OLEN OMA ITSENI -HAASTE

Siis ehkä en ole nyt täällä koneen äärellä, vaan koette harhoja...;-) Kaikki on Sarin syytä, sillä sain Runotalosta Olen oma itseni -haasteen ja sen jälkeen meillä oli vielä Sarin kanssa kiinnostava mielipiteidenvaihto meilissä siitä, mitä on olla oma itsensä blogissa. Vuodatin Sarille myös kaiken sen, mitä on ollut viime päivinä ja huomasin taas, miten ihana yhteisö voi olla blogistania. Eilen kävin Saran blogissa ja sain valtavan avun hänen yhdestä lauseestaan, joka oli jotenkin näin: "Haistoin kirjallista ammoniakkia ja ryhdyin lukemaan." Siis vaikea selittää teille, mistä kyse, mutta yritän: Petyn edelleenkin syvästi, jos olen valinnut kirjan, joka ei täytä odotuksiani. Näinkin on nyt käynyt. Toisaalta, koen nyt uskomatonta rimakauhua, sillä yllättäen olen onnistunut omaksi kauhukseni valitsemaan viisi kirjaa, jotka saattavat olla kaikki hyvin tärkeitä minulle, enkä pysty valitsemaan, mistä aloitan, sillä teokset ovat huiman paksuja ja olen sitten sillä tiellä päiviä. Muokkasin hieman tuota Saran lausetta ja laitoin ammoniakin tilalle arsenikin, joten enää on kaksi yöpöydälläni ja ne nyt haastavat minut ja myös takaavat sen, että minulta on tulossa ensi viikolla vain runoja, yksi dekkari ja hiljaisuutta. Koen syvää eroahdistusta! Nyt kuitenkin vastaan Sarin haasteeseen ja kiitän häntä, sillä hän oli niin kauniisti sanonut meistä, kenelle hän tämän haasteen ojensi. Tiivistettynä tuntui että haaste oli ojennettu 'oman tiensä kulkijalle, hänelle, joka tekee omaa jälkeään sivuille vilkuilematta.' Siihen olen pyrkinyt.

Olen oma itseni kun kävelen vesisateessa, eikä vastaani tule ketään ja koirani meripihkasilmät katsovat minua kuin vain hän katsoo. Olen oma itseni kun rakastan mummoja, pappoja, kylmien asemahuoneiden yksinäisiä  miehiä ja vaikeita murkkuja. Olen oma itseni kun nuuhkin juuri tervattua venettä, merituulta ja omenapuutarhan tuoksuja. Olen oma itseni, kun en vastaa puhelimeen, sillä en elä puhuakseni puhelimessa, vaan lukeakseni kirjoja ja kokeakseni elämyksiä. Olen oma itseni kun rakastan enemmän iloa kuin inttämistä. Olen oma itseni kun rakennan Lumimiehen kanssa lumilinnan ja juomme linnassa sitten kynttilän valossa kuumat kaakaot. Olen oma itseni kun kutsun ystäviä kotiimme syömään ja saan kokkailla intohimolla, kattaa taiteellisesti ja keskustella tuntikausia kynttilän valossa kiinnostavien ihmisten kanssa. Olen oma itseni kun saan nauraa tyttäreni Merin kanssa, sillä meillä on yhteinen nauru. Olen oma itseni, kun minusta ei kuulu mitään, vaan keskityn vain puutarhaani ja kirjoihin. Olen oma itseni kun olen heikompien puolesta vahvempia vastaan. Olen oma itseni kun nauran snobbailulle, mutta samalla totean ystävälle, että 'mies, jota arvostan on aina älykäs'. Olen oma itseni, kun kyllästyn kuuntelemaan tylsää paasausta ja levitoin itseni muualle. Olen oma itseni, kun vaellan jouluyönä hautausmaan kynttilämeressä. Olen oma itseni kun uin alasti ja saan unohtaa kaiken muun. Olen oma itseni, kun rakastan syksyä, ruskaa, lunta, runoja, musiikkia, taidetta, hiljaisuutta, vanhaa, ruostetta, suklaakahvia ja sieniruokia. Olen oma itseni, kun en anna muiden määrittää millainen ja kuka olen, vaan elän elämääni naisena, joka valitsee itse omat polkunsa, joskus jopa pimeän tunnelinsa, jonka päässä kuitenkin vilkuttaa pieni kynttilän liekki: Siellä seisoo ystäväni, Valonkantaja, joten olen suojattu, mutta vapaa kuin Leinon Peto: "Peto on minun armaani, vaan peto soma/ ei tahdo hän olla pyytäjänsä oma/ hän tahtovi tulla, kun hällä on mieli,/ ei silloin kun kutsuu lempijän kieli,/ jos väistyt hän seuraa, jos hyökkäät, hän haihtuu,/ jos etsit, hän elämän murheeksi vaihtuu./ Hänet parhaiten voitat, kun suot hänen mennä, et itkuas näytä, et vastaansa ennä,/ hän kärsiä tahtoo ja onneton olla/ ja yöstänsä tummasta syliisi tulla."

Jaan tämän nyt kuudelle bloggaajalle ja teette sitten kun tuntuu siltä:

Marialle, Akissfromthepastille, Hannelelle, Katjalle, Saralle tyttökirjoihin sekä Annalle Aurorakirjoihin, jolta sain tänään yllä olevan hurmaavan virtuaalikukkasen. Hmmm. taisin saada sen Annan pojalta Matilta. Kiitos!

Jos rakastat

PS. Ottakaa tämä haaste kaikki, jotka haluatte! Tämä tuntuu olevan melkein yhtä pidetty kuin hauska sanaleikkimme oli.

Mukavaa alkanutta viikkoa♥