Vävy Sami on kova tuomaan uusia ruokia tavanomaiseen. Nyt valmistui Red Curry Chicken, joka meni myös kotimme resepteihin nopeasti, koska on herkullinen, ei vie paljoa aikaa ja ehkä muutkin siitä pitäisivät. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta minä tein muistin varalla ja jotain teinkin sitten eri. Maku sama! Tämä on hieman tulinen, joten ehkä ei ihan taaperolle. Meidän taaperomme jo päivän menosta oli uuvahtanut ensin ruokaa saatuaan, joten saatoin rauhassa huudahdella kuten Casper usein: "Oijoi, oijoi!"
Ainekset 3-4 :lle
3-4 marinoitua kanankoipea
kevätsipulia
1 punainen paprika
1-1,5 dl kuohukermaa
1 kanaliemikuutio
Thai Red Curry (vastaavia muitakin on) 400 ml
risottoriisiä 3- 4 syöjämäärästä riippuen, käytämme Arboriota
hyvää oliiviöljyä
Sitten kanankoivet uuniin vajaa 200 astetta ja puolivälissä kansi päälle. Nyt on sitten kevätsipuli ja punainen paprika hakattu kokkiveitsellä pieniksi. Kanat ulos jäähtymään ja riisi kiehumaan. Joukkoon yksi kanaliemikuutio. Tehtiin ruokaa joukolla, joten joku repi kansankoivet pieniksi, Sami vahti riisiä ja missä lienen käynyt, kun en huomannut vävyn kaataneen riisin joukkoon melkein lopussa Thai Red Curryn. Paprikat ja kesäsipulit paahdetaan kevyesti pannulla ja ripaus oliiviöljyä. Vain hetki, että maut heräävät. Sitten kulhon pohjalle ensin kevätsipuli ja paprika sekä kananpalat. Ja sitten riisi, joka on saanut nauttia Red Currya ja yhden kanaliemikuution. Ja nyt sitten tulee kahdella sortilla kun vävy kaatoi kanojen paistinrasvan riisin joukkoon ja minä taas kotona kippasin sen kaiken muun joukkoon ennen riisiä. Kaiken päälle loraus oliiviöljyä.
Eipä tule vävyn kanssa pahaa mieltä ruokaa tehdessämme, tosin ei muutenkaan, sillä olen hänen innokkain oppilaansa ja hänkin taitaa saada minulta vinkkejä, sillä olen 11-vuotiaaasta valmistanut ruokaa kotona ja vielä keskikoulussa. Lukiossa olisin koska vain vaihtanut algebran ja pitkän fysiikan vaativien ruokalajien valmistukseen! No, eipä mitä, kotitalousopettajamme sanoi ettei ole koskaan ennen antanut kymppiä todistukseen kuin minulle. Siis siihen mennessä...
Vävy ei ole ammatiltaan kokki vaan ihan muuta, mutta hänen äitinsä keittiössä varttuneena ei voi olla tulematta ruokaneroksi. Kun olimme kutsutut heille syömään vuosia sitten olin pyörtyä nähdessäni tarjoilun. Otin varmasti kaikkea mitä oli tarjolla sellaista hyvää ei saa ravintoloissa.
Koska teimme Reiman kanssa kanaa, jota kalan ohella eniten syömme, osasimme arvostaa. Ja Merimme tietää, miksi olen kuin professori kun puhun kanaruoista. En itse syö enää possua ja hyvin vähän punaista lihaa. Pyrkimys on päästä kalaruokiin, mutta mitäpä en rakkaani hyväksi tekisi, eli kana jäänee meille ruokaohjelmistoon, mutta muut saavat syödä joulukinkkunsa minun sanomatta sanaakaan ja he myös saavat sen ihan itse valmistaa. Kerran pari vuodessa teen Leenan gulassia ja mikä minussa on ollut vikana kun olen tehnyt sen punaviinijanoisen lihan ulkofileestä, kun se pitää tehdä sisäfileestä. Sitä aina isänpäivänä ja joulun välipäivinä tai jos Reima pyytää. Olen hirvittävän kilpailuhaluinen (josta yritän eroon), joten seuraan vävyä tarkasti riippuen mitä ruokaa on tulossa. Meidän hintamme on paljastaa toisillemme joku pieni salaisuus. Minä annoin sen hänelle kirsikoita valmistamaani vaniljaiseen ja vahvaan joululikööriin. Ensimmäinen purkki nyt kellarissa ja tänään lähtee kolme lisää. Ja Sami tietää, mitä kukaan muu ei tiedä, jos kyse on kirsikoista.
Kuten huomaatte, sekoitin kaiken ja se on enemmän Red Curry Chicken Pot, mutta maku on sama!
Nuorten ruokaterassi on villiviineillä verhottu, joten ne jotka eivät enää halua aurinkoa syystä tai toisesta, voivat olla mukana.
Kiitos ihanista päivistä Meri& Sami ja tietysti taapero Casper♥♥ja Taika♥♥
Guten Appetit♥
*****
.jpg)
