sunnuntai 23. syyskuuta 2018
Laskeudun metsän lumen....
Laskeudun metsän lumen
pehmeään lämpöön
Talvi levittää juhlaliinan ison kiven juureen.
Kentauri kiertää Eteläistä Ristiä
ja kattaa pöytään kävynsiemenet.
Tikka naputtaa kuusen runkoon
ja se soi
kuin virsikirjan
laskeutuva ääni
puiselle penkille
Ylhäällä, niin ylhäällä loistaa Alttari
ja tyvellä polvistunut muurahaispesä
levällään Suden jäljiltä.
Saako korjattua sitä mitä on sohaistu?
Kaukana mäyrä omassa pesässään nukkuu pitkää unta
Kevät
ei ole valmiina kenellekään
Särjetty
rakentaa toivon tähdistöön
Pieni lampi
on jäässä täynnä kummallisen värisiä läiskiä
tarjoaa hapertunutta alustaa
s e n h e t k e n
ennen seuraavaa askelta vaimeaa huminaa
ritisevää jäätä
ennen oikean nousua
- Eija Aromaa -
Eksymisen kartasto (ntamo 2018)
kuva Hannele Salmela, Virtausta elämään
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos Leena kauniista runosta. Tuli oikein hyvä mieli. Kaunista syksyä sinulle!
VastaaPoistaAnneli A, ole hyvä. Minulla sama. Kiitos samoin sinulle♥
PoistaKaunis runo ja Hannelen ihana maalaus:) Mukavaa viikonloppua Leena.
VastaaPoistaJael, eikö vain. Juuri tämä Hannelen enkeli sopii minusta erityisesti tähän runoon sekä erääseen Edith Södergranin...
PoistaSunnuntaiehtoon rauhaa♥
Ihana!
VastaaPoistaOlen tällaisille runoille erityisen altis syksyisin... Kiitos tästä!❤️
Sanna, eikö vain!
PoistaMinä myös: Siksi valitsin tämän 'ei kaikkein helpoimman'...Ole hyvä!♥