puolelta erääseen kuuluisaan kenraali- ja pappissukuun ja kuopuksemmehan valmistuu tänä keväänä uskontotieteen maisteriksi...Tämä on vain nyanssi, mutta näitä on paljon. Tohdin sanoa, että ellei Karjalaa olisi menetetty olisin vielä tänäänkin viipuritar!

Backmanin kirjan alussa tapahtuu lyhyesti tämä:

Heinjoella Karjalankannaksella 20. huhtikuuta 1918. Everstinna, sairaanhoitaja Harriet Thesleff oli majoittunut Ristseppälän maatilalle jääkärimajuri Olof Laguksen kanssa. Harriet, Olof ja jääkärimajuri Ero Gadolin lähtivät hevosajelulle. Kun he pari tuntia myöhemmin palasivat, oli Olof kuollut luodin osumaan. Kukaan ei enää muista mitä tapahtui. (Ryhmäteatterin käsiohjelmasta)

Ohjaaja Milja Sarkola:

"Meidän suvussamme on pidetty varmana, että Harriet on syytön Olof Laguksen kuolemaan. Syyllisyyden ja valheen teemat ovatkin minusta tosi kiinnostavia: mikä on oikeaa syyttömyyttä ja mikä taas sen syyllisyyden kieltämistä?"

Sarkolan isä Asko Sarkola puolestaan vinkkasi tyttärelleen toimittaja Martti Backmanin romaanin Harriet ja Olof Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918. (HS)

"Se edustaa täysin toista tulkintaa. Backmanin kirjan näkökulma on Olof Laguksen ja tämän perheen. He eivät ikinä uskoneet itsemurhaan ja pyysivät moneen kertaan rikostutkintaa, jota ei kuitenkaan ikinä tehty", Sarkola jatkaa.

"Aika äkkiä minulle tuli ymmärrys, että oli käynyt niin tai näin, Ero ja Harriet kokivat syyllisyyttä jostain. Myös itsemurha aiheuttaa mitä suurimmassa määrin syyllisyyttä. Jos heillä on ollut vähäinenkin osa itsemurhaan, syyllisyys siitäkin on ollut valtava." (Milja Sarkola)

Näytelmää varten Milja Sarkola luki mm. Katarina Baerin kirjan He olivat natseja.

Ensimmäinen palkinto on neljä ystäväkorttia Ryhmäteatterin esitykseen Harriet! varattu! Menkää kimpassa tai anna hänelle, jota kiinnostaa. Esityksiä on 27.4.2019 saakka.

Sitten kirjat:

Johanna Laitila: Lilium Regale  varattu!

Anna Ekberg: Uskottu nainen

Riitta Konttinen: Oma tie Helene Schjerfbeckin elämä

Michelle Obama: Minun tarinani

Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut

Emma Rous: Au pair  varattu!

Lina Bengtsdotter: Francesca

Eino Leino, Sinikka Hautamäki: Onnen kultaa

Sonia Paloahde: Aavistus

Mattias Edvardsson: Aivan tavallinen perhe

Ninni Schulman: Tyttö lumisateessa

Nir Baram: Hyviä ihmisiä

Anne Svärd: Vera

Herman Koch: Pormestari

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2 Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia

Fiona Barton: Lapsi

Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa

Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät

Karoliinan Suoniemi: Ihan oikeat prinsessat ja prinssit

Leena Kellosalo: Leonardo sai siivet

Helen Rappaport: Pietari 1917  Ulkomainen eliitti Venäjän vallankumouksen pyörteissä

Raili Mikkanen: Suomen lasten majakkakirja

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina

Pierre Lemaitre: Tulen varjot

Tunnelmoijalle Kalevantulen valkoinen pitsikynttilä. Tämä on juuri se keskikokoinen, joka paloi meillä olohuoneen joulupöydässä antiikkitarjottimella kaikki tuntien jouluiset ruokailut eli kun katsotte täältä, näette miten valo tulee kynttilän 'läpi': kuva, jossa minä sählään kakun kanssa:) Ei valuta, ei kärytä ja tässä on paloaika 55 tuntia.

Iloista arvontaa♥

Love
Leena Lumi

Leena Lumin luetut 2019

Aika alkaa kirjata ylös vuoden 2019 luettuja eli nyt mennään jo yhdettätoista lukuvuotta! Vuodelta 2019 odotan erityisiä elämyksiä, kirjoja, jotka eivät unohdu kun kannet ovat sulkeutuneet. Kirjoja, jotka eivät ole kuin satu keisarin uusista vaatteista, jonka taas kukin lukija kokee omista lähtökohdistaan. Liika lukeminen tekee krantummaksi, mutta kasvattaa myös järkeä, lupasi ainakin Mika Waltari eli sitä odotellessa:

1.   Mattias Edwardsson: Aivan tavallinen perhe (En helt vanlig familj, Like 2018, suomennos Taina Rönkkö)

2.   Anna Ekberg: Uskottu nainen (Kærlighed for voksne, Minerva Crime 2019, suomennos Katarina Luoma)

3.   Johanna Laitila: Lilium regale (Gummerus 2019)

4.   Kristin Hannah: Satakieli (The Nightingale, WSOY 2019, suomennos Kaisa Kattelus)

5.   Emma Rous: Au pair (Au Pair, Minerva 2019, suomennos Sisko Ylimartimo)

6.   Håkan Nesser: Café Intrigo (Café Intrigo, Tammi 2019, suomennos Aleksi Milonoff)

7.   Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut (The Death of Mrs Westaway, Otava 2019, suomennos Antti Saarilahti)

8.   Jaana Virronen: Borssia ja šarlotkaa Maukasta ruokaa venäläiseen tapaan (Atena 2019)

9.   Lina Bengtsdotter: Francesca (Francesca, Otava 2019, Sirkka-Liisa Sjöblom)

10.  Sonia Paloahde: Aavistus (Minerva 2019)

11.  Pierre Lemaitre: Petoksen hinta (Cardes Noirs, Minerva Crime 2019, suomennos Kaila Holma)

12.  Nancy Huston: Syntymämerkki (Lignes de faille, Gummerus 2007, suomennos Annikki Suni)

13.  Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa (Then She Was Gone, WSOY 2019, suomennos Karoliina Timonen)

14.  Agnés Martin-Lugand: Huolet pois, elämä on helppoa (La vie ent facile, ne t`inquiète pas, Bazar 2019, suomennos Päivi Pouttu-Dèliere)

15.  Karin Ehrnrooth: Vinoon varttunut tyttö (Flickan som blev fel, Gummerus 2011, suomentanut Riie Heikkilä yhteistyössä Karin Ehrnroothin kanssa)

16.  Celeste Ng: Tulenarkoja asioita (Little Fires Everywhere, Gummerus 2019, suomennos Sari Karhulahti)

17.  Sanna Ryynänen: Meri Genetz Levoton sielu (Avain 2019)

18.  Jane Harper: Kuiva kausi (The Dry, Tammi 2019, suomennos Mari Hallivuori)

19.  Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista (Anything Is Possible, Tammi 2019, suomennos Kristiina Rikman)

20.  Ray Connolly: John Lennon Legendan elämä 1940-1980 (Being John Lennon - A Restless Life, Minerva 2019. suomennos Jere Saarainen)

21.  Ninni Schulman: Vastaa jos kuulet (Svara om du hör mig, , Tammi 2019, suomennos Maija Kauhanen)

22.  Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY 2019)

23.  Louise Penny: Kuolema kiitospäivänä (Still Life, Bazar 2019, suomennos Raimo Salminen)

24.  Carol Shields: Larryn juhlat (Larry's party, Otava 1998, suomennos Hanna Tarkka)

25.  Philip Roth: Mieheni oli kommunisti (I Married a Communist, WSOY 1998 ja 2019, suomennnos Kristiina Rikman)

26.  Ingrid&Joachim Wall: Kun sanat loppuvat Kim Wallin tarina ((Boken om Kim Wall – när ården tar slut, WSOY 2019, suomennos Ida Takala, artikkelit, sitaatit ja puheet alun perin englannin kielestä  ruotsin kieleen on kääntänyt Ingrid Wall)

27.  Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista (Nine Perfect Strangers, WSOY 2019, suomennos Helene Bützow)

28.  Anna Jansson: Sokea hetki (Kvinnan på bänken, Gummerus 2019, suomennos Sirkka-Liisa Sjöblom)

29.  Erin Kelly: Älä jää pimeään (He Said / She Said, Gummerus 2019, suomennos Päivi Pouttu-Deliére)

30.  Suvi Vaarla: Westend (WSOY 2019) Kirja ilmestyy 24.9.

31. Camilla Grebe: Horros (Dvalan, Gummerus 2019, suomennos Sari Kumpulainen)

32.  Alex Michaelides: Hiljainen potilas (The Silent Patient, Gummerus 2019, suomentanut Antti Autio)

33.  Jean Rhys: Herra Mackenzien jälkeen (After Leaving Mr Aackenzie, Otava 2001, suomennos Hanna Tarkka)

34.  Carin Gerhardsen: Musta jää (Det som göms i snö, Minerva Crime 2019, suomennos Maija Ylönen)

35.  Elina Hirvonen: Punainen myrsky (WSOY 2019)  kirja ilmestyy 9.9.2019

36.  Nina Honkanen: Pohjakosketus (Into 2019)

37.  Mark Sullivan: Palavan taivaan alla (Beneath a Scarlet Sky, Sitruuna Kustannus 2019, suomennosSeppo Raudaskoski)

38.  Sanna Tahvanainen: Kirsikoita lumessa

39.  Tatu Kokko: Kävelevien patsaiden kaupunki (Icasos 2019)

40.  Santa Montefiore ja Simon Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit Suuri timanttijahti (Sitruuna kustannus 2019, suomennos Maija Heikinheimo)

41.  Linda Palm&Jessica Lindholm: Alli siivoaa (Svea städar, Minerva 2019, suomennos Birgitta Huttunen)

42.  Maike Wetzel: Tyttö joka löytyi (Elly, Like 2019, suomennos Tuomas Renwall)

43.  Peter James: Kuolema vaanii verkossa (Dead at First Sight, Minerva Crime 2019, suomennos Maikki Soro)

44.  Sara Stridsberg: Rakkauden Antarktis (Kärlekens Antarktis, Tammi 2019, suomennos Outi Menna)

45.  Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen (I'll be gone in the Dark, Atena 2019, suomennos Aura Nurmi)

46.  Heidi Kerosuo: Muista, unohda (Docendo 2019)

47.  Per Petterson: Miehet minun tilanteessani (Menn i min situasjon, Otava 2019, suomennos Katriina Huttunen)

48.  Erkki Pulliainen&Lassi Rautiainen: Suomalainen susi (Minerva 2019)

49.  Elly Griffiths: Kadonneet ja kuolleet (The Outcast Dead, Tammi 2019, suomennos Anna Kangasmaa)

50.  Leena-Kaisa Laakso: Puutalotarinoita (Avain 2019)

51.  Siri Hustvedt: Muistoja tulevaisuudesta (Memories of the Future, Otava 2019, suomennos Kristiina Rikman)

52.  Ilona Pietiläinen: Olisipa aina joulu (Docendo 2019)

53.  Anna-Kaisa Linna-Aho: Paperijoutsen (Otava 2019)

54.  Heinrich Fraenkelin ja Roger Manvellin elämäkerta Heinrich Himmler SS:n ja Gestapon päällikkö (alkuperäisteos: Heinrich Himmler: The Sinister Life of the Head of the SS and Gestapo, suomenkielinen laitos Minerva 2019, suomennos Pertti Jokinen

55.  Heidi Köngäs: Mirjami (Otava 2019)

56.  Lucia Berlin: Ilta paratiisissa ja muita kertomuksia (Evening in Paradise, Aula&co, suomennos Kristiina Drews)

Ensimmäinen lause toi tullessaan toivon. Vain toivon tähden voin kirjoittaa, en vihan tai pelon. Kun on kirjoittamalla kokenut kirkkauden ja nähnyt mustasta ajasta erottuvan valon, ei voi unohtaa sanojen voimaa.

Riitta Jalonen: Kirkkaus

♥:lla kirjoista
Leena Lumi