Lokakuuta lujaa!

Älkää ihmetelkö, missä olen, on vain niin paljon kaikenlaista. Länsirannikolla käytiin viettämässä förskottina äidin synttärit ja myös joulu. Marraskuulla Casper Julianin yksivuotissynttäreille. Vaikka luen vähemmän on tarkoitus ehtiä pitää 'Valitse vuoden 2022 paras kirjan kansi ja arvonta!' Nyt luen kirjaa, joka tulee polttamaan monien sormissa:

Miten nuori mies ehtiikään montaa kokea lyhyessä ajassa. Vaikka luen tätä ennen kaikkea elämäkertana kiihkeästä ja levottomasta liekistä, olen vaikuttunut, miten kiinnostavasti Heikki Tiilikainen kirjoittaa. Luen hitaasti. Olen nyt ihan muuttunut nainen. Kuka uskoo! Ei, yritän tosissani, sillä minulla on ongelma siinä, että käyn sataa. Ketkä minut tuntevat, sanovat, että olen aina käynyt sataa. Erittäin valitettavaa, että pulssikin on aina sata. Siitä on nyt tullut muutamiin rientoihin menon este. Reima lohduttaa, kun en päässyt Riitta Jalosen tilaisuuteen, johon heti ilmoittauduin. Reima: 'Käydään Multialla Kalevantulen myymälässä ja muistatko miten hyviä munkkeja siinä viereisessä kuppilassa on!' Hyvä hänen on, kun voi syödä vaikka viisi, eikä missään näy! Käydään vain. Minä lihon ja saan ihania kynttilöitä. Meillä on ollut monenlaista muutakin kuin että en ole aina parhaimmillani, vaikka kohta piha on valmis odottamaan ensilunta. 

Tämä kuva on huono näpäys, mutta halusin ottaa sen, sillä voihan tämä joskus olla historiaa. Reima kutsuttiin ryhmään, joka kehittää lääketieteellistä laitetta liittyen syövän tutkimukseen. Kutsu tuli 47 vuoden muovikokemuksen perusteella. Kotiin tuli uusi tietokone, jolla voi työskennellä 3D -ohjelmistoja käyttäen. Nyt hän raasu tuossa vielä olkkarin lasipöydällä. Taidan luovuttaa oman työnurkkani isolla pöydällä hänelle, sillä mitä minä laitan, voin kirjoittaa vaikka missä päin taloa. Todella jännittävää! 

Koneen näytönsäästäjä on hieno tähtitaivaineen. Halusin nyt tämän iglun vain tähän. Onnea tuokoon meidän kaikkien hyödyksi ♥♥

Kun nuoret olivat jokunen aika sitten täällä, Casper löysi peilin, jota saa kosketella. Tilanne oli hänelle nyt omana uutena hetkenään elämys! Onneksi äitinsä oli virkkuna kameran kanssa, joten saimme tilanteesta videonkin. Yleensä en saa tänne tietenkään enää kuvia Casper Julianista, mutta minulla on jo nyt niin ikävä pikkumiestä, että tyttäreni armahti. Tosin olen kyllä lasten kuvista somemaailmassa samaa mieltä eli pidämme rajaa, myös minä. Olkoon lapsenlapseni ilme valoa lokakuulle, heille, jotka eivät tästä kuukaudesta valoa löydä. Voi pieni rakas...minun valoni. Onneksi marraskuulla ajelemme yksivuotissynttäreille ja ehkä viivymme muutamia päiviä.

"Pyhä elokuvallinen kolminaisuus syntyy kauneudesta, toivosta ja tuskasta. Kauniilla tarinalla on kaunis alku ja kaunis loppu. Siinä missä alun tekee kauniiksi onnen kangastus, loppu ammentaa kauneutensa tuskasta." (Löytyy sitaateistani!)

Pitkissä öissä ja lyhyissä päivissä on jotain rakastettavaa - jotain mitä ihminen jopa tarvitsee.

Susan Fletcher Meriharakat

suomennos Jonna Joskitt

Lokakuu on silmänräpäys. Omenat, jotka hetki sitten saivat puun oksat notkumaan, ovat poissa, ja puun lehdet kellertyvät ja ohentuvat. Pakkanen on purrut miljoonat puut heleiksi kautta maan. Ne, jotka eivät ole ikivihreitä, ovat yhdistelmä kauneutta ja sameutta, lehdet punaista oranssia kultaa, sitten ruskeaa ja varisevaa.

- Ali Smith -

Syksy, suomennos Kristiina Drews

(Tilasin tämän itselleni ihan rakkaudesta syksyyn)

Lokakuuterveisin

Leena Lumi, Casper Julianin nana