Tunnustuksen saajan pitää kiittää tunnustuksesta antajaa, mikä on tehty. Sitten jakaa tunnustus kahdeksalle muulle blogille sekä kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.
Mustikkatytölle
Allulle
Kaisalle
Liisalle
Mari A:lle
Anni M:lle
Helmi-Maarialle
Tuijalle
Ja nyt minä tunnustan satunnaisesti ja aika ajankohtaisesti, että
1) Rukoilen joka ilta, että bloginimestä tulisi kaikille myös se yksi ja ainoa nimi, jolla esiinnytään. Tänäänkin löysin vielä blogeja, joissa käytössä KOLME nimeä. Minä kävisin, mutta en voi satojen blogien joukosta muistaa ihanaa kommentoijaa, jota en löydä nimellä, jolla hän on kommentoinut.
2) Vaellan jälleen sotien välisessä ajassa ja kirja on paksu ja miettimään pakottava. Siis oletus on, että ensi viikolla ei tule kirjaa, sillä nyt luen hitaasti. Sen sijaan tulee varmaan syyskuvia, runoa ja järjestän vuodesta 2009 alkaen tekemäni keittokirjat palkkiin oman kuvansa alle. Älkää siis ihmetelkö, kun yhtäkkiä postaan kasan ruokakirjoja.
3) Lionel Shriverin Jonnekin pois on niin hyvä, että annan sitä monille joululahjaksi. Mieheni lukee kirjaa nyt ja hän on aivan yhtä myyty kuin minäkin.
4) En pidä paasaajista. Hiljaisuus on aliarvostettua.
5) Niskani ovat viikon päästä kipeät, mutta onnelliset, sillä edessä on nyt ihan jokaikinen päivä mielettömästi haravointia ja se alkoi eilen.
6) En osaa siirtää kuvia kamerasta koneelleni, enkä aio edes opetella vähään aikaan. Kamerani on nyt mielettömän täynnä kuvia, mutta niitä tulee vähitellen, vasta, kun Supporttini on ensin siirtänyt ne omalle koneelleen ja sitten lähettänyt minulle.
7) Aloitin lintujen ja oravien talviruokinnan tänään, sillä eilen ilmestyi ensimmäinen punatulkku parvekkeemme kaiteelle: Ruokintakalenterin hurmaava huutomerkki!
8) Poden alituista huonoa omaatuntoa Lumikarpalosta, joka on runoblogini. Olen vielä pystynyt viemään sinne runon melkein joka viikko, mutta loppuvuodesta en ole ihan varma...Runot ovat lähde, josta ammennan janooni ja soisin muidenkin saavan niistä voimaa/lohtua/iloa.
Aurinkoista sunnuntain jatkoa!
Never on Sunday
PS. Ja tämän sain vielä sekä Sannalta että Saralta! Kiitos♥
Mukava oli lukea noi tunnustuksesi ;)Samma mieltä varsinkion tuosta että hiljaisuus on aliarvostettua !
VastaaPoistaOnnittelut Leena tunnustuksesta, blogisi onkin aivan mahtava!
VastaaPoistaOli myös kiintoisaa kuulla taas lisää sinusta.Olethan hyvin moniulotteinen ja jännittävä persoona!
Minullakin on muuten supportti eli Vili, joka aina siirtelee kuviani tietokoneelle.
Runoista saa kyllä paljon iloa ja usein lohtuakin.Ja varsinkin suruissani saan kirjoituskohtauksia itsekin, toivottavasti iloisenakin yhä useammin. Lumikarpalossa on upea valikoima laaturunoutta!
Meillä poitsut jo odottavat, milloin alettaisiin ruokkia lintuja. Ehkäpä mekin päästään pian taas siihen puuhaan.
Ja lopuksi: Suurkiitokset tunnustuksesta! Ilahduin kovasti ja teen sen ensi viikolla. Ensin vähän kypsyttelen päässäni, mistä kertoisin.
Aurinkoista päivää sinullekin Leena! :)
Kiitos Leena!<3 Ihanaa saada tällainen piristys aurinkoiseen sunnuntaihin. Rentouttavaa sunnuntain jatkoa!
VastaaPoistaOnnea, Leena IhaNainen tunnustuksen johdosta!
VastaaPoistaKuvien siirto on mahdottoman yksinkertaista kamerasta koneelle, mutta koneessa on oltava ohjelma, joka siirtää kuvat. Muistikortti voidaan panna sopivaan porttiin tai sitten toimia kameran mukana tulevan kaapelin kanssa. Tämä jälkimmäinen tapa on minusta helpompi, nykyään muistikortit ovat pieniä...
Oikein suloista sunnuntai-iltaa sinulle ja "Hänelle" sekä Olga-rouvalle<3
Riitta, nämä ovat vaihteeksi tällaisia nopeita ja ei-syvällisiä. Hiljaisuus on melkein kortilla. Kiitos!
VastaaPoistaMustikkatyttö, kiitos ja kiitos samoin!
VastaaPoistaEi mitään uutta länsirintamalta, sillä olen tehnyt näitä aika monta;-)
Kuvasupporttia ei voita mikään! Nytkin hän on jököttänyt olkkarin sohvalla viemässä kamerasta ottamiani kuvia koneelleen ja sitten lähettää minulle. Jotain pientä valitusta kuulin, mutta...;-)
Suositus lintujen talviruokinnan aloittamiseksi on tietääkseni virallisesti lokakuun loppu. Tämä siis sieltä eläinsuojelupuolelta.
Ole hyvä ja tee ihan silloin kun sinulle ja blogillesi sopii. Minä olen sitä tyyppiä, että pitää puhdistaa pöytä tai en muuten pääse muissa hommissa eteenpäin.
Kiitos samoin! Miten hurmaava päivä tänään onkaan...
Kaisa, ole hyvä ja kiitos samoin!
VastaaPoistaMinullekin tämä tuli nyt oikein sopivaan aikaan.
***
Aili, kiitos! Rouva on hyvä ja ilmoittaa, milloin alkaa pitämään tunnustusten saamisesta;-)
Siis onhan minulla niitä muistitikkuja aina laukussakin ja siellä sun täällä, mutta siinä tulee jokin vaihe, joka ei aukene minulle. Tänään 'hän' uhkasi, että 'sinun pitää opetella tämä vihdoinkin, sillä plaa-plaa-plaa';-)
Kiitos samoin sinulle & co! Olga on ollut mielettömän pirteä. Hän pitää tällaisista kuivista, pirtsakoista syyspäivistä. 'Hän' on nyt fleecen alla toipumassa tämän päivän slaavilaisesta vauhdista...sanat siis Hänen...
Kiva taas oli oppia sinusta jotain uutta:)
VastaaPoistaSinulla on onneksi Lumimies supporttina kuvansiirrossa,mutta itse asiassa se on tosi helppo juttu,loppujen lopuksi.
Tuo Shriverin kirja kyllä kuulosti mielettömän hyvältä! Älä sitten unohda niskavenytyksiä,kun haravoit...
Jael, olen salannut tämän kaikilta;-) Et sinäkään ole osannut ihmetellä, kun kuvat eivät toimi, kun Supportti on reissussa. Uusia ei ainakaan tule silloin.
VastaaPoistaJos olet oikein kiltti tyttö ja tontut sen minulle kertovat, niin...eihän sitä koskaan tiedä, mitä joulu sinulle tuo tullessaan.
Hyvä kun sanoit, sillä haravoimme tänään tunteja. Otankin nyt niskajumpan. Kiitos!
Hauskasti tunnustelit.
VastaaPoistaHaravoiminen on syysraikkaassa ilmassa mukavaa puuhaa. Muistelen entistä kotiamme, siellä haravoimista riitti.
Lintulaudat on täälläkin kohta kaivettava esille.
Mukavaa syksyä teille molemmille ja Olgalle rapsutukset.
Kiitos Leena. Ehdinkin jo vastailla.
VastaaPoistaUnelma, kiitos! Minä oikein himoitsen haravoimista. Nyt on urakoitu jo kaksi päivää, mutta tätä työtä riittää. Kiva puuhastella ulkona. Hyvin on vieraita riittänyt lintulaudalla. Tintit ovat niin hauskoja ja mukavuudenhalusia, että alkavat pyytää ruokaa jo syyskuulla;-)
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle & co!
***
Liisa, ole hyvä. Tulen kohta.
Mukavat tunnustukset, onnea vielä niistä. Hiljaisuus, oikeassa olet. Minä ainakin tarvitsen sitä päivittäin yhä enemmän.
VastaaPoistaLintuja, oi punatulkku. Se on niin kaunis. Meille tuli mustarastaita pihaan ja tiaisia..
Kiitos Melina Merkourista, kuuluu sarjaan suosikit.
Poutaisia ja aurinkoisia päiviä ensiviikolle!
Minttuli, kiitos! Käytin tilannetta hyväkseni ja päivitin samalla;-)
VastaaPoistaJa minä sanon, että 'oi!, mustarastas'. Yhtenä talvena kaksi jäi syömään pihapiirimme ja ne kyllä selvisivät, mutta nyt ei ole näkynyt. Sitä ihmettelen, mistä närhi heti haistoi pähkinät...Närhen siipipeili on aivan huikea.
Melin M. on upea!
Kiitos samoin sinulle!
Oi, kiitoksia!
VastaaPoistaKohta 6 hymyilytti. Johtoa vain rohkeasti kamerasta koneeseen, kone hoitaa loput ;D
Kivoja tunnustuksia! Jotenkin minäkin olen enemmän alkanut tarvita hiljaisuutta - ja aikaa lukemiselle. Lintulauta on vielä tyhjänä, talitiaisia on parvittain jo kyselemässä, milloin tarjoilu alkaa. Ja metsälenkillä Simosta huolimatta lentävät lähioksille tirskuttelemaan. Hyvin on pesintä onnistunut tänä kesänä. Ja mustarastaat pesivät pihapiirissä, talvehtivat pihakuusten suojassa. Kohta pitää aloittaa täälläkin lintujen ruokinta.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa pihan töiden ja lukemisten parissa.
Heippa Leena ihana! <3 Minunkin blogissani on sinulle jotakin. Jotakin semmoista joka ei edellytä välttämättä muuta kuin että otat sen vastaan. ;)
VastaaPoistaJa kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta tämä kirja jota olet parhaillaan lukemassa... Jään odottamaan! :)
Kiva kuulla, että Shiver on koukuttava (?) ja hyvä. Itse aionkin hankkia sen seuraavaksi, kun nyt on tullut luettua vain kotimaisia syksyn uutuuskirjoja. Shiverin Poikani Kevin on yksi suosikkikirjoistani, vaikka se onkin aika rankka. Syyssateista viikon alkua!
VastaaPoistaMari A., ole hyvä vain.
VastaaPoistaTiedän sen johtojutun, mutta sen jälkeen tulee outo näkymä ruudulle. Se ei ole minun kuvatiedostoni! Olen tänä vuonna jo oppinut yhden uuden teknisen asian, joten jätän tuon kuvien siirron ensi vuoteen. En kertakaikkiaan kestä enempää tekniikan opettelua kerrallaan. Tämän blogin myötä olen niiiin stressaantunut erilaisiin minulle ylivoimaiseksi käyviin ongelmiin, että ihmettelen kun olen hengissä. Kuten olen sanonut, elinikäodotteeni on 99,9 vuotta, mutta tekniikka tappaa minut paljon ennen sitä;-)
Anja, liekö enää mitään uuttaa, mutta kiitos.
VastaaPoistaOlga makoilee isolla parvekkeellamme lämmitetytyllä pedillä vielä aamulla, sitten taas ip ja vielä juuri ennen nukkumaanmenoa on päästävä hetkeksi. Koirat ovat konservatiiveja. Siinä pyörivät linnut ja oravat Olgan ilona. Kerran näin kun nuuhkivat oravan kanssa toisiaan! Ei sitä moni uskoisi, kun koiruus on kuitenkin noutaja ja iso.
Kuuset ovat kaiken pelastus! Minäkin odotan, että mustarastaat jäävät kuusten kasvessa todella isoiksi. Eräs puutarhaneuvos sanoi minulle, että puutarhani hyvinvointi johtuu myös kuusista. Ensin on Päijänne, joka tekee meidät III-vyöhykkeen puutarhureiksi, vaikka muu Keski-Suomi on IV ja sitten kuuset lisäparantavat puutarhamme pienilmastoa eli käytännössä suojaavat kylmistä puhureilta. Meillä on vain ihan ensimmäisenä vuonna paleltuntu yksi omenapuu, nyt menestyvät kirsikka- ja luumupuutkin ja monet kasvit, jotka täällä eivät normaalsiti pärjää. Ja oravat tykkäävät kuusista, onhan sitä laulettu jo lapsena oravan pesästä kuusensuojissa.
Kiitos samoin sinulle!
Katso viimeinen Kodin Kuvalehti, siinä on pieni juttu Virtasesta ja Kirjeitä kiven alle kirjasta.
Sara, heippa Ihanuus! Kävin sinulla eilen, mutta en jättänyt tassuni kuvaa, joka on tämä: ♥. Kun nyt tunnet tassumerkkini, niin tiedät, että olen käynyt, aina en sano mitään. Niin paljon sanoja kaikkialla...
VastaaPoistaTulen kohta!
♥
PS.Sara, taidan nyt lukea kirjaa, joka kuuluu ns. suuriin kertomuksiin. Nauttisin, kun saisi vain lukea...
VastaaPoistaAbsolutely white, Shriver on koukuttava ja houkuttava. Siitäkin huolimatta katson nyt eteenpäin ja jätän hänen vanhempansa lukematta toistaiseksi ja keskityn tuleviin.
VastaaPoistaJonnekin pois on kirjavuoteni aatelia.
Kiitos samoin! Olen juuri lähdössä sateisille rantapoluille ja lopuksi kiipeän metsärinnettä kotikadullemme.
Onnea tunnustuksesta. Paasaajista olen kanssasi samaa mieltä, Jonnekin pois odottaa oikeaa hetkeä hyllyssäni, lintujen ja oravien talviruokinta on tärkeää ja kuvien siirtämistä kamerasta koneelle kehoitan kokeilemaan. :)
VastaaPoistaMitähän sinä nyt luet? :) Minä mietin, mitä ottaisin luettavaksi syyslomalle. Laitoin siitä ihan kyselyn blogini sivupalkkiin.
Kaunista alkuviikkoa! (Tai täällä sataa, mutta pohjoiseen on luvassa jo lunta, oi ihanuutta!)
Katja, kiitos.
VastaaPoistaPaasaajat on ollut aiemminkin, Jonnekin pois on unelmaa, miten ne raukat pärjäävät talven yli ilman ihmisten apua ja mitään tekniikkaa en nyt kestä;-)
Luen Orringerin Näkymätöntä siltaa. Miten sinä tästä pitäisitkään. Olen sotien välisessä Pariisissa, juutalaisten arkkitehtiopiskelijoiden ja baletin ilmapiirissä. Suosittelen Näkymätöntä siltaa tai Jonnekin pois. Minusta Jonnekin pois pitää saada lukea rauhassa. Tai ainakin minä en halunnut siihen mitään häiriötä. Näkymättömässä sillassa on kunnon luvut, joten voi keskeyttääkin. Kirjassa on jotain hurmaavan vanhanaikaista, pitkän kertomuksen taikaa...
Täällä on tänään kuin olisi marraskuu. Siksi hemmottelen itseäni nyt lukemalla. Olin sateessa jo haravoimassakin, mutta siellä on kalsaa. Odotan niin lunta! Kiitos samoin!
Kiitos haastamisesta. Ja hyvää haravointiurakkaa :)
VastaaPoistaHelmi-Maaria, ole hyvä. Nyt vain kertomaan, mitä mieleen pälähtää;-)
VastaaPoistaHaravoitu on sekä auringonpaisteessa viikonloppuna että tänään sateessa. Urakka jatkuu. Hyvää vastapainoa tälle bloggailulle.
Kiitos Leena tunnustuksesta, arvostan sitä todella, kun se sinulta sain.
VastaaPoista:D
Tuija, ole hyvä, sinä ystäväni kukkien meressä!
VastaaPoistaPiipahdabn huomenna sinulla, kun taas yksi katastrofi taitaa olla kestetty;-)