Suutelen silmiäsi, rakkaani. Suutelen kauniita silmiäsi, rakkaani. Olkoon se hyvästi tai näkemiin - kaunista on elää täysin sydämin Suomen säteilevä joulukuu. - Mika Waltari - Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (WSOY 1979)
Sanna, se juttu leffasta on tässä työpöydälläni. Harmi, että se ehkä voi tulla Jyväskylään, mutta olemme niin ylösotetut nyt, kun taas jaksan. Haluaisin aina katsoa parhaat leffat ensin elokuvateatterissa ja sitten ostan vielä omaksi, jos on niin hyvä. Moni on ollut. Joko olet katsonut Francesin. Leffa on nyt lainassa Merillä.Hurjaa ajatella, että se on todella Frances Farmerin elämäkerta. Colette on aina kiinnostanut. Niin monet naiset ovat niin paljon vaikuttavimpia, ikimuistoisempia...mieti nyt vaikka Camillea.
Siis nyt on lahjat kaikki laitettu, kortit viimeisetkin lähtevät, sitten on kahvitteluvieraita, kun en ole aikoihin ketään kestinnyt ellei omaa perhettä lasketa ja tämä viikonloppu on uuteen vuoteen asti ainoa, jolloin ei ole yövieraita. Jouluaaton aatosta alkaa pitkä viiden vuodenaika eli joulu. Nuoret tulevat koirineen jo aatonaattona ja viipyvät täällä Merin synttäritkin. Taidan varata pöydän jostakin...Voit olla varma, että olen tämän ansainnut!
Voihan tuon elokuvan sitten ostaa myöhemmin, vaikka ei se ole tietysti ihan sama.
Tämäkin viikonloppu menee blogille, sitten näet:)
Keiraa sanotaan yksi-ilmeiseksi ja vaikka mitä, mutta minä pidän!!!
Frances on VIELÄKIN näkemättä! Mulla itellä ei ole dvd-soitinta, eikä mitään maksullisia kanavia (en kyllä tiedä niitten leffavalikoimasta), joten täytyisi ensin löytää leffa ja sitten vielä sopivaa seuraa ja paikka katsoa. Mä olen tykännyt Keirasta kaikissa missä oon hänet nähnyt. Hesari kehui, kerrankin, Keiraa. Mutta myös puvustuksen ylistys viettelee mua katsomaan.
Me ansaitaan aina ihana joulu!:) Mutta nyt ansaitset kaikkea ihanaa erityisesti.❤️ Mulla on tuleviksi viikoiksi suunnitelmissa kaikkea kivaa joulutunnelmointia, sekä menoja että kotona nautiskelua.
En ole nähnyt Francesta. Enkä ole lukenut Svärdin Veraakaan. Kävin lukemassa kirjoituksesi siitä. Käyn maanantaina palauttamassa kirjoja kirjastoon, toivottavasti Vera löytyy hyllystä. Kaipaan jotain oikein hyvää romaania. Viime aikoina parhaat lukemiseni on ollut tietokirjoja ja vastaavia ja on kamala nälkä hyvälle romaanille.
Suomen Sparta.;D
Ihanaa, joulua odottavaa viikonloppua! Olen kuulolla mitä blogissa tulee... :)
Sanna, Francesin pääosan vetää Jessica Lange. Yritän nyt painostaa, että saisin sen leffan lainasta takaisin, niin voisin antaa sen sulle muutaman kuukauden lainaan. En olisi saanut sitä minäkään ilman leffaystävääni.
Niin minäkin! Keira on hot ja cool.
Juuri nyt tietysti: Me ansaitsemme aina ihanan joulun. Jotenkin vain on tuntunut, että ympäristökin eli perhe on huomannut minun nyt erityisesti ansaitsevan hyvin pitkän joulun kera perheen ja koiruuksien.
Sinä voit saada sen lainaan. Odota nyt rauhassa. Kuvittele: Minulla ei ole mitään kunnon lukuromaania joulun ajaksi. Olen varma, että nyt kuolen! Haluaisin jotain sellaista kuin Linnuntie, Suojelus, Kiuru ja Termiitti tai Armon yö ja älä vain sano, että et ole lukenut Armon yötä. Ellet ole, niin siinä sinulle lukemista jouluksi kera Veran. Olisi ollut kiva kuulla mitä olet mieltä. Armon yöstä olet mennyttä naista. Meillä samanlaista, mutta aatonaatosta myös tietysti huisketta, mutta on tilaisuus vetäytyä myös lukemaan, kun vain löytyisi uusi 'armon yö'.Hyvän romaanin nälkä on täälläkin järkyttävä. Kukaan ei kerro, mikä se olisi...Luen Bolson Perhosen uudestaan, ellei mitään uutta kirjaa kuulu. Luin Meriharakat vähän aikaa sitten uudestaan.
Kaikki on täällä urheilun ehdoilla. Vaikka Pori ei ole niin kaunis kuin Jyväskylä, joka on kuin Suomen Salzburg, Pori on kaiken kulttuurin kehto. Täällä ei ole mitään sellaista. Spartaa vain.
Kiitos samoin sinulle! Jos vähän pinnistelet, tajuat kyllä:) Nyt siis duunia vielä, että saisi huomenna illalla saunaa, sarjaa ja herkkuja.
En ole lukenut Armon yötäkään. En tiedä, mitä oikein olen lukenut..;D. Lucia Berlinin Siivoojan käsikirjan luin joskus marraskuun alussa (pidin!!), kun muut jo lukivat sitä uusinta suomennosta. Mutta hei, tarkastin; sekä Armon yö että Vera löytyy lähikurjastosta ja on hyllyssä. (Francesia ei ole.) Haen ne maanantaina. Mulla on sellanen fiilis, että jos ottasin jonkun kirjan uusintalukuun nyt, se voisi olla Hollinghurstin Vieraan lapsi. Tai sitten nostalgisiin lapsuusfiiliksiin jonkun Annnan tai Runotytön parissa. Mutta mitäköhän ihanaa kirjaa sulle mihin uppoutua JA mitä sä et ole vielä lukenut... Oletko jo lukenut Leena Parkkisen Sinun jälkeesi Max? Se voisi olla sun kirja. Toinen mitä tuli äkkiseltään mieleen on Ib Michael ja se kirjasarja Vaniljatyttö, Kirje kuulle ja Yhdeksäs ratsastaja. (En muista noiden järjestystä. Ne kyllä toimii erillisinäkin kirjoina.) Oletko lukenut? Siitä on jo aikaa kun olen ne lukenut, enkä kovin tarkkaan niistä muista, mutta jonkun hyvän jäljen ne jättivät.
Sanna, nyt sitten vain luet Armon yön ja Kiuru ja Termiitti ja ellet ole lukenut Suojelusta ja Linnuntietä, ne myös. Pidin enemmän Berlinin ensimmäisestä, mutta hyvä oli tämäkin.
Hyvä juttu! Francesin DVD:n saat lainaan heti kun saan sen Meriltä takaisin.
Kuule, minulla on sama, mutta Hllinghurstin Vieraan lapsen haluan lukea, kun ei ole enää tätä kirjabloggaamista eli minä syväsukellan siihen hitaasti, kun aika on. Minusta se on ihmeellinen, ikimuistoinen kirja.
Sitä en ole lukenut ja haluaisin nyt jotan Yhdysvalloista, miten ihmeellistä:) Tai Britanniakin kävisi. Tai ranskalainen. En ole kuullutkaan eli googlaan en kohta. Kiitos vinkistä!
Satu, oih...ymmärrän♥♥ Minulla on nyt esittää sinulle kirja, joka voi auttaa sinuakin: Krsita Launosen Ofelian suru. Voi tilata esim. Adlibris.
Näin avauduin ja tämä tapaus on totta, kun kirjoitin blogiini kirjasta:
Launonen kirjoittaa surujen arvottamisesta. Ei voida vertailla kenen suru on suurin. Jopa rakas lemmikki on perheenjäsen. Siinä missä Krista odottaa merkkiä Valolta ja niitä saakin, minä enneunien näkijä, koin samaa: Rakas, melkein viisitoista vuotta meitä ilahduttanut novascotiannoutajamme kuoli tammikuussa 2013. Hautasimme hänet puutarhaan. Laitoin rakkaalle lämpimästi ja omat lelut mukaan. Lupasin tulla perässä sinne koirien taivaaseen, kun talviyössä itkimme mieheni kanssa samaa surua. Nyt muutama kuukausi sitten, koin yöllä kevyen heräämisen. Olga seisoi sänkyni vieressä ja pyysi rapsuttamaan. Minä ojensin käteni ja taikasormillani kyhnytin korvien silkkiä ja samettia. Sitten suuriruhtinatar Olga teki tavanomaisen juttunsa eli käänsi itsensä ympäri, jotta taikakynteni olisivat rapsuttaneet alaselkää. Sitä kesti ja tunsin pohjavillan, pintakarvat ja lämmön. Se oli täydellisen todellista ja kuten aina ennenkin, Olga sitten lähti olkkarin sohvalle nukkumaan. Kutsuin häntä takaisin, mutta hän ei palannut. Mieheni heräsi ja kerroin Olgan käyneen. Hän piti asiaa ihan luonnollisena. Se oli hyvä lohdutus. Krista saa monia merkkejä, kuin kohtaamisia, Valolta. Se on hyvä tunne, että voi ajatella edes jonkinlaisen yhteyden jatkuvan...
Kauan kesti odottaa, mutta tämä voi tapahtua sinullekin. Mikki tulee kun on sen aika.
Kuvittele nyt, ikävoin omaa koiraani ja sinun...Halit♥
❤️
VastaaPoista(Luin just, että Keira Knightley näyttelee pääosan Colette leffassa. Harmi, ettei ko. leffa pyöri täällä, lähimmässä teatterissa.)
Sanna, se juttu leffasta on tässä työpöydälläni. Harmi, että se ehkä voi tulla Jyväskylään, mutta olemme niin ylösotetut nyt, kun taas jaksan. Haluaisin aina katsoa parhaat leffat ensin elokuvateatterissa ja sitten ostan vielä omaksi, jos on niin hyvä. Moni on ollut. Joko olet katsonut Francesin. Leffa on nyt lainassa Merillä.Hurjaa ajatella, että se on todella Frances Farmerin elämäkerta. Colette on aina kiinnostanut. Niin monet naiset ovat niin paljon vaikuttavimpia, ikimuistoisempia...mieti nyt vaikka Camillea.
PoistaSiis nyt on lahjat kaikki laitettu, kortit viimeisetkin lähtevät, sitten on kahvitteluvieraita, kun en ole aikoihin ketään kestinnyt ellei omaa perhettä lasketa ja tämä viikonloppu on uuteen vuoteen asti ainoa, jolloin ei ole yövieraita. Jouluaaton aatosta alkaa pitkä viiden vuodenaika eli joulu. Nuoret tulevat koirineen jo aatonaattona ja viipyvät täällä Merin synttäritkin. Taidan varata pöydän jostakin...Voit olla varma, että olen tämän ansainnut!
Voihan tuon elokuvan sitten ostaa myöhemmin, vaikka ei se ole tietysti ihan sama.
Tämäkin viikonloppu menee blogille, sitten näet:)
Keiraa sanotaan yksi-ilmeiseksi ja vaikka mitä, mutta minä pidän!!!
Luitko muuten Anne Svärdin Veran? Mitä pidit?
♥♥
PS. Jos oikein pinnistelisi ja Colette tulisi tänne Suomen 'Ateenaan' (enemminkin Spartaan), voisi arki-iltana ehtiä.
PoistaFrances on VIELÄKIN näkemättä! Mulla itellä ei ole dvd-soitinta, eikä mitään maksullisia kanavia (en kyllä tiedä niitten leffavalikoimasta), joten täytyisi ensin löytää leffa ja sitten vielä sopivaa seuraa ja paikka katsoa.
PoistaMä olen tykännyt Keirasta kaikissa missä oon hänet nähnyt. Hesari kehui, kerrankin, Keiraa. Mutta myös puvustuksen ylistys viettelee mua katsomaan.
Me ansaitaan aina ihana joulu!:) Mutta nyt ansaitset kaikkea ihanaa erityisesti.❤️
Mulla on tuleviksi viikoiksi suunnitelmissa kaikkea kivaa joulutunnelmointia, sekä menoja että kotona nautiskelua.
En ole nähnyt Francesta. Enkä ole lukenut Svärdin Veraakaan. Kävin lukemassa kirjoituksesi siitä. Käyn maanantaina palauttamassa kirjoja kirjastoon, toivottavasti Vera löytyy hyllystä. Kaipaan jotain oikein hyvää romaania. Viime aikoina parhaat lukemiseni on ollut tietokirjoja ja vastaavia ja on kamala nälkä hyvälle romaanille.
Suomen Sparta.;D
Ihanaa, joulua odottavaa viikonloppua! Olen kuulolla mitä blogissa tulee... :)
Sanna, Francesin pääosan vetää Jessica Lange. Yritän nyt painostaa, että saisin sen leffan lainasta takaisin, niin voisin antaa sen sulle muutaman kuukauden lainaan. En olisi saanut sitä minäkään ilman leffaystävääni.
PoistaNiin minäkin! Keira on hot ja cool.
Juuri nyt tietysti: Me ansaitsemme aina ihanan joulun. Jotenkin vain on tuntunut, että ympäristökin eli perhe on huomannut minun nyt erityisesti ansaitsevan hyvin pitkän joulun kera perheen ja koiruuksien.
Sinä voit saada sen lainaan. Odota nyt rauhassa. Kuvittele: Minulla ei ole mitään kunnon lukuromaania joulun ajaksi. Olen varma, että nyt kuolen! Haluaisin jotain sellaista kuin Linnuntie, Suojelus, Kiuru ja Termiitti tai Armon yö ja älä vain sano, että et ole lukenut Armon yötä. Ellet ole, niin siinä sinulle lukemista jouluksi kera Veran. Olisi ollut kiva kuulla mitä olet mieltä. Armon yöstä olet mennyttä naista. Meillä samanlaista, mutta aatonaatosta myös tietysti huisketta, mutta on tilaisuus vetäytyä myös lukemaan, kun vain löytyisi uusi 'armon yö'.Hyvän romaanin nälkä on täälläkin järkyttävä. Kukaan ei kerro, mikä se olisi...Luen Bolson Perhosen uudestaan, ellei mitään uutta kirjaa kuulu. Luin Meriharakat vähän aikaa sitten uudestaan.
Kaikki on täällä urheilun ehdoilla. Vaikka Pori ei ole niin kaunis kuin Jyväskylä, joka on kuin Suomen Salzburg, Pori on kaiken kulttuurin kehto. Täällä ei ole mitään sellaista. Spartaa vain.
Kiitos samoin sinulle! Jos vähän pinnistelet, tajuat kyllä:) Nyt siis duunia vielä, että saisi huomenna illalla saunaa, sarjaa ja herkkuja.
♥♥
En ole lukenut Armon yötäkään. En tiedä, mitä oikein olen lukenut..;D. Lucia Berlinin Siivoojan käsikirjan luin joskus marraskuun alussa (pidin!!), kun muut jo lukivat sitä uusinta suomennosta.
PoistaMutta hei, tarkastin; sekä Armon yö että Vera löytyy lähikurjastosta ja on hyllyssä. (Francesia ei ole.) Haen ne maanantaina.
Mulla on sellanen fiilis, että jos ottasin jonkun kirjan uusintalukuun nyt, se voisi olla Hollinghurstin Vieraan lapsi. Tai sitten nostalgisiin lapsuusfiiliksiin jonkun Annnan tai Runotytön parissa.
Mutta mitäköhän ihanaa kirjaa sulle mihin uppoutua JA mitä sä et ole vielä lukenut... Oletko jo lukenut Leena Parkkisen Sinun jälkeesi Max? Se voisi olla sun kirja. Toinen mitä tuli äkkiseltään mieleen on Ib Michael ja se kirjasarja Vaniljatyttö, Kirje kuulle ja Yhdeksäs ratsastaja. (En muista noiden järjestystä. Ne kyllä toimii erillisinäkin kirjoina.) Oletko lukenut? Siitä on jo aikaa kun olen ne lukenut, enkä kovin tarkkaan niistä muista, mutta jonkun hyvän jäljen ne jättivät.
Suloista sunnuntaita!
❤️❤️
Sanna, nyt sitten vain luet Armon yön ja Kiuru ja Termiitti ja ellet ole lukenut Suojelusta ja Linnuntietä, ne myös. Pidin enemmän Berlinin ensimmäisestä, mutta hyvä oli tämäkin.
PoistaHyvä juttu! Francesin DVD:n saat lainaan heti kun saan sen Meriltä takaisin.
Kuule, minulla on sama, mutta Hllinghurstin Vieraan lapsen haluan lukea, kun ei ole enää tätä kirjabloggaamista eli minä syväsukellan siihen hitaasti, kun aika on. Minusta se on ihmeellinen, ikimuistoinen kirja.
Sitä en ole lukenut ja haluaisin nyt jotan Yhdysvalloista, miten ihmeellistä:) Tai Britanniakin kävisi. Tai ranskalainen. En ole kuullutkaan eli googlaan en kohta. Kiitos vinkistä!
Kiitos samoin ja psyhän linjoilla vielä tänään!
♥♥
Osuva teksti tähän tilanteeseeni. Hyvää viikonloppua, Leena❤️
VastaaPoistaSatu, oih...ymmärrän♥♥ Minulla on nyt esittää sinulle kirja, joka voi auttaa sinuakin: Krsita Launosen Ofelian suru. Voi tilata esim. Adlibris.
PoistaNäin avauduin ja tämä tapaus on totta, kun kirjoitin blogiini kirjasta:
Launonen kirjoittaa surujen arvottamisesta. Ei voida vertailla kenen suru on suurin. Jopa rakas lemmikki on perheenjäsen. Siinä missä Krista odottaa merkkiä Valolta ja niitä saakin, minä enneunien näkijä, koin samaa: Rakas, melkein viisitoista vuotta meitä ilahduttanut novascotiannoutajamme kuoli tammikuussa 2013. Hautasimme hänet puutarhaan. Laitoin rakkaalle lämpimästi ja omat lelut mukaan. Lupasin tulla perässä sinne koirien taivaaseen, kun talviyössä itkimme mieheni kanssa samaa surua. Nyt muutama kuukausi sitten, koin yöllä kevyen heräämisen. Olga seisoi sänkyni vieressä ja pyysi rapsuttamaan. Minä ojensin käteni ja taikasormillani kyhnytin korvien silkkiä ja samettia. Sitten suuriruhtinatar Olga teki tavanomaisen juttunsa eli käänsi itsensä ympäri, jotta taikakynteni olisivat rapsuttaneet alaselkää. Sitä kesti ja tunsin pohjavillan, pintakarvat ja lämmön. Se oli täydellisen todellista ja kuten aina ennenkin, Olga sitten lähti olkkarin sohvalle nukkumaan. Kutsuin häntä takaisin, mutta hän ei palannut. Mieheni heräsi ja kerroin Olgan käyneen. Hän piti asiaa ihan luonnollisena. Se oli hyvä lohdutus. Krista saa monia merkkejä, kuin kohtaamisia, Valolta. Se on hyvä tunne, että voi ajatella edes jonkinlaisen yhteyden jatkuvan...
Kauan kesti odottaa, mutta tämä voi tapahtua sinullekin. Mikki tulee kun on sen aika.
Kuvittele nyt, ikävoin omaa koiraani ja sinun...Halit♥
♥♥