sen kirpaisevat syyspäivät sieluni.
Jo kaukana poissa kurkien muuttoaurat,
askelissani rapisevat, murtuvat ruskalehdet
syvällä minussa lohdullinen tieto:
olen osa tätä lahoamisen riemunäytelmää.
Olen jäätyvä maa,
olen lahoava oksa,
olen jäykkä kanerva,
olen tämä värien juhla,
olen tämä rosoinen kallio,
olen tämä viiltävä hengitys.
Minä olen se, joka kiipeää vuorelle
ja halusta raskaana vaipuu hopeiselle poronjäkälälle
miljoonien tähtien suudeltavaksi.
Mutta marraskuu.
- Leena Lumi -
Leena, sun pitää julkaista runokirja!
VastaaPoistaAllu, sano se Minervan kustannuspäällikölle!
VastaaPoistaKiitos! Tästä hyvästä kysyn sinulta jotian meilissä;-)
Siis,Leena!!..Minua alkaa aina väkisin itkettämään ja se on vain hyvä asia, sillä silloin teksti menee suoraan mun sydämeen! KIITOS!!
VastaaPoistaRiitta Sinikka, siis...kiitos!, että itketti, sillä runon pitää tuntua.
VastaaPoistaTämä ei enää tunnu minussa itsessäni, mutta sehän ei ole niin tärkeää. Mutta marraskuu on ollut pidettu ja ollut lehdissä sekä yhdessä antologiassakin.
Ole hyvä, sydämellisesti!
Vaikuttava, herkkä on syksyinen runosi..
VastaaPoistaTunnen niin samanlaisesti..
Kaunis!
Voi ihana runo!
VastaaPoistaSinussa on ainesta oman runokirjan julkaisuun:)
Mielelläni minäkin lukisin runokirjaasi, väkevää ja voimallista.
VastaaPoista... tuli joku error message, joten edellinen kommenttini taisi kadota jonnekin taivaan tuuliin. Niin, sitä vain piti sanomani, että ihana runo!
VastaaPoistaHanne, sinä monien runojeni kuvittaja...Näin se on. Ole hyvä ja kiitos!
VastaaPoista***
Hanne, kiitos.
Olen miettinyt, että kumpaakohan luettaisiin enemmän, painettua runokirjaani vai blogiani...
***
Unelma, kiitos! En jotenkin jaksa ajatella omakustannetta. En jaksa.
Yritin estää runojen virran, mutta ei se pyssää käskystä.
***
Anne, se on tätä tekniikan ihanuutta;-)
Kiitos!
Hei IhaNAINEN!
VastaaPoistaTodella upea ja koskettava runo. Luulin sitä ensin Tommy Tabermannin runoilemaksi, mutta vihdoin tajusin: se olitkin Sinä IhaNainen<3
Ihan totta, voisit panostaa muutamaan runokokoelmaan, varmaan löytäisit kustantajan<3
Mutta tuskin yhtä paljon lukijoita saisit, kuin näiden blogiesi kautta...(anteeksi tämä lause!)
Suloista yötä Sinulle, Leena LumiNainen<3<3
Syksy saa jotenki runoihin surun, yksin jäämisen ja kumminki niin rohkean heittäytymisen. Kaunista .
VastaaPoistaSinusta vielä kuuluisa...
VastaaPoistaTäällä toki on lokakuu ;)
Tämä on kaunis runo. Olen menossa pyhäinpäivänä äitini haudalle ja tuli mieleen, että tämän runon haluaisin lausua äidille. Itkettävän kaunista niin kuin marraskuu.
VastaaPoistaMinulla on Minervalta Sinikka Svärdin kirjoittama ja Minna L. Immosen kuvittama runokirja "Lumen valossa". Ostin sen aikoinaan Immosen kauniiden piirustuksien takia.
Kyllä Minervan pitäisi ehdottomasti julkaista Leena Lumen runoja!
Aili-IhaNainen, kiitos!
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa: Näin paljon lukijoita en saisi runokirjallani kuin saan netissä. Se on fakta. Olen myös kuullut, miten huonosti runot myyvät, siis hyvin pienet määrät Suomessa. Poikkeuksia aina on ja heistä yksi on aina ollut Tommy Tabermann ja syystä.
Kiitos Aili, nukuin hyvin ja nyt uusi päivä on kaunis ja syksyn kirpakka. Mukavaa viikkoa sinulle!
Sirkkis, syksy vahvistaa, mutta samalla muistuttaa marraskuun melankoliasta. Kiitos!
VastaaPoistaHannele, sinäkin olet kuuluisa;-)
VastaaPoistaAlamme toistaa itseämme: Viime vuonna julkaisin tämän runon samoihin aikoihin ja sinä ilmeisesti pelkäsit,e ttä olen dementoitunut ja muistutit, että on vasta lokakuu!
Vauhdikasta viikkoa!
Risa, kiitos!
VastaaPoistaMiten minulla ei ole tuota Lumen valossa kirjaa...Minä pidän Sinikka Svärdin runoista ja Immosen kuvituksesta. Olen oikein kerännyt heitä.
Kunpa...
Hienoa! Sinäpä sen sanoit; mutta marraskuu. Vielä näiden rapisevien lehtien lomassa on auringon säde tai värin kirjo, mutta niiden poissa ollessa... elämä näyttää vain rangalta ja vaillinaiselta.
VastaaPoistaNyt tilataan marraskuun alkuun heti pysyvä lumipeite. Kiitos, sellainen ja pikkupakkanen sinne saakka kunnes kevät saa.
Birgitta, lunta on jo tilattu, eikä mitään floskaa.
VastaaPoistaKaikki keinot piristykseen ovat nyt sallittuja Hahnin neuleesta suklaalevyyn.
Meillä kohta joulua vietetään...
VastaaPoistaHannele, eräillä on joulu aina!
VastaaPoistaMuista, että minäkin kuulun jouluhulluihin, mutta sinullahan on muistaakseni oikein blogi siitä.
joo, joka joulu lehdissä ja radiossa ja
VastaaPoistajoskus telkussakin jouluhulluna :)
Hannele, se on kivaa!
VastaaPoistaTänään saapui ensimmäinen oikea joulukirja...
Minä luin juuri yhden uuden jouluromaanin :)
VastaaPoistaLeena. Tämä on upea! ihan minerva kamaa!
VastaaPoistaLeena, senkin ihana!! Oletko itse kirjoittanut tämän runon?? Olen... sanaton!
VastaaPoistaIhana, ihana, ihana runo!!! <3 Minäkin haluaisin lukea sinun runokirjasi, toivottavasti sellainen vielä tulee (herätys, kustantajat! :).
Hannele, lienet siitä postannut. Yritän tänään, jos saan ruotsin kielen auki;-)
VastaaPoista***
Akiss, voi kiitos! Minä olen tästä jo ohi, mutta...marraskuu.
***
Sara, sinä senkin, kun noin pidät♥
Niin...kunpa. Rahallisesti se ei ole mitään, mutta kun olen aina ollut suuri kirjan ihailija.