perjantai 19. marraskuuta 2021

Unelmia


Tiedätkö - hiljaa hiipien
jätän joukon meluisan,
kun yllä tammien
näen kalpeiden tähtien 
kukkivan.

Tiet haluan silottaa,
harvoin kulkee kukaan
iltaniittyä kalpeaa.
Hellin yhtä unelmaa:
Tulet mukaan.

Illalla puutarhan hämyssä
mielimme kaukaisuuksiin.
"Ovat kätesi valkeaa silkkiä..."
Hän hämmästyy: "Sanot sen niin..."

On jokin astunut puutarhaan
veräjän narahtamatta.
Läheisyydessä sen eivät ruusutkaan
voi olla vapisematta.

- Rainer Maria Rilke -
suomennos Eve Rehn

14 kommenttia:

  1. Onpa aivan ihana ja kaunis runo, kiitos tästä! ❤

    VastaaPoista
  2. Vau, mikä tunnelma <3 Ihanaa, että jaat postauksissasi otteita kirjarikkaasta elämästäsi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarja K, kiitos♥ Jaksan vielä...kolmastoista vuosi menossa.

      ♥♥

      Poista
  3. Kaunis runo, ja Even käännös niin hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, niin kaunis, niin kaunis...Julkaisin tämän 28.12.2010, kun Eve oli lähtenyt tähtipoluille. Hän oli yksi kirkkaimmista liekeistä♥♥

      Poista
  4. onpa hieno rouva tammien alla... miä pojan luota usein oikaisen metsä läpi kotiin, kaunista nyt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, hän on mun bambina...Tämä vuodenaika on parasta syyskesän lisäksi, jos puutarha saa taivaalta vettä. Mukavaa viikonloppua♥

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Ripranie, mitä suurimmassa määrin. Silloin lähti ystävä, yksi harvoista kirkkaista liekeistä. He aine ensin...

      ♥♥

      Poista
  6. Oi, mikä runo <3
    Kiitos, kun tarjoilit sen luettavaksemme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoiset Asiantuntijat, yksi Rilken parhaista ja miten Eve onkaan antanut sille jotain itsestään...

      Ole hyvä ja kiitos♥♥

      Poista