maanantai 17. huhtikuuta 2017

Luvialta pääsiäisen jälkihehkussa lyhyesti


Lähdimme pitkäperjantaina Luvialle. Olin juuri saanut kuulla, että Porissa sataa rakeita, joten kevätvaatteet vaihdettiin talvikamppeisiin. Ei niinkään Luvialla hyistä, mutta lauantaina Porin torilla. Miten olisinkaan voinut unohtaa elämäni tutuimman torin viiman! En ottanut kuvia vaan olin virran viemänä. Söimme hyvin pitkäperjantaina ja mukana olivat myös sisareni Merja ja hänen miehensä Pekka. Meillä aina paljon keskustelua ja naurua, hulluttelua. Launtaina sitten Porin torille, jossa äiti vävypoikansa Lumimiehen kanssa juuttui kaloja ostamaan ja me siskon kanssa humputtelimme turhuuksien äärellä. Tosiasiassa tarkoitus oli ostaa


kukkivia kesälumipisaroita, kuten teimme pääsiäislauantaina kaksi vuotta sitten, mutta niitä ei ollut myynnissä yhden yhtä. Varmaan tämä kauhea kylmyys...2015 pääsiäisenä pääsimme ne heti istuttamaaan maahan, nyt ei olisi tullut kyseeseenkään. Niiden sijasta sitten vähän kaunista turhuutta tuli hankittua. Lounas kaupungilla ja äidillä nautimme illalla herkkuja. Voi mitä Putous onkaan äidissämme menettänyt! Hän alkoi esittää, miten silloin kun minä synnyin kehotettin lapsen korvat teippaamaan niin, että niistä ei tule hörökorvat ja lasta piti nukuttaa niin, että päänmuodosta tulee kaunis eli selällään...(selittää paljon:) No, minä sitten kysyin, että millainen olisi tullut ilman 'kallomuotoilua' ja sitten alkoi show, joka melkein pudotti porukat lattialle nauramaan. Pyysimme uusintaa ja se tuli. Siinä äidin kauniit silmälasitkin mukailivat erilaisten epätoivottojen 'vinokallojen' tahtiin. Jos olisi ulkopuolinen nähnyt ja kuullut, olisi varmaan ajatellut, että oli alkoholilla osuutta asiassa, mutta ei pisaraakaan!


Sunnuntaina kävimme viemässä isän haudalle kukkia ja teimme samalla lenkin Luvian kauniilla raitilla, jossa vieläkin tiedän, mistä nousevat käenrieskat, missä kukkivat sinivuokot ja mistä voi hyvällä onnella löytää mesimarjaa. Lapsuuden kotipihamme kevään merkkilintuja, töyhtöhyyppiä näimme paljon, mutta kevättunnelmissa langalla ovat naakat, jotka kuvasin jo pääsiäisenä 2015, sillä kamera unohtui kokonaan. Ja sitten me taas syötiin!


Kun harvoin tavataan on seurustelu tiheää ja siitä kuin haluaa ottaa kaiken irti. Elämä on lyhyt ja sitten se on ohi. Kannattaa tarttua hetkeen ja ottaa siitä irti kaikki mahdollinen. Luvialla huomaan heti olevani kuin kotona, sillä meri-ilma on eri ilma. Se on suolainen ja happirikas henkäily, jota juon janoisena, sillä  valitettavasti Keski-Suomesta, tältä ihanalta paratiisisaarelta puuttuu meri. Olen tottunut suolaisiin tuuliin ja joskus täällä kun ei liikahda lehtikään, tulee ikävä rannikolle...


Huomenna on varmaankin Ruhetag, mutta muistakaa Huhtiarvonta! Kirjapuolella on tulossa lukuromaania, jännitystä ja sisustusta. Ja minä kuuntelen nyt tätä...

Love
Leena Lumi

kuva meriharakoista Pekka Mäkinen (klikatkaa kuva suuremmaksi...)

20 kommenttia:

  1. Moi. Suurkiitos mukavasta seurasta! Oli todella hauskaa, niin kuin meillä aina. Tuo äidin esitys oli kaiken kruunu. Ei ihan ääni mennyt käheäksi, mutta luulen kanssa, että huomenna on meilläkin Ruhetag. Minulla oli vielä tänään rakkaan ystävän synttärit eli nyt on juhlittu kunnolla. Äsken rauhoituimme siipan kanssa TV:n jumalanpalveluksen nauhoituksen kera. Kuvattu tänään Parkanon kirkossa. Paljon oli pikkulapsia laulamassa, oli ihana katsoa heidän intoaan. Mukavaa uutta viikkoa!!! Lämpimin terveisin, sisko Merja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merja, kiitos samoin! Olisipa ollut edes kamera, mutta kaikki säilyy muistoissamme. No, tämähän oli vähän kuin se viime vuoden äiteinpäivä, kun kolme päivää ulkona syömässä...Sinä jaksoit vielä neljännen päivän, mutta meillä oli synttäriljuhlien sijasta tuo ajomatka: Onneksi lähdimme ennen pahinta ruuhkaa, sillä Oriveden kohdalla alkoi jo tuntua, että koko Suomi on liikkeellä.

      Mun kirkko oli nyt isän haudalla käynti. Ja tuo mitä kuuntelen nyt tuli siitä meidän keskustelusta koskien Californiaa ja Pekan kanssa muistelimme Mamas&Papas biisejä. Meillä on huomenna kotoilua ja rauhallista. Lumet poissa, mutta jäätävän kylmä. Kiitos samoin!

      Sis Leena

      Poista
  2. Onnellisia päiviä olette viettäneet yhdessä, hyvä niin. Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Varmasti ollut kiva pääsiäinen teillä - yhdessä nauraminen on täydellistä! Minä ymmärrän kyllä hyvin tuon sinun meren kaipuusi - itse kun täällä merenrantakaupungissa kaipaan aina järven rantaan;)
    Se oma sielunmaisema on jossain syvällä ja vaikka siellä ei enää voisikaan elää tai asua, sinne on kaipuu aina. Onneksi saamme kumpikin käydä silloin tällöin niitä omia tuoksujamme nuuhkimassa.
    Hyvää arkeen paluuta, valoa ja lämpöä meille kaikille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, tutussa porukassa kaikki on mahdollista:) Vaikka olen asunut Säkylän Pyhäjärven ja Kerimäen Puruveden rannalla sekä viettänyt kesiä Keurusselän rannalla, en ole oppinut kaipaamaan järveä. Meri on minulle se 'the juttu'.

      Minäkkin palaan kesäkuussa isäni jäljille hänen kotipitäjäänsä Säkylään ja vielä olemme kutsutut isäni syntymäkotiin, jonka omistajan muistan lapsuudesta. Ja aina käyn uimassa Kerimäelle Puruvedessä, jos olemme Savonlinnan oopperajuhlilla.

      Kiitos samoin sinulle ja kun kurkistin ulos, hui!, lämpöä tässä nyt tarvitaankin!<3

      Poista
  4. Ihanat harakkakuvat! Voi ymmärtää merenkaipuusi, sillä mulle järvi on tärkeä. Vain järven rannalla sielu lepää ihan täysillä ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, meriharakat näyttävät tosi persoonallisilta. Jokaiselle mielensä mukaan, mutta kyllä me täällä Päijänteen rannallaki hyvin viihdytään<3

      Poista
  5. Harmi, ettei lumipisaroita nyt löytynyt, mutta eiköhän niitä jossain kävele vastaan! Voisin vannoa, että Viherlandiassakin niitä myydään ruukussa kukkivina.
    Äitisi kuulostaa aivan huipputyypiltä :-D ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, ehkä Suomen/maailman ainoa paikka, jossa myydään kukkivia kesälumipisaroita pääsiäisenä. Niitä piti olla siellä aina just silloin, ei esim. äitienpäivänä, sitäkin olen yrittänyt. Kyllähän niiden kukkasipuleita varmaan myydään, mutta tuo olisi kuin varma nakki. Ne kestivät ja kestivät ja kaikki olisi nyt hyvin elleivät jänikset olisi syöneet niitä atsaleoita, joiden juurelle ja väleihin ne istutin. Vaihdoin uudet ja saatoin samalla tölväistä koko kesälumipisararypästä. En ole niitä vielä siellä nähnyt, mutta laitanpa luottopuutarhurilleni kyselyn heti kun routa on sulanut ja menemme sinne muutoinkin kohta eli tapaamme livestikin. Kertaakaan en ole niitä siellä vielä nähnyt kuin ehkä syksyllä pusseissa sipuleina.

      Ju, hän, 89 vee, osaa irrotella karjalaisesti:)♥

      Poista
  6. Voin kuvitella, miten äitinne on onnellinen, kun olette iloisina ja hassuttelevina yhdessä.
    Huomaatko että puhetapa/murre muuttuu kun menet lapsuusmaisemiisi?
    Kuva meriharakoista on upea ja naakkakuvat kovin sympaattiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vikki, niin mahtavaa ja äitkin on jo 89 vee! Karjalaisjuuriset osaavat irrotella. Voin puhua äidin kanssa yllättäen karjalan murreta, mutta muutoin alan Luvialla puhua just ja vain Luvian murretta. Olen nyt asunut yli 30 täällä Keski-Suomen saarella, mutta silti kaikki kysyvät, että 'oletko Porista kotoisin?' Se on se koulukaupungin vaikutus. Omasta mielestäni puhun yleiskieltä, mutta murteet ovat rikkaus. Meillä siellä siis aika montaa murretta.

      Meriharakkakuva on ammattilaistyötä, naakat ovat oma otos pokarillani. Niin kiva kun ensin ovat kuin pois toisistaan ja sitten mieli muuttuukin. Kiitos<3

      Poista
  7. Mukava pääsiäinen teillä oli,vaikkakin kylmä.Mainio tuo tarina äidistäsi;D Toivottavasti on jo vähän lämpimämpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, ehdottomasti mukava. Hauskuus korvasi kylmyyden. Luvialla en muista näin kylmää pääsiäistä. Onneksi sain kuulla etukäteen niin vaihdoin talvitakin ja muutakin lämmintä mukaan. Olistipa nähnyt:) Ei ole vieläkään, mutta lähden haravoimaan jäistä maata, joka on sentään jo lumeton.

      <3

      Poista
  8. Ihana äiti sinulla! Huumori kukkii, vaikka ikää jo melkoisesti:)
    Porissa tuulee aina, näin se vaan on! Minunkaan ei tarvite kuin puhua puhelimessa Porilaisen ystäväni kanssa ja sinsalapim...murre on taas tarttunut. Joskus Pehtoorikin matkii minun lyhentämiäni sanoja esim. Kuini, mennyjo,tunny, tuanoi....
    Mukavaa tynkäviikkoa!♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, eikö vain! Hän vain paranee kuin laatuviinit. Loppuvuodesta jo 90 vee!!!

      No, sen jotenkin unohtaa. Jätimme auton aika kauas parkkiin ja ne talojen väliset tuulitunnelit: Hui! Torilla oli myös kylmä, mistä tulikin mieleen paljon muistoja. Tässä hektisessä ajass Porin lyhyet sanat ovat ihan in. Minulla paljon myös luvialaista puheessani, se tarttui ensimmäisen avioliittoni perheestä ja tietysti monista perusluvialaisista.

      Kiitos samoin!♥

      Poista
  9. Ihana postaus! <3 <3 <3

    Pääsiäinen oli kyllä uskomattoman kylmä, Kirkkonummellakin tuli useana päiänä lunta suurina pakkashattaroina. Turussa tällä hetkellä 2 astetta plussaa ja vesisadetta. Mikä ihana tekosyy antautua viikonlopuksi kirjojen vietäväksi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos<3<3<3

      En muista yhtä kylmää pääsiäistä etenkään länsirannikolta. Porissa oli hyytävä viima. Luvialla vähän helpompi. Meillä satanut yöllä lunta aika paljon, mutta se näyttää nyt myös sulavan auringon paisteessa.

      <3

      Poista