Tanssi, kun maailma palaa.
Tanssi ruohossa, joka leimuaa tuulessa.
Tanssi ruohossa, joka leimuaa tuulessa.
Tanssi hautojen reunoilla ja hirsipuun varjossa.
Tanssi, kun liekit polttavat temppelit, tammet ja synagogat.
Tanssi, kun vastaasi lyö palavien ruumiiden haju.
Tanssi, kun jalkasi hiiltyvät karrelle ja hiustesi latvat leimahtavat tuleen.
Tanssi valkoinen yönmustaksi ja tulenpunainen valkeaksi.
Tanssi Varsovan gheton muureilla, junien kiskoilla ja Berliinin kaduilla.
Tanssi, kunnes loputon marssimme päättyy
ja leirien porteilta sinua katsovat kadonneen ihmisen kasvot.
Tanssi, kun vanginpaitani painautuu rintaasi vasten.
Tanssi kanssani Prahan kattojen yllä ja sytytä siellä menoran liekit.
Ne valaiskoon yötä kuin seitsemän tähteä,
seitsemän hevosta, seitsemän vapauden airutta.
Ainoa tuli, joka täällä palaa, on nyt meidän tulemme.
- Timo Suutarinen -
Kirsikankukkien kaupunki (2020)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti