sunnuntai 3. tammikuuta 2010

SILLÄ PYHÄN PILLERINPYÖRITTÄJÄN LANTAPAAKUN...



"Sillä pyhän pillerinpyörittäjän lantapaakun kulku on pysähtyvä ellei kuun kajo ja joen laulu kirjoita sinusta minua."

- Argos -
http://tuurenrunot.blogspot.com/2010/01/sinuhen-nimeen.html

LYSTIÄ LEIKKIÄ LUMEN KANSSA Á LA RITA


Kaikkeni olen tehnyt, jotta hurmaantuisitte paitsi lukemisesta niin myös lumesta. Nyt tärppäsi! Katsokaa, miten Rita on villintynyt lumesta http://rita-ritanhuone.blogspot.com/ Ensimmäinen kuva on  niinku pelto, mutta tähän syntyy lumitaidepuisto! Lukekaapa selostus, ei niin helppoa...,mutta hauskaa ja kuntoa tulee samalla ja lopulta puisto lumen ylistykseksi. Ah!, minä odotan♥
Toinen kuva on tunnelmakuva naapurin viitseliäästä iltavalaistuksesta.

TAKKAHUONEEN TALVI-IKKUNA


...punaisella sohvalla kelpaa vaipua unelmiin, kun ulkona pieniä kirkkaita lamppuja syreeneissä ja ikkunalaudalla tähtilyhtyjä, sisällä kynttilöitä...tähän joutilaisuuteen voisi tottua...

HALUATKO KUKITTAA AMARYLLIKSESI UUDESTAAN?


Mikäli haluat kukittaa Amarylliksesi uudestaan, mene katsomaan ohjeita täältä http://sarinpuutarhat.blogspot.com/2010/01/amarylliksen-sailyttaminen-ja-hoito.html Minä aloitin jo tositoimet valkoisten kaunottarieni kanssa. Yksi muuten aikoo kukkia uudelleen!

ILOTULITTEISSAKO MIEHEN POTENSSI?


Innostuin äsken niin yhdestä lauseesta blogissa http://annielander.blogspot.com/ , että päätin julkaista blogissani, millaisen  vuoropuhelun kävin erään miehen kanssa Keskisuomalaisessa ennen Uutta Vuotta. Ja se Annien lause alkoi näin: "We will celebrate New Year without firework. Natures own starry sky is much more beautiful..."

Kim Lindblom kirjoitti 29.12. Keskisuomalaisen mielipidesivulla näin:

KAIKKEA EI VOI LAILLA KIELTÄÄ

Kävin äsken kaupassa, ja ihmettelyni ilotulitetarjonnasta kasvoi, kun kuulin, että jopa sädetikkuihin on asetettu 18 vuoden ikäraja ja kaikkeen ilotulittamiseen suojalasipakko.

Onko niin, että meitä pitää varjella ihan kaikelta? Muutama silmävaurio vuodessa - niin valitettavaa kuin se onkin - on pienempi paha kuin tämä täydellinen ja kokonaisvaltainen suomalaisen miehen itsekastrointi, jota ilotulitteiden kieltäminen tai polkupyöräkypärän käyttöpakko edustaa.

Kaikkea vaarallista, ikävää ja hauskaa ei voi eikä tule lailla kieltää. Joku vastuu ja oikeuskin tulee jättää yksilölle. Elämässä täytyy myös voida saada uskaltaa.

Kim Lindblom
Helsinki

Jonkin verran ihmettelin sanaa itsekastrointi, sillä kyllä tämä juttu hoidetaan ihan ulkopuolelta käsin, mutta vastasin sitten näin 31.12. lehdessä:

ILOTULITTEISSAKO MIEHEN POTENSSI?

Kim Lindblom valitteli  ilotulitteiden uusia ikärajoja kuin myös suojalasien käyttöpakkoa kiinnostavalla tavalla: Muutamalla silmävauriolla ei kuulemma niin väliä, kunhan ei vain ryhdytä suomalaisen miehen kastrointiin rajoittamalla niin älyllistä toimintaa kuin rakettien räiskyttely uutena vuotena.

Myös polkupyöräkypärän käyttö tuntui lannistavan potenssia ehkä jopa sen kokonaan vieden...

Ja herra jatkaa, että "kaikkea vaarallista, ikävää ja hauskaa ei voi eikä tule lailla kieltää". No aivan varmasti voidaan kieltää niin jonninjoutava rätkyttely kuin on rahan ampuminen taivaalle! Ota sinäkin kummilapsi Afrikasta (http://www.plan.fi/) ja ala tehdä jotain hyödyllistä.

Ja mitä elämän hauskuuksiin tulee, niin uskallanpa sanoa, että hurjimmat hauskuudet on koettu niiden herrojen kanssa, joiden potenssi ei ole kiinni häiriköivästä ja ympäristöä monin tavoin saastuttavasta rakettien rätkyttelsytä.

Elämän uskallus ja hurjuus alkaa sieltä, missä typeryys ja tyhmyys päättyy!

Leena Lumi
Jyväskylä

COMO AGUA PARA CHOCOLATE


Etsin tätä filmiä edelleen suomeksi tekstitettynä! http://www.youtube.com/watch?v=BxsFpbyfiZg
Katso myös tämä, mutta varo, yksi raaka juttu http://www.youtube.com/watch?v=hY4lDCaSiJ4

ONNI ON LEFFAILTA♥


Tällä kertaa vuorossa oli riemastuttava Jotain annettavaa (Something's gotta give), jossa sekä Diane Keaton että Jack Nicholsson olivat taas kerran niin ihanasti vauhdissa! Tämäkin elokuva on nähty jo muutamasti, mutta uusinnat ovat aina yhtä ilahduttavia, sillä kun muisti huononee, tarina on aina kuin ennennäkemätön♥

ÄLÄ SANO VÄÄRÄÄ TODISTUSTA JACKISTA;-)


Voi!, kerroin teille jokin aika sitten, että vanha poikaystäväni Jack tässä hoipertelee sairaalan käytävillä vaipoissa. Eilen vietimme kuitenkin leffailtaa ja sain muistutuksen totuudesta: Kun Jack kääntyy juuri tämän kuvan jälkeen, hänellä ei ole kaapunsa alla muuta kuin paljas peppu ja 63 vuotiaan miesreppanan kulkuset!

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

FRAUEN, DIE LESEN SIND GEFÄHRLICH


Elämyksellistä Uutta Vuotta Kaikille Rakkaille Lukijoilleni!


♥:lla Leena Lumi

LEENA LUMI KIRJAELÄMYKSIÄ 2009

Niin ajanlaskullinen kuin kirjavuosi on kääntymässä nyt lopuilleen. Alla näette kirjaelämykset, jotka olen teille tehnyt tämän vuoden aikana. Löydät haluamasi kirjan arvostelun kirjoittamalla kirjan nimen hakukoneeseen.


Kiitän suurenmoisesta mielenkiinnosta ja jatketaan ensi vuonna, mutta uskon, että tyydymme jatkossa määrällisesti vähempään laatua kohottaen. Tiedän, että monella on vielä lukematta näiden lukuelämysten helmet…Olen aina valmis käymään debattia kaikista kirjoista uudelleen. Minua kovasti kiinnostaisi kuulla lukijoideni mielipiteitä vaikka kirjoista Kirjan kansa, Hurmion tyttäret, Seikkailun suolainen maku, Kaikki mitä rakastin, Omenansiementen maku, Ihmisen tahra, Samarkand etc. Minä käännyn nyt kohden ensi vuoden kirjoja, kiitän ja kumarran♥


SAMARKAND
PEKKA TÖPÖHÄNTÄ
IN THE FRAME HELEN MIRREN
VAN GOGHIN VIIMEINEN RAKKAUS
TAHTO TAHTOJEN
VEDEN LUMO
UNEN KELLUVA SILTA
PORTOBELLON NOITA
EUROOPPALAINEN
VAARALLISTA KOKEA
MISTÄ PUHUMME KUN PUHUMME RAKKAUDESTA
VEREN SOKERI
CAMILLE CLAUDEL
MUISTOJEN HUONEET
EDITH
LAULUT JOITA LAULOIMME
IHMISEN TAHRA
KUNNES VIHASI ASETTUU
MRS. DALLOWAY
AXEL
VIIDES LAPSI
TOSCANAN AURINGON ALLA
HOPEAHÄÄT
TIIMALASI
ENNEN SARASTUSTA
MAAN LAULU
VIIMEINEN TSAARI
ANNA VIRUBOVA – KEISARINNAN HOVINEITI
PIHASTA METSÄÄN
BERLIININ POPPELIT
AKVAVIITTI
NANCY
SATTUMUKSIA BROOKLYNISSÄ
PIMPIT
KERRON SINULLE YSTÄVYYDESTÄ
IHANAT KÄRHÖT
REVOLUTIONARY ROAD
KAIKKI MITÄ RAKASTIN
PUUTARHAN NELJÄ KAUNISTA VUODENAIKAA
SOPRANOS KEITTIÖSSÄ
ERAKKORAVUT
HARRIET KROHNIN MURHA
KRYPTA
KADONNUT ON VAIN UNTA
MARIGOLDIN LUMOTTU MAAILMA
ONNI
VALOA JA VARJOA
HYLYNRYÖSTÄJÄ
MALJA SINULLE
PAKOLAINEN YLITTÄÄ JÄLKENSÄ
EROOTTISET RUNOT
UNELMIEN HUVIMAJAT
LOL. V. STEININ ELÄMÄ
TUSKA
KIRJOITAN
KAUNEIMMAT KLASSIKOT
VINTAGEA
KISSA JOKA EI KUOLLUT
JUOKSIJA
MAAILMAN IHANIN TYTTÖ
SUDEN HETKI
RUUSUJA ÄIDILLE
KAPTEENIN LAULUT
HUHTIKUUN NOITA
LUMOUS: AUDREY HEPBURNIN ELÄMÄ
MARILYN MONROEN MONTA ELÄMÄÄ
K18
UNELMIEN KESÄKOTI
VIHREÄT NIITYT
IRLANTILAINEN AAMIAINEN
IURIMA ULTIMA
HÄPEÄNAAMIO
MALJA SINULLE
VARJOMADONNA
KUVANVEISTÄJÄ
INGRID: INGRID BERGMANIN ELÄMÄ
NELJÄS TEKIJÄ
LAULAISIN SINULLE LEMPEITÄ LAULUJA
WINTERIN VIIMEINEN TALVI
RANNALLA
LAUANTAI
KERRON SINULLE RAKKAUDESTA
LOHDUTTAJA
YÖMYRSKY
SOVITUS
HÄMÄRÄN HETKI
LESKI VUODEN VERRAN
HURMION TYTTÄRET
SISUSTA TILDAN TAPAAN
HENKIVARTIJA
SELLO&PALLO
VIIRU KATEISSA
KARJALAINEN KEITTOKIRJA
SYDÄNFILMI
KIRJAN KANSA
KUU HUONEESSA
MEREN JA IKÄVÄN KIERTOLAISET
OMENANSIEMENTEN MAKU
SEITSEMÄN VELJESTÄ
BEULAHIN KUKKULALLA
NAARAS
BUNNY MUNRON KUOLEMA
NOJOUD, 10 VUOTTA, ERONNUT
ELÄKÖÖN PEKKA TÖPÖHÄNTÄ
TRIPTYYKKI
LUMOUS
PYSÄHDY - OLET JO PERILLÄ
ENSILUMI
SATEENKAAREN TAA
PIENET SUURET SUOMALAISET
UNOHTUMATON ANSA IKONEN
TORSTAINA NÄHDÄÄN, SINTTU
HIENO HYPPY, SINTTU
112 RUUTUIKKUNAA
WILLA SUKKA
ISÄN KASVATUSOPPI
MATALA MAA
SYDÄNELÄIN
KRISTALLIYÖ
IHMINEN ON ISO FASAANI
VANHAN KARTANON PAT
NUORALLATANSSIJA
SATU KUKKAMERI JA LUMEN IHME
KAMMIO
KOIRAN UUSI KOTILÄÄKÄRI
MUISTO TYTTÄRESTÄNI
SEIKKAILUN SUOLAINEN MAKU
ELÄINTEN JOULU
KYLÄTONTUN JOULULINNUT
JOULUPUU ON RAKENNETTU

ILMAN KIRJOJA MINUN OLISI VAIKEA ELÄÄ. NE TARJOAVAT...


Ilman kirjoja minun olisi vaikea elää. Ne tarjoavat minulle koko elämän rikkauden, ihmisajatusten rannattoman valtameren. Uupuneina hetkinä ne tarjoavat paon mielikuvituksen maailmaan, huumausaineen, jonka jälkeensä jättämä kohmelo on kohmeloista viattomimpia. Mutta oman kehityksen juuttuessa tavan ja ajatustottumusten kuolleeseen pisteeseen ne tarjoavat räjähdyspanoksia, jotka laukaisevat kehitystä sulkevan ruuhkan ja katkovat mielestä ennakkoluulojen ja auktoriteettiuskon sitkeät kahleet. Ihminen kasvaa henkisesti lukemiensa kirjojen mukana. Kirjat ovat tarjonneet minulle rajattoman vapauden, määrättömän onnen, etsimisen ja löytämisen rajun riemun. Siksi rakastan jokaista kirjaa, joka saa minut tuntemaan, etten vielä ole valmis, että edessäni on yhä määrättömästi etsimistä ja löytämistä, erehtymistä ja ymmärtämistä, hylkäämistä ja omaksumista hengen maailmassa.

Mitä kirjat ovat minulle merkinneet/Vallaton Waltari

tiistai 29. joulukuuta 2009

MIEHET TAHTOVAT AINA OLLA NAISEN...


"Miehet tahtovat aina olla naisen ensirakkaus. Naisten suhtatuminen on järkevämpää: he tahtovat olla miehen viimeinen romanssi."

"Naisen elämässä on vain yksi tragedia: Se että hänen menneisyytensä on aina hänen rakastajansa ja että hänen tulevaisuutensa on poikkeuksetta hänen aviomiehensä."

"Epätavallinen intohimo nautintoon on nuorena pysymisen salaisuus."

- Oscar Wilde -

ONNEA MERI♥


♥:lla mami, papi & Olga
http://www.youtube.com/watch?v=-5Yx2TnN9mc&feature=related
ja rajua biletystä! (kohta ette jaksa;-) http://www.youtube.com/watch?v=YfoIF8zpVCw&feature=related
kuva Lauri Lempiäinen
Klikatkaa kuva isoksi!

maanantai 28. joulukuuta 2009

AIKA ALOITTAA UUSI PAREMPI ELÄMÄ ELI LUPAUKSISTA


Muutama vuosi sitten äitini, about 80 vee, sairastui vakavasti syöpään. Ennuste oli masentava. Päätin, että jos äiti selviää, aloitan joka vuosi koko loppuelämäni ajan joka vuosi kolme uutta asiaa. Tämä ei tarkoita, että raahaisin noita asioita/päätöksiä hampaat irvessä mukanani loppuelämän, ei toki!, mutta varmasti parhaat niistä jäävät.

Ihme tapahtui ja äiti parani täysin ja minä otin härkää eli itseäni sarvista kiinni.

Nyt kaikki sitten odottavat, että minä kertoisin niinkuin uuden vuoden lupauksena, mitkä kolme uutta asiaa aloitan ensi vuonna. Ehei! Sitä en tee, vaan kirjoitan ne ylös, josta voin ne sitten vuoden päästä tähän aikaan teille kertoa.

Koska kuulen ihan pettymyksen huminaa lukijoissani, niin kerron, mitä olivat lupaukseni vuonna 2008 ja 2009. Tässä ne tulevat nyt eli kuusi uutta asiaa yhteensä:

1) aloitin ratsastuksen uudelleen 30 vuoden paussin jälkeen
2) opin sanomaan 'ei'
3) otin kummitytön Afrikasta
4) liityin Daamien Kuukauden Ravintolaan
5) lakkasin miellyttämästä epämiellyttäviä ihmisiä
6) aloitin kirjallisen blogin

En kerro julkisesti etukäteen siksi, että asiat ovat vasta muhimassa ja toisaalta, minulla on pari luottoystävää, jotka saavat tietää ja he vahtivat etten fuskaa. Minusta tuntuu, että tällä menetelmällä  pysyn virtana, eikä minusta tule koskaan sitä rauhallista metsälampea, joka joskuns haluaisin olla. Mutta se on vain joskus;-)  Ja Bessukin sanoo, että seisova vesi haisee...

kuva Hannu Hautala (Ensilumi, Minerva 2009)

MUTTA MICHELE MAHER OLI JACKILLE SEKÄ VAARALLISEMPI ETTÄ...


"Mutta Michele Maher oli Jackille sekä vaarallisempi että unohtumattomampi, koska hän oli ollut mahdollinen suhde. Ja eivätkö ne ole niitä kaikkein tuhoisimpia?"

"Moni nainen tulee hulluksi siksi ettei pääse yli ensirakkaudestaan. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?"

"Eläkää sovinnossa menneisyyden kanssa. Älkää unohtako sitä, mutta antakaa sille anteeksi."

John Irving/Kunnes löydän sinut (Until I find you, Tammi)
kuva Hannu Hautala/Ensilumi (First Snow, Minerva)

KAURIS 22.12. - 20.1.


Kauriin merkissä syntyneenä olet hyvin vanhoillinen; henkilökohtainen maine ja asema ovat sinulle tärkeitä etkä todennäköisesti vaaranna missään tilanteessa uraasi tai ihmisten sinusta saamaa kuvaa. Kaipaat miltei pohjattomasti aineellista turvallisuutta, mikä kannustaa kunnianhimoasi. Olet eteenpäin pyrkivä, käytännöllinen ja uuttera, haluat aloittaa pohjasta ja raivata tiesi huipulle, minkä elämänuran sitten valitsetkin.



Saturnusplaneetta, avaruuden vaativa työnantaja, hallitsee sinun merkkiäsi, etkä saavuta mainetta yhtä helposti kuin jonkin muun merkin edustajat. Kauris joutuu yleensä pyrkimään päämääräänsä ja haluamaansa menestykseen vaikeaa tietä. Sinä et pakoile vastuuta ja työskennellessäsi toisen alaisena olet tunnollinen ja luotettava. Olet myös omavarainen ja pystyt aina huolehtimaan perheestäsi ja itsestäsi. Olet aina tosissasi ja toimit johdonmukaisesti kaikessa mitä teet etkä alistu epäonnistumiseen.


Koska turvallisuus on sinulle kovin tärkeää, sinusta tulee helposti oikea itsesi kiduttaja; pelkosi ja ongelmasi paisuvat usein valtaviin mittasuhteisiin. Kuvitellut pelot ajavat sinua yhä suurempiin ponnistuksiin ja harkitset huolellisesti jokaista toimenpidettä – sen etuja ja siinä mahdollisesti piileviä vaaroja.


Olet synnynnäinen järjestelijä ja pystyt laatimaan suunnitelmia. Osaat kuvitella mielessäsi jonkin suunnitelman lopputuloksen ja ymmärrät, mitä hyötyä on tahdikkuudesta, diplomatiasta ja järjestelmällisyydestä, kun jotakin halutaan saada aikaan. Sinä vaadit tekoja ja tehokkuutta itseltäsi ja muilta. Tämä tiukkuus ja vaativaisuus vieroittaa helposti läheltäsi sellaiset ihmiset, jotka ottavat elämän rennommin kuin sinä. Et kuitenkaan suhtaudu välinpitämättömästi toisten ponnistuksiin tai ongelmiin, ja vaikka saatat vaikuttaa ajatuksiisi vaipuneelta ja välinpitämättömältä, yrität todellisuudessa olla avulias ja ymmärtäväinen.


Sinulla on monia merkittäviä ominaisuuksia joiden avulla voit päästä päämäärääsi. Käytä jokaista voittoa tai tappiota astinlautana menestykseen, mutta älä kohtele säälimättömästi toisia äläkä muutu opportunistiksi, joka ohittaa ne jotka eivät ehkä ole yhtä kyvykkäitä.


Merkkisi edustajilla on syvä rakkauden ja toveruuden tarve, mutta sinun on usein vaikea lähestyä ihmisiä ja sinulla on pikemminkin muutamia hyviä ystäviä kuin paljon yhdentekeviä tuttavia. Julkisuudessa saatat esiintyä optimistisesti ja huolettomasti, mutta sinulla on oltava ainakin yksi uskottu ystävä ja kotona joku joka kuuntelee huoliasi myötätuntoisesti ja ymmärtävästi.

Vaikka et ole yhtä seurallinen kuin joidenkin muiden merkkien edustajat, voit olla asiantunteva ja loistava keskustelija. Jos esität seurassa kiistanalaisen ajatuksen tai mielipiteen, se on yleensä tarkoitettu piristämään keskustelua ja innostamaan toisia vastaväitteisiin.


Kauriin merkissä syntyneiden joukossa on myös sellaisia, jotka eivät koskaan unohda ystävänpalvelusta eivätkä saa rauhaa, ennen kuin ovat palkinneet toisen hyväsydämisyyden. Toiset Kauriit taas saattavat ystävänsä kiitollisuuden velkaan antamalla heille kalliita lahjoja tai kertomalla heille arvokkaita tietoja toivoen saavansa vuorostaan jonkin vastapalveluksen.

Et ehkä ole tähtimerkkien edustajista kaikkein avomielisimpiä ja herkimpiä osoittamaan tunteitasi, mutta otat hyvin auliisti huomioon toisten tarpeet ja suhtaudut vakavasti vastuuseen. Kauris omaksuu usein isällisen tai äidillisen asenteen toisiin ja uhrautuu varsinkin lastensa hyväksi. Keskitason Kauriit eivät ole hilpeitä eivätkä huolettomia ja heidän on usein vaikea olla autuaallisen onnellisia.


Sinulle sopii parhaiten aviopuoliso, joka ei ole komenteleva eikä ylettömän tuhlaavainen ja joka ymmärtää vakavaa mutta hiukan hajanaista luonnettasi. Tutki oman merkkisi ja toisten merkkien luonteenomaisia piirteitä, niin tiedät, mitkä merkit sopivat parhaiten omasi kanssa.

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

WITH DINA IN THE SNOW PARK


JACKIN TODELLISUUS


Todellisuudessa Jack-parka on vihannes, joka haahuilee erään sairaalan käytävillä muita potilaita pelotellen. Kuvassa häntä yrittää epätoivoinen avustaja saada menemään omaan huoneeseen ja pois muitten silmistä. Välillä putoaa ihan kyynel, kun muistan hänet nuorena ja vielä joksus jopa hauskana, mutta ehdottomasti outona jo silloin! Nyt minulle jää tämä muisto ja voi itku!, tieto siitä, että exboyfriend kulkee vaipoissa.

Jackin sairaus on suuruudenhulluus, jossa hän kokee olevansa suurikin seksipeto ja etenkin viehättävänsä parikymppisiä tyttöjä. Olen kuitenkin säälivä luonne, joten taidan kutoa hänelle ensi jouluksi villasukat ja ostaa Reino-tossut!

Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle, Jack ja kiitos joululahjasta♥

JACKIN KOOTUT SELITYKSET!



VANHA ROMANSSINI JACK;-)


Saanko esitellä expoikakaverini Jackin, jonka kanssa minulla oli romanssi muinaisuudessa. Jack on hieman onneton tapaus. Hän kyllä kulkee ns. täyspäisten kirjoissa, mutta minä aina jaksan ihmetellä, eivätkö muut huomaa ettei hänen kuuluisi;-)

Meidän kauniisti alkaneen teinirakkautemme Jack möhli tempulla, jota en aio teille kertoa, mutta pidän tarkan vaarin, että HÄN ei ikinä sitä saa unohtaa. Toisaalta, en usko hänen edes tajuavan tehneensä mitään hölmöä/tyhmää/peruuttamatonta/kohtalokasta.

Vaan mitä tekee Jack nyt, juuri juhlapyhien aikana: lähettää  itsestään hölmöjä kuvia meiliini. Sain sarjan Jackin koottuja selityksiä, joissa hän munaa itsensä vielä syvemmin. Ja mikä raivostuttavinta: Mikä omahyväisyys!

Luulen, että hänen tunneälyttömyydellään varustettu henkilö pitää kuvasarjaa ja selityksiään liikuttavana joululahjana...

lauantai 26. joulukuuta 2009

Tunteellinen katsaus menneeseen ja tulevaan



Te kaikki!

Vuosi hiipii kohden loppua ja tuli mieleen tässä kynttilöin valaistussa työhuoneessa, kun ulkona pyryttää kauniisti, mainita muutama asia. Kirjavuosi on ollut kuin omenavuosi: yhtä satoisa niin määrässä kuin laadussa. En muista kummassakaan vastaavaa! Intohimoiselle lukijalle siitä voi tulla ähky. Hevonen saa helposti ähkyn liiasta määrästä omenoita. Lukija saa sen liiasta määrästä kirjoja. Mitä enemmän ähkyä sen enempi hamuaa kirjoja. Kirjabulimia? Itse asiassa oli muutama aika uupunut päivä, sillä luen yöt ja yhtäkkiä mikään ei tuntunut enää miltään. Yritin soittaa Evelle, joka on pelastanut minut mitä hulluimmista tekniikan ynnä muista sotkuista, mutta hän ei ollut paikalla. Sitten meilasin Jaelille ja sain semmoista palautetta, että päätin siirtää äkkinäistä ratkaisua, jota olisin voinut katua. Sen jälkeen tein joulupostauksen, johon sain paljon aivan ihania vastauksia, mutta yksi oli ylitse muiden: Rita! Hänen adjektiiveistaan kudoin itselleni nyt voimaviitan, johon kietoutuneena jatkan entistä innostuneempana ja voimaantuneena.

Rita mainitsi kaiken mitä tarvitsin. Hän kertoi, että olin onnistunut juuri siinä, mihin tähtäsin, kun aloitin blogini Ystävänpäivänä 2009. Rita kertoi, että blogini on innostava, tarjoaa kirjaelämyksiä, herättää lukuhaluja, on myönteinen, räväkän rohkea, positiivinen, tarjoaa lumen valoa ja häikäisyä ja blogin ote on persoonallisen voimakas. Mitä muuta enemmän voin tarvita! Kiitos sinulle, Rita! Ja kiitos teille kaikille monista ihanista asioista, joita olen teiltä saanut monessa eri muodossa. Sooloilijalle kiitos yllätyslahjasta, joka oli tietenkin elokuva. Elokuva kirjasta, jonka olen arvostellut eli Ian McEvanin kirja Sovitus filminä. Katsoimme eilen elokuvan Sovitus (Atonement) ja se tarjosi ikimuistoisen hetken. Harvoin leffa pärjää huippukirjalle, mutta nyt elokuva palvoi kirjaa! 

Allulle kiitos teoksesta Frauen, die lesen sind gefährlich (Naiset, jotka lukevat ovat vaarallisia). Loistava teos, joka kertoo kuvataiteen ja historiallisen kerronnan avulla, miten vaarallisena lukevaa naista on pidetty kautta aikojen! Jaelille, kiitos upeista Concha Buika hetkistä ja Hannelelle kiitos Levottoman Tuhkimon hopeakengästä. Tuurelle kiitos, että on blogielämäni aurinko, kuu ja tähdet eli piristää juuri kun sitä tarvitsen ja silloin tällöin jopa haastaa eli heiluttaa punaista vaatetta härän edessä;-) Ja kiitos Evelle, että olet olemassa♥

Kiitos ihanille kustantajilleni, jotka antavat minule mahdollisuuden levittää uusien kirjojen lukemisen iloa ja kiitos siitä, että minua ei yritetä aikatauluttaa, sillä haluan aina tuoda mukaan myös vanhoja kirjoja, rakkaita lukuelämyksiäni menneestä.

Kiitos kuva-avusta Iinekselle, jonka huippukuvat nostavat blogini kuvallista tasoa tavanomaisen yläpuolelle. Olen vieläkin järisyttynyt kuvasta Joulukuu kukkii...Kiitos myös Pekka Mäkiselle, Tuure Niemelle ja Reimalle sekä kuvista että kuvien salojen selvityksestä. Mielenkiintoisesta kuva-avusta kiitän myös Soolista;-)
Viimeisin, vaan ei vähäisin kiitos miehelleni Reimalle, joka on hyvin kestänyt sen, että vaimosta on tullut tietokoneen jatkumo, kuin koneeseen kiinni kasvanut. Nytkin on joulun pyhä ja hän lukee ja minä tässä koneella... Kiitos, Reima

Jatkosta sen verran, että vietän tässä nyt muutamia löysiä päiviä, mutta taidan laittaa jotain vähän hulvatonta, sillä muuten eivät täyty Ritan sanat: räväkän rohkea! Pysykää linjalla! Ja vuoden lopetan toistamalla vielä kerran kaikki tänä vuonna lukemani kirjat ja sen jälkeen onkin jo vuosi 2010 ja uudet tuulet, uudet kirjat!

♥:lla Leena Lumi

perjantai 25. joulukuuta 2009

LUMIKARPALOMAINEN ILMOITUS


Muutamien epäselvyyksien takia ilmoitan nyt, että minulla on myös blogi nimellä Lumikarpalo ja sen osoite on http://lumikarpalo.blogspot.com/ Lumikarpalo syntyi sisäisestä tarpeesta saada hiljaisuuden blogi. Menen sinne välillä lepäämään. Vien sinne vain sitä, mikä miellyttää minua. Sitaatteja, kuvia, runoja. Sinne saa mennä, mutta siellä ei ole mitään erikoista. Lumikarpalo ei edes hae suosiota. Se vain on.  Jos joku muu saa sieltä rauhaa tai inspiraatiota niin hyvä on. Se on hyvin hiljainen virta, jos edes sitä. Ehkä vain metsälampi, jossa vesi seisoo. Se ei ole lumivyöry, kuten on Leena Lumi. Sinne pelastaudun joskus omalta itseltäni etten kokonaan huku virtaani tai hautaudu vyöryyni. Sallikaa minulle retriittini!

kuva Hannu Hautala
Ensilumi (Minerva 2009)

ON THE SNOW BRIDGE


SNOW ANGEL


And now everybody go out and make some snow angels!

SNOW FUN


Make the picture bigger one and watch Dina;-)

MAKSAPATEE ANSAITSEE SINILINNUT

Rosolli on meillä vaihtunut tomaatti-mozzarellasalaattiin ja iso kinkku vain pieneen kinkkurullaan. Sen sijaan graavia merisiikaa ja myös lohta löytyy sekä suurena herkkuna maksapatee, josta tässä sekä maalais- että viherpippuripatee. Näissä pateissa, jotka tulevat Belgiasta EI ole epäeettisesti kasvatettua hanhea, eikä hanhea ollenkaan. Jos joku on ihastunut hanhenmaksaan, ostakaa suomalaiselta hanhifarmilta hanhenmaksaa, jota ei ole aikaansaatu pakkosyötöllä. Suomessa hanhien pakkosyöttö on lailla kielletty.

This is NOT 'foie gras!

*****

Olen yrittänyt valmistaa maksapateeta itse, mutta en ole vielä yltänyt niihin makusfääreihin, joita voi ostaa kaupasta, joten...

*****

Keittokirjat Leena Lumissa

SNOW IS THE BEST ARTIST


THE WINTER WONDERLAND


maanantai 21. joulukuuta 2009

WALKING IN THE AIR BY JOHANNA RUSANEN



Ja nyt vauhtia arktisiin iloihin niin lumiukoille kuin lumikoirille http://www.youtube.com/watch?v=vvmIBcY_HlQ

MÄÄ LÄHRE VIEL TÄNÄM MARKKINAHUMU


JOULUNEREL


Nykyä Joulust on teht ihan kauhiam markkina. Jo marraskuum pualvälis joulunkellor ruppeavas soiman. Postluukust lykkä mainost yhten köyten. Valuv vilkku, rummup pärise ja torvet toitotta:
- Ostaka sitä, ostaka tätä! Ko Joul tule!

Kaikil o nii jumalatoin kiiru. Täyty tehr sitä ja tätä. Täyty pan koko huushol mulli mallin. Pest ja kraappij joka nurk ja kolo. Täyty keittäj ja paistas se seittämäs sorti. Täyty ostaj ja tehr lahjoi koko suvul, kumminkaimoi myären. Kauppain kassoil om pitkäj jono jaihmise ovat kiukkusi ja väsynnyi.

Kaiken kohinan keskel minu miälen tule haikkiaks, ko mää muistele Wahlströmmin piänes pirtis viättämiäin Joului ja Joulunaluspäivi. Kyl Joul sillon tul paljo vähemmäl vähtil.

Joulunerel hakatti hankes tuva ja pirti matto ja pantti nep pestyl lattial puhras pual ylöspäin. Leevottiin kakko ja nisust. Joulaatton pantti räätikäsloora ja sualane sianlihankappal uunin kypsymän. Tehti sallatti ja keitettin ohrankryynivellinki. Pirttin tuattin kus ja se koristelttin färillisist apteekimpapareist leikatuil rimpsuil. Pari kolm piänt kynttilä naijatti narunkans kuusen oksil. Kuuse larvam panttin täht. Se ol nii van ja kulun, ettei siit ol enä jälil muut, kon tyhi ruato. Mut kaunis se ol, eik ilma sitä kuus olis mikkä Joullkuus ollukkan. Siin olivaj Jouluvalmistelu.

Mut kon kaik ol reeras, ni äit virit pirtim pessä valu, knapsaut sähköm pois lampust ja sanoi:
- Piretä vähä hämynaikka ja kuulustellan, KO JOUL TULE.

- Kyllikki Wahlström -
Uut ja Wanha Luvialt

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

VUODEN 2009 KIRJALLINEN ELÄMYSTUSINA

Geraldine Brooks/ Kirjan kansa (People of the Book, Tammi 2009)

Satu Koskimies/ Hurmion tyttäret (Tammi 2009)

Amin Maalouf/ Samarkand (Samarcande, Gummerus 2009)

Jussi Siirilä/ Juoksija (Gummerus 2009)

Katharina Hagena/ Omenansiementen maku (Der Geschmack von Apfelkernen, Minerva 2009)

Nick Cave/ Bunny Munron kuolema (The Death of Bunny Munro, LIKE 2009)

Linda Olsson/ Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Let me sing you gentle songs, Gummerus 2009)

Tommy Tabermann/ Eroottiset runot (Gummerus 2009)

Reginald Hill/ Beulahin kukkulalla (On Beulah Height, Gummerus 2009)

Heli Slunga/ Varjomadonna (Minerva, 2009)

Anna Gullichsen, Cara Knuutinen/ Satu Kukkameri ja lumen ihme (Saga Blom och snöflickan, Tammi 2009)

Hannu Hautala, Tuomo-Juhani Tapio/ Ensilumi (First Snow, Minerva 2009)


Siis tämä vuosi on ollut aivan mielettömän satoisa niin omenista kuin kirjoista. Olen lukenut teille tänä vuonna noin 140 kirjaa, mutta huomatkaa, että tässä listassa ovat nyt tämän vuoden kirjat. Tässä eivät myöskään ole uusintapainokset, siksi ette näe Herta Mülleriä listalla. Hän olisi muuten ollut, sillä olen joskus samaa mieltä Nobel-komitean kanssa ja tänä vuonna olin: Herta Müller on runoproosallisin kirjoittaja, johon olen ikinä törmännyt. Ja nyt minun täytyy mainita Müllerin kirjojen kääntäjä Raija Jänicke, sillä lukiessani kirjat Ihminen on iso fasaani, Matala maa ja Sydäneläin, vaikutuin ja ihmettelin suomentajan kykyä mennä kirjailijan 'nahkoihin'. Loistotyötä Raija!

Jonkun aikuiskirjan poisjäänti teitä saattaa ihmetyttää, mutta halusin antaa tilaa myös edes yhdelle lastenkirjalle. Pidän myös kovasti runoista, mikä näkyy. Toisaalta olen suuri ja vannoutunut dekkarien ystävä ja niistä todellakin tiedän ja osaan sanoa, joten olkaa varmoja, että se ainoa dekkari, joka mukaan mahtui eli Beulahin kukkulalla on takuulaatua. Ne, jotka tietävät kiintymykseni kirjan tv-sarjaan Yorkshiren etsivät, älkää vain luulko, että Dalzielin karismaattinen ruokkoamattomuus vaikutti valintaani;-)


Ketä listassani joku ärsyttää, muistakoon, että arvostelu on vain henkilön subjektiivinen mielipiteen ilmaus. Ei yhtään sen enempää, eikä vähempää.

Järjestyksestä sen verran, että kolmen kärki on ollut selvillä jo tovin, muut ovat sitten satunnaisjärjestyksessä, mutta mukana.

Kirjan kansa on niin uskomaton kirja, että…en pysty sanomaan, sillä nyt taas…kyynelehdin. Niin kauan kuin tehdään tällaisia kirjoja kannattaa elää!

teidän
Leena Lumi

PS. Jos/kun luette Kirjan kansan, tämän kirjan kansikuvakin avautuu teille täydesti. Kannessa on kirjan tarina. Siksikin laitoin sen suurimmalla koolla.

NYKYTUOTANTOA LAUSCHASTA


Perinteistä nykytuotanota Lauschasta: Hopeakoriste Krebs Glas Lauscha, lasikuitukoriste Gisela Karl, joutsen Walter Hähnlein, saksanhirvi Helmut Greiner-Petter.

JOULUPUU ON RAKENNETTU


Joulupuu on rakennettu (Tammi 2009) on syväperusteellinen tietoteos suomalaisen joulukuusen historiaan aina 1800 –luvulta meidän päiviimme. Kirjan tekijät Kaisa Koivisto, Hannele Nyman ja Marjo-Riitta Saloniemi ovat olleet liikkeellä tutkijoiden tarkkuudella ja perusteellisuudella, kuitenkaan unohtamatta ilahduttaa lukijaa, missä hyvänä apuna ovat olleet graafikko Tuija Kuusela ja valokuvaaja Reetta Tervakangas. Ansiota lankeaa myös erikoistoimittaja Tuula Kousalle sekä tietty itse kustantajalle eli Tammelle.


Minussa kirja osuu otolliseen maaperään, sillä kiinnostaa niin historia kuin joulu ja aivan mielettömästi! Sen jo tiesinkin, että joulukuusi oli ensin vain yläluokan ilona, mistä sitten vähitellen laskeutui koko kansan kuuseksi. Jo 1930 –luvulla joulukuusi oli milteipä Suomen kansan symboli, mistä oiva osoitus on Helsingin Sanomissa 1930 esitetty arvio Senaatintorille pystytetystä joulukuusesta:

Tunnuskuva osoittaa usein voimakkaammin kuin mikään muu niitä erilaisuuksia ja vastakohtia, jotka sisältyvät eri ihmisten ja kansojen elämään. Sellainen tunnuskuva on meidän pääkaupunkimme keskeiselle paikalle näiksi päiviksi pystytetty joulukuusi. Se juhlistaa toria, jota eri puolilta reunustavat maanhallituksen, oikeudenhoidon, tieteellisen opetuksen ja uskonnon rakennukset.”

Joulupuu on kuitenkin ennen kaikkea joulukuusi, joka myös koristellaan arvoisellaan tavalla. Koristeet havisevat aikakausiensa historiaa, niiden ylenpalttisuutta tai köyhyyttä, sotien tuomaa puutetta tai vauraan kansakunnan loistoa. Monet antiikista innostuneet ovat huomanneet kuusen koristeet kiinnostavaksi keräilykohteeksi ja huomanneet tietty, että mitä vanhempi sen kalliimpi.

Pula-ajan koristeet olivat paperia, kreppipaperia ja sellofaania. Kuusenkaramellien sisuksetkin tehtiin puusta ja pahvista. Toisaalta jo sitä ennen eli 1800 –luvun puolivälissä, kun joulukuusi yleistyy Suomessa ei ostokoristeita edes ollut saatavilla. Ja lävitse aikain on ollut miltei ’kunniakasta’ tehdä koristeet itse. Oli pujoteltuja sydänkoristeita, lankatonttuja, paperiketjuja ja –kukkia, nisuäijiä sekä kultapaperitähtiä. Vielä lisäksi 1900 –luvun alkupuolella lippunauhoja, pumpulipalloja ja joulukuusenkaramelleja, joihin usein liimattu kiiltävän paperinpäälle kiiltokuvaenkeli. Alakouluissa 1930-40 –luvuilla myös opettajat pitivät huolen, että hallittiin taito tehdä olkikoristeita. Oljesta valmistettiin tähtiä ja olkipaperitähtiketjuja.

Aarikan ensimmäiset puiset kuusenkoristeet tulivat markkinoille 1970 –luvun puolivälissä ja tähän kohtaan sopii minulta yksi tunnustus: Minun kuuseni koristeet saavat olla vain hopeisia, paitsi yhdet Aarikan puiset punaiset pikkutontut ja –linnut.

Olen aina suuresti ihaillut lasisia joulukuusenkoristeita ja niiden valmistuksessa on suuri ansio pienellä Lauschan kylällä, joka sijaitsee Thüringenin vuoristossa. Hans Greiner ja Cristoff Müller perustivat sinne lasitehtaan jo 1597! Jos haluttiin värillisiä lasikoristeita, ulkopinta maalattiin gelatiinivärillä. Pinnalle voitiin myös sulattaa lasijauhetta tai niin sanottuja venetsialaisia kastehelmiä (ballotiini) eli pienen pieniä lasikuulia, jotka kimaltelivat kauniisti kynttilän valossa. Minusta ballotiini on erittäin kaunis sana ja nyt minusta tuntuu, että minun pari vuotta sitten hankkimat hopeiset kävyt, jotka kauniisti valossa väläyttävät punaista rubiinia, ovat täynnä venetsialaisia kastehelmiä! Tähän asti olen kutsunut niitä Fabergén muniksi;-), mutta kiitos tämän kirjan, nimi oikaistui nyt.

Joulupuu on rakennettu on kirja hänelle, joka rakastaa historiaa, joulua ja kauneutta. Kirja on toimitettu erittäin huolellisesti ja tämän takia minun kirjalistani ykkösiä ovatkin usein tutkijoiden kirjat. Kun tutkijat kirjoittavat kiinnostavasta aiheesta kiinnostavasti ja kuvia unohtamatta on jälki kirjan lukijaa arvostavaa.

Kirjassa on historiaa perusteellisesti ja paljon kuvia, jotka varttuneimmille lukijoille tuovat takuulla mieleen heidän omia joulumuistojaan. Myös eritasoisista ja -aikaisista koristeista on kuvia kiitettävästi ja kuvatekstit ovat perusteelliset. Itse ihastuin ikihyviksi kahteen asiaan Joulupuu on rakennettu kirjan lopussa: joulusanasto ja joulukirjallisuus.

Kirjassa on joulusanasto, josta löytyy kaikki mahdollinen. Koska suomen kieli oli vielä 1800 –luvulla vakiintumatonta, kuusenkoristeet tunnettiin saksan- tai ruotsinkielisillä nimillä. Mutta nimiä toki suomennettiin kielen yleistyessä.

Enkelinhiukset (Engelhaar) oli nimitys, jota 1800-luvulla käytettiin lametasta. Se oli vielä 1800-luvulla lasivillavanua, mutta nykyisin lamettaa tehdään muovifoliosta. Lamettaa on kutsuttu monilla eri nimillä, kuten välkkylanka, kiille ja välke. Koska lametta sanana näyttää suomen partitiivilta, on suomen kieleen nominatiiviksi vakiintunut lame.

Kirja on myös kädentaitajan kirja, sillä sieltä täältä putkahtaa ohjeita, miten tehdään vanhoja koristeita. Mukana on mm. taikataikina, josta voi tehdä mm. traganttikuvioiden tyyppisiä joulukuusenkoristeita. Ja vastaus siihen, mikä on tragantti, löytyy myös monipuolisesta kirjasta…

Ja sitten!: Ihan kirjan lopussa on mahtava lista joulukirjallisuutta, josta joulu-, historia-, kirja- ja jouluihmisenä aion runsaasti ammentaa loppuelämäni.

Täydellinen Joulukirja!