Minä otan nyt teetä muumimukista ja luen päivän aviisit, sillä aamusta tuli yllättäen tavallista vilkkaampi...
Toivon, että huomenna tapaamme jo kirjan merkeissä ja sitten onkin kiva miettiä, kumpaa Jekaterinburgin jälkeen, kunnon brittijännäriä vai jälleen hieman romanttisesti sotien välisiin vuosiin.
Monday, Monday
Tuota sydämellistä kahvia tekisi mieli maistaa. Harvoin kahvia juon, mutta silloin se voisikin olla juuri tuota.
VastaaPoistaUnelma, minullakin on kahvin juonti nykyään niin vähäistä, että kun sitä nautin, niin sitten vain laatua. Nuo maitovaahtokuviot ovat ihastuttavia. Näin niitä Italiassa vaikka missä muodossa jo ennen kuin ne rantautuivat Suomeen.
VastaaPoistaMukavaa marraskuuta sinulle!
Voi Leena, kiitos linkityksestä ja vieläpä näin näkyvästi!
VastaaPoistaTämä kahvi on Uuden Seelannin rannikolta, kun tuuli tuiversi ja aurinko paahtoi ja meri kimmelsi sinisenä. Sain kahvin enkä voinut kuin kaivaa kameran esiin. Ehkä tällaisia oppisi itsekin tekemään. Juuri keittelin mutteripannullani kahvia ja nautin hämärän hiipimisestä.
Valonkantaja, ole hyvä, ilo on minun!
VastaaPoistaWaude, Uudessa Seelannissa, mutta...rannikolla.
Ihailin niitä Aransaaren kuviasi. Sinne emme päässeet kovan myrskyn takia, mutta on kiva, kun on jotain odottamassa.
Hyvä kahvi rannalla...voiko sitä enempää enää toivoakaan.
♥
Rannikolla... matkalla Farewell Spit:iin. Sinne, missä hiekka kohtaa meren, mutta kaukaa ei voi erottaa, kumpi on kumpaa. Kilometritolkulla mereen työntyvää hiekkadyyniä. Oli taianomainen paikka.
VastaaPoistaSeuraavalla kerralla haluan nähdä vuoret!
Valkoinen kirahvi, kuin unta - minulle. Olen ollut paljon vesillä, mutta hiekkarannoilla vain Yyterissä ja Kreikassa. Aina jylhiä kallioisia rantoja, salakareja, matalikkoja, jotka piti oppia.
VastaaPoistaMeri-ihmiset ovat usein myös vuori-ihmisiä. Olen käynyt alpeilla niin monta kertaa etten enää muista. Sanoin lukioaikana ystävälleni, että 'sitten kun en muista, kuinka usein olen ollut alpeilla, riittää', mutta nyt olen todennut, että janoa on vielä. Minulla on myös englanninkielinen kirja Kalliovuorista...ja Pohjois-Israelissa on kiintoisaa vuoristoa myös.
Odotan, mitkä ovat sinun vuoresi!
Danke schön! Kahvista en välitä, mutta Valkoisen kirahvin teksti tuli kulautettua :) Oi, Alpit..minusta on maailman hienointa asua Alppien lähellä, rakastan vuoria. Mutta myös merta. Aah. Ja alppijärvet, niidenkin rannat niin ihanat..
VastaaPoistaHelmi-Maaria, danke glachfalls!
VastaaPoistaOlen täysin samaa mieltä: Se on maailman hienointa! Täällä kaksi, jotka katuvat, että...En ole ikinä missään nähnyt sellaista vihreää kuin oli alppijärvien vihreä. Oikeastaan sinä et saisi ikinä valittaa mistään, koska saat asua niin ideaalisti;-)
Kahvikupposesta tuli assosiaatio berliiniläisen Einstein-kahvilaan ja sen omenastruudelin kanssa nauttimaamme kupposeen. Samanlainen sydän kahvikerman pinnalla, aurinkoinen aamupäivä Brandenburgin portin läheisyydessä. Ja kyllä maistuikin mieltä hivellen.
VastaaPoistaAnja, siellä minäkin haluaisin nyt olla ja ehdottomasti Apfelstrudelia mit Vanille Eis!
VastaaPoistaKeski-Euroopassa nautin joka ip kahvin ja Apfelstrudelin, mikä on sitten muutaman viikon reissun jälkeen hämmästyttävä luku vaa'assa. Vaan se on herkkujen herkku!
Olet varmaan huomannut myös, miten hyvää kahvi on Saksassa. Suomessa kelpuutan enää vain itsekeittämäni Robertsin suklaakahvin. Täällä kahvi on ulkona huonoa ja maksaa mielettömästi. Hinta-laatusuhde ihan pielessä.
Kahvi NAM. Joskus tuo cappuccino maistuu paremmalta juuri sen vuoksi, että sen tekijä jaksaa nähdä vaivaa kauneuden eteen. Kerran eräs Sokoksen myyjä teki kahvin uudestaan, koska kuvio ei onnistunut. Olin aika otettu =)
VastaaPoistaJännäri JEES ja romantiikkaa sota-aikaan JEES. Hyvää tulossa siis =)
Mä en tajua mihin aika menee. En ole kunnolla ehtinyt pariin viikkoon täällä netissä käymään. Haluaisin sellaisen 4 kk:n tauon töistä. Antaisivatkohan ;-)
Birgitta, onko mitään parempaa kuin HYVÄ cappuccino!
VastaaPoistaNe baristat ovat hirveän tarkkoja työnsä laadusta. Ihan kiva juttu!
Nyt olen jo jännärin matkassa ja en muuta haluaisi edes tehdä kuin lukea, mutta kun. Naisen osa on saada aloittaa lukeminen illalla klo 22-23.
Kuule, en minäkään. Juuri eilen olin Sweet Sixteen ja nyt mietin, että mihin kaikkiin paikkoihin mun tuhkan pitää riittää: Olgan hautaan osa (siis halua koirien taivaaseen!), osa mereen, osa...;-) Kumpa tätä ei nyt lukisi kukaan tosikko...
Minä haluaisin ihan vain kuukauden minulleminulleminulle.
Sinähän olet vielä pirteä. Viime vuonna tähän aikaan aloit valittaa kaikenlaista, vai oliko se vasta marraskuun puolessa välissä. Sitten uuvuin minäkin, joten heikunkei, kohta ollaan taas molemmat down, kun maa martona makaa!
Miks meillä on lukuaika oikeesti noin myöhään. Jotenkin epäreilua. Sit ei enää jaksa muuta ;-)
VastaaPoistaMiten ihmeessä sulle riittää yks kuukausi? Mulla oli yks vuosi vuorotteluvapaa ja vielä haaveilen sellaisesta. Nykyduunissa sitä ei saa, joten pitää lakata haaveilemasta ja ottaa joskus omaa vapaata (kenties se 4 kk).
Tällä viikolla sanoin jo töissä, ettei yhtään lisää duunia kiitos, tämä nainen ei taivu enää ylenmääräiseen raatamiseen, josta saa paikat sairaaksi ja pään sekavaksi ja palkaksi lämmintä kättä. Sen vuoksi tuo tänään laittamasi runo naiseudesta kolahti aivan tajuttoman kovaa. Pitää olla oma itse ja ottaa oma vastuu.
Koetetaas olla muuta kun heikunkei ja martona tämä talvi. <3
Birgitta, kunpa sen ymmärtäisin. Kyllä talo, puutarha ja koiruus vie päivät tiukkaan ja kaikki miktä liittyy huusholliin ja sitten tietysti Lumimies saapuu illalla...Minusta miehet ovat työllistävämpiä ja huomionkipeämpiä kuin koirat. Olen tehnyt empiiristä tutkimusta asiasta jo 35 vuotta ja näin se on. Tytär meni iltaisin nukumaan aina klo 21 ja heräsi aamulla tasa klo 9, tuntui että lapselta oli mielettömästi aikaa. Nyt sitä ei ole, kun lapsi on poissa. Ihan käsittämätöntä....
VastaaPoistaYksi kk sen tähden, että se olisi jo luxusta tähän höykytykseen verrattuna. Jos tarjottais, tekisin omia juttujani puolivuotta muusta piittaamatta.
Birgitta, tänä päivänä minusta varakas tai rikas on hän, jolla on aikaa. Raha on vain rahaa, mutta aika on taikaa!!! Älä myy itseäsi. Olen seurannut vierestä erästä, joka tekee duunia kuin orja ja on viikonloputkin poissa reissuissa ja se ei ole mitään elämää.
Viime vuonna putosimme, niin sinä kuin minä, mutta nyt pidetään pintamme, joten lähdenkin kohta lenkille.
Samaa mieltä, aika on vaurautta =) Täytyy kyllä sanoa, että joskus olen vaan laiska ja vetelä, mutta joitain asioita tehdessä aika kuluu kuin siivillä ja sitten taas huomaa, että muuhun varattu aika meni jo ;-)
VastaaPoistaHyvä kun lähdit lenkille. Mäkin olen tän viikon pitänyt joka päivä pienen lenkkeilyn. Se piristää silloin kun tekisi mieli vaipua sohvan kulmaan sekä verryttää työn jäykistämät kädet.
Ja miehet, ne on ihania, vaikka ne vie enemmän aikaa =D
Birgitta, minäkin olen mukavuudhaluinen, mutta peittelen sitä;-)
VastaaPoistaOlen käynyt kolmasti viikossa tiukan ja pitkän sauvakävelyn ja täällä löytyy maastossa vaihtelua. Ellen käevleisi, olisin jäykkä kuin seiväs.
Mille sitten nauraisimme, ellei olisi miehiä;-) Tästä minulla ja tyttärelläni olisi paljon kerrottavaa...
Ihmettelen aina miesten kykyä tehdä asioista suoria ja lyhyitä. Naiset tekevät kaiken toisin.
Kahteen viikonloppuun en ole Lumimiestä tavannut, joten tänään elokuvaillan ja herkkujen merkeissä. Läheisyys on parisuhteen teholiima.
Antoisaa viikonloppua sitten =)
VastaaPoistaBirgitta, kiitos samoin;-) KAKSI mahtavaa iltaa.
VastaaPoista