torstai 13. lokakuuta 2011

HAITTAOHJELMAA, HÄMMINKIÄ JA SUURSIIVOUSTA

Hei!

Siis vasta tänään selvisi, mikä vanhalta, rakkaalta, tutulta, sitkeältä koneeltani vei voimat: haittaohjelma. Robotit putsasivat tosi kauan, mutta olin onnessani kun hidas koneeni, joka on hyvin virussuojattu, työkoneeksi tehty ja sen myös käytössä osoittanut, selvisi vielä kerran luokseni. Huollon 'pojat' sanoivat, että 'tämä on sitten viimeinen kerta'. Nyyyh. Toisaalta, tästä lähti ääni, joten en enää voi kuunnella teille uutta musiikkia, enkä tietenkään itsekään kuunnella. Mutta olen niin onnessani, kun ei tarvinnut ostaa uutta, pientä ja opetella uusia temppuja. En ole mikään sirkusapina ja haluan varmaa kyytiä ja laatua, jossa pääosassa ovat kirjat. Well...kyllä se on hirveetä, kun ei kuule Stingin laulavan Ne me quitte pas...

Siis haittaohjelma. Näin kun se tuli. Otin viattomasti yhden tulevan kirjan kantta kustantajan sivuilta ja kuvan otto meni vielä ok, mutta kun normaaliin tapaani pienensin kuvaa nettikokoon, silloin alkoikin aivan ennen näkemätön ohjelma. Soitin Supportilleni ja hän sanoi että tee sitä ja tätä ja vaikka tein mitä, mikään ei auttanut. Kerran, vuosi sitten, arvasin, että kovalevy on mennyt, mutta Supporttini ei uskonut, joten minähän olin väärässä, kunnes toisin todistettiin. Tein teille blogia kaksi viikkoa ilman kovalevyä ja huollon 'pojat' eivät sitä ikinä unohda. Taidan alkaa olla tekninen ihme harjukaupungissa...

Olen turhautuneena odottanut ja odottanut ja sinä aikana valmistanut muutamia aterioita, lukenut, tehnyt pitkän lenkin ja siivonnut kaikki komerot. Eräs saattaa nyt alkaa kaivata takaisin vanhoja hyviä aikoja, jolloin koti oli aina tip-top ja hänkin saattoi pitää vaatteitaan samassa komerossa minun garderobini kanssa, mutta ehei, kyllä minä sen uuden koneenkin metkut kestän, mutta härälle muutos on vaikea, vaan kun hän pääsee vauhtiin, sitten häntä ei pitele mikään. Haluan uuden koneen viereen harjoittelua varten, en halua olla pelkästään jonkun pienen kippanan varassa.

Huomenna palaamme normaaliin päiväjärjestykseen, jos tekniikan jumalat tämän sallivat olla totta ja kestää.

Kiitos kaikille tervehdyksistä ja pahoittelen niitä meilejä, jotka katosivat koneen hajoamispäivänä. Siinä meni vaikka mitä. Nyt olen selvittämässä käyntikorttisotkuani, jossa kuva sitten kumminkin oli jotakin outoa eli 'liikaa pakattu'. Huoh!

Leena Lumi

9 kommenttia:

  1. Hidas koneesi on kyllä tosi sitkeä:)
    Haittaohjelmat ovat kurjia;sen vuoksi minulla on ihan laillisen ja hyvän virusohjelman lisäksi toinenkin ohjelma,joka pitää tuollaiset haittaohjelmat kaukana (Iobit Advanced system care,jonka riisutun version voi ilmaiseksi ladata netistä,.Minulla on maksettu versio,mutta se on edullinen ohjelma,joka kannattaa hankkia)
    Harmi,kun meni ääni,etkä voi kuunnella musiikkia.Leena,toivottavasti saat jossain vaiheessa uuden koneen.Eivät pöytäkoneet ole tuota vanhaa konettasi mitenkään pienempiä,mutta sen sijaan paljon nopeampia ja helpompia tänään.

    VastaaPoista
  2. Oma kone ja puhelin ovat sellaisia, että kun niihin tottuu, tuntuu tosi hankalalta ajatella, että joutuisi varsinkin yllättäen ja pakon edessä käyttämäänkin ihan uudenlaista. Onneksi ihminen on tämän teknologiaviidakon keskellä aika sopeutuva sitten kuitenkin :)

    Hyvää pian alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Ikävää tommonen !!!
    Mukavaa viikonloppua jokatapauksessa ♥

    VastaaPoista
  4. Noh, saitpa kaapit putsattua ☺
    Ilman toimivaa konetta on elämä kamalaa, mulla meni erinäinen hetki, ennekuin totuin tähän nykyiseen...

    Melkein kirjoitin että jos kone kaatuisi, ehtisin kai lukeakin, muttan enpä -muka- kirjoitakaan, ei auta manata....luen sitten joskus taas kun ehdin.
    Mutta Romanttiset kodit oli ihana, sen tavasin alusta loppuun suurella hartaudella ♥

    VastaaPoista
  5. Toivotaan, että totut pian uuteenkin koneeseen...☺

    VastaaPoista
  6. Jael, se ääni tuli myöhään eilen. Kuitenkin! Sanoin Lumimiehlle, että lähden nyt ostamaan kaikki Stingin ja Adelen levyt ja sitten hän konttasi tuolla työpöytäni alla ja vaihtoi johtoja eri paikkoihin kauan...;-)

    Kommenttisi menee Supportilleni!

    Jael, minulla on tässä kahden vuorokauden aikana käynyt jos mitä ´konetta, mutta ne ovat niin kuin mitättömiä ja koko luovuuteni karisi niiden kanssa. Yksikään näppi/tappi tms. ei ollut sama kuin tässä toimistokoneessani. Miten pystyn olemaan oma itseni, kun en osaa niitä uusia!!!

    Minusta alkaa tuntua, että tämä toimistokoneeni on horoskoopiltaan härkä eli yhtä sisukas...

    VastaaPoista
  7. Susa, aivan kuin olisi jokin aisti kadonnut;-)

    Kiitos samoin sinulle! Minulla on ensi viikolla aikaa: Kerron sitten viikonloppupostauksessani.

    Kiitos samoin sinulle!

    VastaaPoista
  8. Tekniset laitteet on kyllä kivoja -aina kun ne toimii. Nollat ja ykköset on sitten kamalia, kun ne ei tajua mitä ihminen yrittää niille kertoa, jos asian kertoo väärin.

    Haittaohjelmien tekijät on p..stä ja niiltä saisi takavarikoida koneet ;-)

    Luulin, että olit katsonut vuosi elämästä -leffan, mutta taisitkin vain nauttia oman lasillisen silloin kun odottelit konetta (miehen sijaan) hih...

    VastaaPoista
  9. Birgitta, on vaikea tajuta, että joku niitä oikein tekee. Meilasin Jaelille tänään, mitä tehdessä se ohjelma minulle luikahti ja miten katsoin sen tuhoja kuin pahinta painajaista.

    Vuosi elämästä on nähty elokuvateatterissa ja sen jälkeen ostin sen. Siinä on sitä jotakin. Mutta tässä tilanteessa saat ajatella, että minä otan sitä lasillista ja vielä toisenkin ja laksen hetkiä Supporttini tuloon;-)

    VastaaPoista