Sen täytyi tapahtua.
Se tapahtui aiemmin. Myöhemmin. Lähempänä. Kauempana.
Se tapahtui, mutta ei sinulle.
Pelastuit, koska olit ensimmäinen.
Pelastuit, koska olit viimeinen.
Koska olit yksin. Koska oli muitakin.
Koska olit vasemmalla. Koska olit oikealla.
Koska lankesi sade. Koska lankesi varjo.
Koska vallitsi aurinkoinen sää.
Onneksi oli metsä.
Onneksi ei ollut puita.
Onneksi oli kisko, koukku, palkki, jarru,
syvennys, mutka, millimetri, sekunti.
Onneksi oljenkorsi kellui vedessä.
Siksi, silti, sen vuoksi, siitä huolimatta.
Entä jos sinulta olisi jäänyt käsi, jalka,
askeleen verran, hiuskarvan verran
yhteensattumasta.
Olet siis ehjin nahoin? Hetkesi ei siis vielä koittanut?
Verkko oli yksisilmäinen, ja sinä livahdit silmästä läpi.
En osaa kylliksi ihmetellä, vaieta.
Kuuntele,
kuinka rintani pamppailee sinun sydämesi lyönneistä.
- Wislawa Szymborska -
suomennos Jussi Rosti
Näkymätön silta (Otava 2011)
Olipa mukava kun jaoit onnen onnettomuudessa, piti oikein lukea pariin kertaan :)
VastaaPoistaVoi jukra Leena, tunnistin heti, sillä mulla on Szymborskan paksu runokirja englanniksi, sain sen vuosia sitten puolalaiselta työkaverilta, jota autoin vähän vaikeuksissa.
VastaaPoistaRiitta, ole hyvä. Tämä on niiiiin mielettömän tiivistetty runo, siitä miten yhden ihmisen kohtalo oli usein kiinni vaikkkapa oljesta vedestä, sattumasta, inhimillisestä tekijästä siellä, missä inhimillisyys poljettiin saveen ja vereen. Lue kirja Näkymätön silta!
VastaaPoistaAllu, voi kunpa saisin saman kirjan suomennettuna. Täytty alkaa tiedustella...Kiitos!
VastaaPoistaKoskettava runo Leena!
VastaaPoistaTämä on niin upea runo ( ja kuvassa IHANA Natalia) ja jo sen vuoksi haluan pian lukea tuon Näkymättömän sillan!
VastaaPoistaOi, miten kauniita ja herkkiä ajatuksia. Niin on, että elämä on jos ja jos...
VastaaPoistaTämä runo pysähdytti.
Jael, blogielämäni tärkein runo.
VastaaPoista***
Susa, tämä on tärkeä runo, joka on niin totta ollut liian monelle.
Näkymätön silta on yksi tämän vuoden yllättäjistä.
***
Marjatta, niin...elämä voi olla kiinni jos ja jos tai sitten vain jostain satunnaisesta sekunnin murto-osasta.
Kunpa tämä pysähdyttäisi kaikki.
Joskus asiat on niin pienestä kiinni. Todella hyvä runo.
VastaaPoistaBirgitta, juuri niin, juuri niin.
VastaaPoistaMiten outoa, että olen läytänyt kaksi elämäni runoa muualta kuin runokirjasta...
Kiitos, tykkäsin! Tuolla tavalla ajattelen myös minä (aina välillä... liian usein ei kannata :)
VastaaPoistaTämä on hieno! ja niin totta. Kiitos tästä!
VastaaPoistaNiinhän tässä elämässämme kaikki on enemmän tai vähemmän jos ja huh ja pienestä kiinni. Vai onko sittenki juuri niin kuin olla piti. Emme vain sitä tienneet. Havahdumme näissä läheltä liippasi tilanteissa ehkä sopivasti hereille vahvemmin aistimaan ja tuntemaan, mistä elämässä on kyse.
VastaaPoistaTästä kiitän ihan syvään huokaisten!
Kosketti ja kapusi ihon alle asti ja syvemmälle.
Anne, tämä runohan kuvaa sitä, miten mielivaltaista juutalaisten tuhoaminen oli ja miten pienestä saattoi riippua henki. Toisaalta voimme soveltaa tätä kaikkeen elämässämme. Meillä tapahtui muutama viikko sitten outo läheltäpititilanne, jossa olivat hyvät haltijat matkassa, sillä...
VastaaPoistaJos tätä aina miettii, ei voi elää, mutta juutalaiset ovat kautta historian liian usein joutuneet tätä pohtimaan. Ja aivan erityisesti Hitlerin aikana. Minulle ei voi valjeta, että se kaikki tapahtui meidän Euroopassamme, että sen sallittiin tapahtua...
Valokki, ole hyvä. Runo on niin tosi ja vaikuttava.
VastaaPoista***
Tinttarus, niinhän se on, että juoksemme turhuuden turuilla kieli vyön alla,koska emme uskalla kohdata itseämme, emmekä mitään muutakaan - oikeasti. Sitten tapahtuu jotain ja miettimistä kestää viikon pari ja sitten mennään taas lujaa kohti päätepysäkkiä.
Ole hyvä. Toivon, että syvemmimmälle.
Rrrrrakastan Szymborskaa, etenkin kahta runoa, joiden nimiä en valitettavasti muista... <3
VastaaPoistaKaroliina, no olisit nyt muistanut edes sanoa, että onko häntä suomennettu montakin teosta etc.
VastaaPoistaMinä rakastan häntä jo tämän yhden runon perusteella.
Leena, en tiedä Szymborskasta mitenkään hirveän paljon, mutta Wikiepdia osaa kertoa näin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wisława_Szymborska
VastaaPoistaInspiroidun postauksestasi niin, että kirjoitin juuri noista kahdesta Szymborskan runosta ajastetun postauksen huomiselle aamulle. :) Kiitos, Lenchen!
Karoliina, hienoa. Laitankin heti la aamulle muistiin: Käy Karoliinalla! Olen hirveän runon janoinen, mutta kaikki runot eivät soi.
VastaaPoistaMinulla on nyt tieto, että häntä on suomennettu, joten...
Oikein jännittää, mitä ovat sinuun vaikuttaneen Szymborskat.
Ole hyvä: Eikö ole tarkoituskin, että inspiroidumme toisistamme!
Kyllä se on, yksi ihanista tarkoituksista. <3
VastaaPoistaEn avannut Szymborskan vaikutusta minuun hirveästi omassa bloggauksessani, mutta voin kertoa nyt, että ensimmäinen runoista on rakkausruno, joka vaikutti minuun voimakkaasti lukiessani sen vuonna 1999, sillä olin juuri tavannut nykyisen mieheni, ja runo kertoo rakkauden alkamisesta sekä sattuman mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta.
Toinen runo taas kertoo kissasta niin osuvasti, että kyyneleet nousevat aina sitä lukiessa silmiini, minulla, kissaihmisellä.
Karoliina, sattuma on usein Sen Suuren Rakkauden mahdollistaja.
VastaaPoistaSattuma ratkaisi, että kun olin la 3.3.1084 kutsunut meille erään ratsastusnäytöksen jälkeen vieraita, yksi heistä oli sairastunut ja päätinkin siinä merituulen ja hevosten huumassa pyytää mukaan aivan Oudon Miehen, joka seisoi orvon näköisenä yksinään, mukaan, kaikki oli toisin ennen kuin kynttilät sammuivat. Se oli oli ensi katseesta ylitse väen. Ja me kumpikin tieasimme sen heti. Entä ellei...en kestä edes ajatella...
Te olettekin sitten olleet pian tuhat vuotta yhdessä. ;D
VastaaPoistaMinä en hirveästi usko sattumaan - vaan suurempaan suunnitelmaan. <3
Karoliina, hyvä sinä! No näppisvirheitä, kun pitää herätä pimeällä Hänen Majesteettinsa kanssa ulos. Lumimies on reissussa.
VastaaPoistaSattuma, Suuri Suunnitelma, Inhimillinen Tekijä...Well...sain marraskuussa 1983 melanoomadiagnoosin ja joulukuussa leikattiin. Silloin sain etiäisen ja se toteutui 3.3.1984...voihan se olla Suuri Suunnitelmakin.
Oi että, minäkin rakastan Szymborskan runoja, ja tämä on ehdottomasti yksi naisen kirkkaimmista helmistä! <3
VastaaPoistaLuin Szymborskan runoja paljon kymmenisen vuotta sitten ja nyt kun olen taas löytänyt runot uudelleen, olen lukenut Szymborskan kokoelmaa Hetki (Like, 2004). Upeita, syvällisiä ja ajatuksia herättäviä runoja. <3
Kiitos Leena tästä, ja Näkymätön siltakin on jo varauksessa kirjastosta. :)
<3
Szymborskan runot saapuvat tänään kirjastosta luokseni!
VastaaPoistaMinä en ollut kuullutkaan ennen Näkymätöntä siltaa. Hetki? Minulle tulee Liken Sata Szymborskaa tms.
Ole hyvä. Minä tiedän jo, että Näkymätön silta vie sinut mennessään...