He suukottivat hyvästiksi. Ester meni kotiin ja tunsi
seinien kaatuvan päälleen kuin sellissä. Ihoon koski kaikkialta. Hän makasi
lattialla ja uikutti. Fyysisen kosketuksen puute tuntui pahimmalta silloin, kun
se oli ollut lähellä mutta saavuttamaton.
Lena Anderssonin teos Vailla henkilökohtaista vastuuta (Utan
personligt ansvar, Siltala 2015, suomennos Sanna Manninen) melkein jatkaa
siitä, mihin Ester Nilssonin tarina jäi kirjassa Omavaltaista menettelyä.
Kulunut on vain viisi vuotta siitä kun Ester oli suorastaan patologisen
rakastunut taiteiija Hugo Raskiin oman parisuhteensa kustannuksella. Ja
saamatta aitoa vastarakkautta. Vailla henkilökohtaista vastuuta on itsenäinen
teos, mutta Esteristä kiinnostuneille se on jatko-osa, joka paljastaa, että Ester
ei ole oppinut mitään. Kuten edellisessä kirjassa, tässäkin hän uikuttaa
lattialla lemmentuskissaan. Samoin hän on vakuuttunut, että uusi rakkauden
kohde, nyt taiteilija Olof Sten, on hänen ihmisparinsa. Tässä ei paljon paina,
että Olof on avioliitossa Ebbansa kanssa eikä hänellä ole aikomustakaan tätä
jättää. Myös ensimmäisen teoksen kissa-hiiri –leikki jatkuu eli kun Ester
vetäytyy, Olof lähestyy, kun Ester lähestyy, Olof vetäytyy.
En huomannut kovinkaan paljoa eroa näissä kahdessa
teoksessa. Ehkä Ester yritti panna enemmän vastaan ja analysoi entistäkin
enemmän. Hän aika ajoin jopa tajusi, että Olof tekee hänelle henkistä
väkivaltaa kutsumalla häntä, olemalla suhteessa, kun taas sitten työntää pois,
ylistää avioliittoaan ja jopa selvästi inhoaa Esteriä, mutta aina pitkien
paussien toteuduttua ’tunne unohti kaiken pahan jonka ajatus muisti.’ Ester on
syvällä rakkautensa pauloissa ja ajautunut rakastajattareksi, vaikka oli alun
alkaen odottanut jotain aivan muuta ja sen myös suoraan Olofille kertonut.
Kun nyt vertaan Anderssonin ensimmäistä Ester Nilsson kirjaa
tähän toiseen, koin tämän tietysti laimeammin, sillä olihan tässä paljon samaa kuin Omavaltaista menettelyä teoksessa. Olisin suorastaan voinut kirjoittaa tähän ensimmäisestä saamani lukukokemukset, jotka olivat aika huikeita. Miten siis sattuikaan, että Hugon
lainatessa Esterille DVD:n, se oli juuri Kaasuvalo: suuri
klassikkoelokuva parisuhteen henkisestä julmuudesta. Kaasuvaloa ei uusimmassa
ole, mutta on edelleen älykäs, analysoiva Ester, joka vain antautuu tunteidensa
vietäväksi ystävien varoitteluista ja aikaisemmasta kokemuksestaan
piittaamatta. Edelleen voin todeta, että ’Hienosti Andersson rakentaa Esterin
persoonaa niin, että vaikka koemme osin farssin piirteitä, voimme myös ymmärtä
Esteriä ja mikä tärkeintä: Ester saa säilyttää arvokkuutensa. Hän pääsee jopa
koston makuun, jolloin löytää Olofin (Hugon) pirullisuuden (vähäpätöisyyden) ja
ryhtyy tiettyihin toimiin saattaakseen asian muidenkin tietoon.’ Tämä kaikki siis samaa, paitsi Ester,
runoilija ja esseisti, ei hänkään ole ajan koskemattomissa vaan neljäkymppisyys lähestyy. Aion on lukea kolmannenkin
Ester -kirjan, jos sellainen on tulossa, sillä on kiinnostavaa nähdä, kehittyykö Ester, mutta
tylsyyden torjumiseksi ja tarinan mehustukseksi, toivon siihen ripauksen
ensimmäisen kirjan maanisuutta. Vailla henkilökohtaista
vastuuta kirjassa Ester epätoivoisessa suhteessaan osoittaa jopa järkiperäistä
yritystä lähteä tilanteesta pois, mutta Olof, joka haluaa kuoria kakusta vain kermat
päältä, lähtee heti perään. Kirja herättääkin moraalisen kysymyksen: Miten pitkälle
toisella on oikeus uskotella olevansa rakastunut ja kiinnostunut toisesta, kun
ei sitä kuitenkaan ole? Hugosta saatoin jopa uskoa, että hän ei kaikin ajoin
tiennyt mitä teki, mutta Olof on vain vaimonsa pettäjä, joka haluaa useampiin
vuoteisiin. Ja kaiken huipuksi hän kehtaa kaiken jälkeen...Olof vain on jollain
tavalla niin todellinen. Heitä on pilvin pimein ja tämän maailman Esterit mahdollistavat
Olofin tapaisten tyyppien lajijatkuvuuden.
Olofin tunteet olivat kuin kirkasta jäätä esterin sisällä:
Olof ei voinut elää ilman Esterin rakkautta, mutta ei myöskään sen kanssa; Olof
halusi sen mutta ei ymmärtänyt ihmistä joksi se hänet muutti; halusi eroon
siitä mutta ei uskaltanut luopua siitä; Ester näytti että hänen elämästään oli
olemassa parempi versio, ja siksi hän inhosi Esteriä.
*****
Tämän kirjan ovat lukeneet lisäkseni ainakin Suketus, Katri, Kirjakaapin kummitus Katja/Lumiomena ja Katja/Kirjojen kamari
*****
Osallistun tällä kirjalla kirjallinen retki pohjoismaissa haasteeseen.
*****
Tämän kirjan ovat lukeneet lisäkseni ainakin Suketus, Katri, Kirjakaapin kummitus Katja/Lumiomena ja Katja/Kirjojen kamari
*****
Osallistun tällä kirjalla kirjallinen retki pohjoismaissa haasteeseen.