maanantai 10. lokakuuta 2011

KEIJUNMEKKKOLEIKKIÄ

Siis kuten muistatte tein vähän aikaa sitten Romanttiset kodit ja kerroin samalla funkkisvuosikymmenistäni. Nyt kotiin on jo hiipinyt Laura Ashleyn tapetti ja tämä kruunu. Kun ostin kruunun se oli hyvin pelkistetty. Sitten tuli joulu ja ostin Sokokselta semmoista juhlanauhaa, jossa lehtiä ja kirkkaita lasihelmiä. Kieputin sen kruunun ympärille kehään ja sen oli tarkoitus olla siinä vain joulun aika. Kun mieheni näki mitä tein, hän totesi: 'Jaaha, nyt alkaa paljastua slaavilaisuus.' (lue: karjalaisuus) Se tuntui minustakin ylen dekoratiiviselta, mutta niin vain tapahtui, että se kietomani juttu jäi siihen ja näkyy tässä hyvin:
Nyt ei taida mikään enää riittää, sillä lauantaina kieputin keijunmekkoa kruunun ympärille ja ylimmässä sekä alakuvassa näette tuloksen. Vielä tänäänkin näytää hyvältä. Voi, kun tapahtuisi ihme ja se säilyttäisi värinsä yli joulun! Minua eivät niinkään mitkään kieputetut puolukkanauhat kiinnosta, vaan noihin lehdykköihin sopivat kukat. Täytyy tästä lähteä Annelle, sillä yritän hivuttaa hänen uuteen kotiinsa vähän romantiikkaa;-)

28 kommenttia:

  1. Hei Leena, ihanalta näyttää kruunusi. Oliskohan nuo lehdet säilyttäneet värinsä pitkään, jos olisit juottanut niille glyseriiniä.
    Sillä saa värin pysymään kuivattavissa kukissa.
    Kaunis tuo sinun ryijysi tuolla taustalla♥
    Syksyisiä tunnelmia ja kynttilänvaloa päiviisi:)
    Hanne

    VastaaPoista
  2. Hanne, voi himskatti kun ei tullut mieleenkään, kun saan ne hortensiat kuivatettua niin hyvin ilman, niin en muistanut.

    Kiitos! Minäkin pidän siitä kovasti. Äitini on tehnyt sen SOLMIEN. Se on Vuorelman malli Pyörre ja näyttää aina eri väriseltä valoista riippuen. Pidin siitä jo pikkulikkana, kun äiti sai sen valmiiksi.

    Kiitos samoin sinulle!

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana tuo kruunu syksyisessä asussaan.Toitottavasti säilyvät värit;taisi tulla hyvä neuvo tuossa Hannelta.

    VastaaPoista
  4. Jael, niin, tällaista sitä kaipaa tähän aikaan vuodesta. En ole kovastikaan joulunpunaisen ystävä, vaikka joulusta pidänkin, mutta tällainen burgundi tms.

    No kun en muistanut enää koko glyseriinihommaa. Minulla muutenkin keijunmekot eivät tänä vuonna kasvaneet kovin hyvin maassa eivätkä isoissa ruukuissa. Mikä lie syy. Niitä nyt sitten raaski tuohon leikata. On niissä vielä väriä, jos kuivuisivat kauniisti...

    VastaaPoista
  5. Ihana kruunu, ai slaavilaisuus ;) no se saa minussakin välillä vallan, kun karjalaisia sukujuuria on olemassa. Tietyt koristeelliset jutut kyllä viehättävät suuresti varsinkin vanhoissa käsitöissä. Toivotaan että väri säilyy pitkään, on kyllä niin kaunis.

    VastaaPoista
  6. Keijunmekko sopiikin tuonne kattokruunuun aivan mainiosti! Myös värisävyt käyvät hyvin yksiin. Enpä ole itse keksinyt, että keijunmekon eloa voisi yrittää jatkaa kesäkauden jälkeen myös sisätiloissa. Mahtaisikohan keiju muuten kestää syksyn tullen myös ovikranssin väripilkkuna?!

    Miten muuten, teitkö hyviä hankintoja lauantain reissulla Sateenkaaren taa??

    VastaaPoista
  7. Sarppu, näin kerran Pihaljaveden erämaakirkossa niin hienon, vanhan vihkiryijyn, että se ei voi olla kuin unta. Enen värit olivat niin upeita.

    Hämäläinen mieheni kiusaa minua karjalaisuudesta, jolloin minä hänelle 'slaavittaren näytän';-)

    Kyllä hiukan pitää olla jotain romanttista.

    Tänään on jo kolmas päivä ja vieläkin kuin juuri poimitut.

    VastaaPoista
  8. Tuo kruunu on kyllä kaunis jo ihan sellaisenaan, mutta kaunistuu entisestään noilla muutoksilla!

    VastaaPoista
  9. Anne, lueppa edellä kommentteja, ehkä kannattaa juottaa niille ensin glyseriiniä. Jos se ovikranssi on sisällä jossain ovessa. Meillä linnut pilkkovat kaikki kranssit niin aidot kuin muoviset, vaikka niillä on ruokaa kummallakin puolella taloa.

    Ostin erittäin patinoituneen brikan eli tarjottimen (kuvissa), jolle minulla on monta käyttöä, sitten kolme kaunista kynntilän alustaa, yhden vanhan näköisen ison kulhon ja joulukortteja. Himoitsin vanhaa kiinalaista pöytää (kuvissa), jota tuijotin valehtelematta tunnin, mutta kun tulin kuvien kanssa kotiin, ei Lumimies siitä innostunut. Kannattaisi aina ostaa kysymättä yhtikäs mitään! Yritin olla kohtelias;-)

    ***

    Susa, kunpa tila olisi pysyvä!

    VastaaPoista
  10. Moi Leena IhaNainen!

    Kruunusi on upea, samoin sinä, mutta tuo keijunmekko on piste sen kuuluisan iin päällä<3

    Ja sinulla on käsissäsi Vanhan kartanon Pat, joka pitää hankkia käsiini...

    Montgomery on mielikirjailijani, juuri siksi<3

    Kauniita unia, nuku hyvin, IhaNainen<3

    VastaaPoista
  11. Kauniiseen kruunuun suloisia punaisia mekkoja. Kaunista ja koristeellista!

    VastaaPoista
  12. A beautiful photo of a beautiful woman!

    VastaaPoista
  13. Oi,ihana kruunu keijunmekkoineen ja ihana nainen kurkistelee takaa..Keijut mielessä eräällä toisellakin..

    VastaaPoista
  14. Kaunis tuo keijunmekko kruunussa. Sinä se aina keksit, mukava idea :) Tunnelmallista..

    VastaaPoista
  15. Ihana kruunu!!!
    Ja tuo ryijy on tosi kaunis!

    VastaaPoista
  16. Allu, kiitos.

    ***

    Antonio, thanks Maestro!

    ***

    Riitta Sinikka, kiitos. 'Ihanan naisen' on parasta jo pysyä kruunun takana, ei sen edessä;-)

    Onko sullakin keijuja...piipahdan.

    VastaaPoista
  17. Aili IhaNainen, ei ollut tarkoitus ohittaa sinua...en nähnyt/huomannut...

    Kyllä keijunmekko vie voiton kaikesta.

    Pat - Vanhan kartanon valtiatar on supersuosikkini tyttökirjoista. On sanottu ja sen huomaa kirjaa lukiessa, että Montgomery laittoi itsensä Patiin. Siis salatun itsensä. Melnakoliansa. Kaipuun jonnekin pois etc. Kirjan kansi on muuten todella kaunis.

    Älä hanki vielä. Odota vähän!

    No, eilen menin jo kohtuulliseen aikaan nukkumaan, joten nyt sanon sinulle:

    Hyvää huomenta ja tiistaikin voi olla toivoa täynnä!

    VastaaPoista
  18. Irene, kiitos. Minusta tämä voisi olla pysyvä kruunun uusi olomuoto, jos vain...

    ***

    Anne, kiitos. Niin...näitä idoita olisi kyllä jakaa, kun joku ne toetuttaisi.

    ***

    Irmastiina, kiitos. Pidän itsekin kruunun poronjäkälän värisestä patinasta.

    Ryijy on siis äitini käsin solmima ja pidän tästä ryijystä jo varhaisteininä. Kun auringonvalo osuu siihen, tietty mustaa alkaa leiskua yönsinisenä.

    VastaaPoista
  19. Kaunis on ! Pari vuotta sitten ostin ensimmäinen keijunmekkoni ja siitä tuli ehdoton suosikkini, mutta tämänvuotiset taimeni tuottivat pettymyksen, enkä päässyt niiden loistosta nauttimaan:/ kauniisti sopii tuohon valaisimeenkin. Mielenkiinnolla odotan että miten säilyttää värinsä !

    VastaaPoista
  20. Ihana nimi kasvilla "keijumekko"!
    ja on myös kauniskin.
    Kiepsutus kannatti..Tykkään tuosta kattokruunustanne, keijumekkoineen..

    En malta olla kertomatta, että luin se "Avai"-kirjan. tykkäsin niin paljon. Se tarina on vieläkin minussa. Ihmettelen edelleen meidän ihmisten pahuutta, välinpitämättömyyttä, ymmärtömyyttä että olemme kaikki samasta myös roman ian romaanit.
    Halausikn sulle ♥

    VastaaPoista
  21. Riitta,kiitos. Minulla sama juttu tänä vuonna eli eivät yltänneet korkeallekaan. Vielä tänään väri...

    ***

    Hanne, kiitos.

    Nyt en ymmärrä, mikä kirja kyseessä...

    VastaaPoista
  22. Tuo keijunmekko on kaunis kukka. Kivasti olet keksinyt kietoa sitä kattolamppuun.
    Oletko jo ottanut lyhtykoisot kuivumaan?

    VastaaPoista
  23. Unelma, kiitos. Olin istuttanut lyhtykoisoni väärään paikkaan ja niille tapahtui jotain...Kerron sinulle kun saan oman koneeni kuntoon eli meilaan. Se oli jotain, mikä ei tullut mieleenkään;-)

    Nyt ne on kaikki uudelleen istutettu, mutta mitään kaunista lyhtyjen hurmaa en tänä vuonna saa.

    Toivon, että ne voi kuivata ihan alassuiten roikottaen, kuten hortensian kukat, sitten kun minulla ensin on niitä lyhytjä.

    Tämä Lumimiehen kone on minulle aika hankala, kun ihan erilainen, kuin minun sitkeä, iso, vanha työjuhtani.

    VastaaPoista
  24. Tuo on kyllä kaunis ja minusta koristelusi kruunaa kokonaisuuden! Kelpuuttaisin helposti itsellenikin tuollaisen, ihastttava :)

    VastaaPoista
  25. Elegia, sinussakin asuu siis pieni romantikko;-) Kiitos!

    VastaaPoista
  26. Keijunmekko taipuu moneksi..niin suloinen se on.

    VastaaPoista
  27. Tuija, kunpa olisin ymmärtänyt sen glyseriinin...

    VastaaPoista