Nyt kävi sitten silleen, että tänään ei tule kirjaa, vaikka piti. Saimme perjantaina aika nopealla varoitusajalla Monika-koiruuden hoitoon ja enpä olisi uskonut...kertakaikkiaan! Muistan, että
Anjan Simo, samansorttinen, kiipesi puoliväliin mäntyä oravan perässä ja niinhän se oli, että koska meillä on vieläkin oraville pähkinöitä tarjolla tiettynä aikana päivästä niin Monika...;) Siirsimme kukkapöydät pois ikkunoiden edestä ja Monika sai pitää oravavahtia kirjasto/toimistoni sängyltä. Pidimme
Lunaa sähäkkänä, mutta nyt oltiin ihan toisessa potenssissa, jotain ziljoona tms.
Kuvaaja pyysi jääkatsetta ja sai mitä tilasi;) Aijai, ensi yönä pitää nukkua silmänympäryshoitounet eli 12 tuntia....Eilen illalla Lumimies katseli jalkapalloa Monika sylissään. Yöt Monika on nukkunut minun polvitaipeessani tai kylkeä vasten tiukasti painautuneena, mutta jossain vaiheessa R. vokotteli koiruuden syliinsä nukkumaan, kuten tekee myös tyttären kääpiövillakoira Dinan kanssa. No, miksi en sitten ole lukenut
Mykkää tyttöä ja en edes Hesaria? Siksi, että heti kun otan kirjan tai lehden käteeni, Monika kiemurtaa syliini. Luin kyllä Sebastian Bergmania jo aika pitkälle, mutta yhtään muistiinpanoa en voinut tehdä, joten ans' katsoa mitä viikolla tuleman pitää.
Monika on niin hellyydenkipeä, että hetkeä ei olla oltu erossa. Lenkkien lisäksi on rapsutettu, hemmoteltu herkuilla, sylitetty, kuiskittu samettikorviin...Parasta oli kun katsoimme eilen
Happy Valley tallennetta ja Monika painoi poskensa tiukasti vasten mun poskea. Minut, myöhään nukkuja, on nähty kylpytakki päällä Monikan kanssa lehtomme poluilla, mutta me tytöt mentiin kyllä sen jälkeen takaisin nukkumaan.
Oi Monika, Monika♥
rakkaudesta koiriin
Leena Lumi
Monika, Monika, Monika
Moi.
VastaaPoistaIhana juttu!! Monika on liikuttavan ja samalla tarkkaavaisen näköinen. Mutta niinhän kettuterrierit ovat. Te olette nyt monta kokemusta rikkaampia, kun olette saaneet kokea nuo hetket Monikan kanssa. Hän tuntuu olevan täysin sylivauva. Hienot kuvat.
Mukavaa päivän jatkoa ja Monikalle minultakin rapsutukset.
Lämpöisin terveisin
Moi!
PoistaKiitos<3 Kumpaakin;) Oli hiukka vaikea kuvattava, kun hän on niin innokas tarkkailija. Hän on ehdottomasti sylivauva! Kiitos, Lumimies teki parastaan;)
Kiitos samoin sinne ja kyllä mää jaksan rapsuttaa, vaikka ranne katkeisi.
Kiitos samoin!
Monkia kuulostaa ihan parhaalta kaverilta! Kivaa sunnuntaita, Leena.
VastaaPoistaSatu, hän on, hän on...Kiitos samoin sinulle Satu!
PoistaTe olette suloisia yhdessä. Minäkin olen silitellyt koiraa, kun oli reissun takia pieni silitys- ja hellyysvaje puolin ja toisin.
VastaaPoistaKirjailijatar, kiitos <3 Olen varma, että koiruudet tuovat minustakin esiin parhaimman;) Sepä siinä onkin: Oma koiruus on parhautta, mutta reissussa ikävöi itse sekä koira muualla. Meillä on täällä hellyystankkausta Monikan kanssa<3
PoistaOnpahan söpö tapaus ja kyllä on rouvakin niin kauniina. <3 Eihän sitä nyt muuta ehdi, kuin tuijotella toisen nappisilmiä. <3
VastaaPoistaTiia, söpö tapaus on oikein pirteä, rouva sen sijaan näissä tämän aamun kuvissa hieman uuvahtanut, mutta nauttii silti. Koti ilman koiraa on vain talo. Kiitos<3 En tosiaankaan ehdi ja tämän jälkeen piiiitkät kauneusunet;)
PoistaOi, mikä pyörremyrsky! Ja ihania kuvia: olette kauniita, sinä ja Monika. <3
VastaaPoistaMeilläkin on nyt muutama koirallinen päivä, kun Sissi on täällä.
Katja, todellakin. Muistuttaa aika paljon sisareni koiraa...;) Nämä kuvat ovat hetken heitto tältä aamulta ja kakkosesta huomaa, että rouva ei muistanut edes naisen parasta ystävää eli valokynää. Kiitos <3
PoistaOih, keisarinna Sissi on saapunut kakkoshoviväkensä luokse: Ihania Sissi-päiviä<3
No jos tuollaisen suloisuuden saa seurakseen, niin kyllä siinä kirjatkin voivat välillä unohtua - ja jääkatse sulaa <3
VastaaPoistaJa kyllä - nyt on oikea sävy;)
Lady of The Mess, ehkä on hyväkin, että välillä muuta. No enhän voi edes jääkuningatarta yrittää, kun katson koiraa silmiin <3
PoistaArvasin;) Ja paaaljon edullisempi kuin se ammattilaisen valitsema...
Onpas hienoja kuvia ja sulla kiva paita.
VastaaPoistaAllu, kiitos <3 Varmaan jo teinistä ollut käytössä aina yksi vaaleansininen farkkupaita.
PoistaOnneksi mekin aina joskus saamme hoitaa toisten koiruleita, kun omaa ei enää ole.
VastaaPoistaSinä siellä ihanien lemmikkien keskellä, hyvää kesää!
Unelma, miten minusta tuntuu, että teillä on samat sortimentit hoidossa kuin meillä: kettuterrieri ja sheltti. Muita teidän hoitokoiruuksia en vielä tiedä, meillä lisäksi Merin kääpiövillakoira Dina.
PoistaSinä siellä kaikkien Ihanan Puutarhan Valtiatar, upeaa kesää!<3
Ihana yhdistelmä sähäkkyyttä ja sylin kaipuuta. Monika osaa ilmeisesti ottaa hoitopaikasta kaiken irti.
VastaaPoistaCheri, Monika on just combo tuota: Oravat saivat kyytiä, mutta mamin ja papin sylissä oltiin niin vauvaa, niin vauvaa;) Hän on älykäs ja huomasi nopeasti kuka on hoviväen heikoin lenkki;)
PoistaNäistä kuvista oikein loistaa sinun rakkautesi koiriin.:)
VastaaPoistaSanna, se on 4-ever! Kun mentiin Reiman kanssa yhteen ilmoitin heti, että mun kanssa samaan pakettiin kuuluvat koirat ja kirjat. Pitäisi aina olla kuvissa vain koirien kanssa. Muistat sen kuvan, kun olin hortensioissa Merin koirien kanssa, sekin oli rento. Tiedän yhden julkisuuden henkilön, joka sanoo, että hän onnistuu kuvissa vain koirien kanssa. Koirissa on taikaa!
Poista<3
Hieno kuva, sinä, lemmikki sylissä ja paljon lemmikeitä ympärillä. Ihana ystävällinen koira, kuvissa niin tarkan näköisenä'. Tuo paljon iloa ja vaihtelua teille,
VastaaPoistaMummeli, kiitos <3 Meillä lemmikit vain lisääntyvät vuosi vuodelta ja olen niitä jakanutkin. Monika on mielttömän ihmisrakas! Ja valpas. Arvaa vaan kaivataanko sitä melkein 15 vuoden jälkeen suuriruhtinatar Olgan kanssa. Tyhjiöllä on tapana täyttyä. Ehkä nämä 'kummikoiruudet' ovat polku omaan sitten kun aika on oikea.
PoistaHimmulle rapsutuksia ja mukavia suvipäiviä teille!
Voi miten suloinen koiruus ja ei emännässäkään mitään vikaa . Kaunis on sinun asukokonaisuus ♥
VastaaPoistaSirkkis, eikö vain olekin! Emäntä on kuu, joka saa valonsa Monika-neidolta, auringolta. Kiitos♥
PoistaTe olette niiin suloisia, ihania kesässä !!
VastaaPoistaEiks ole ihanaa saada aina välillä koirulivieraita kylkeen , lämmittämään =)
Hanne, kiitos<3 Kesä tosiaankin...onko mitään niin kuin on Suomen suvi: sataa tai paistaa, aina se on yhtä ainutlaatuinen.
PoistaNo arvaa vaan...koko elämä koiruuksia ja nyt tämä breikki, joka toivottavasti on vain väliaikaista. Juhannukseksi saamme Merin koiruudet meille! Ja sun Pilkku on mun salarakas 4-ever!
<3
Mäntylän Mummi, kiva kuulla sinusta<3 Jos ehdit lukea, sillä sinulla näyttää olevan menossa monenmoista projektia oravista alkaen. Me olemme istuttaneet jo muutaman vuoden ajan tammia ihan vain jotta varmasti saisimme ihanat tupsukorvat jäämään puutarhaamme ja lehtoomme. Vähän kuin yksityinen suojelualue;) Tammi muuten ei ole hidas puu, kun tietää siihen pari niksiä...Mutta olisipa kiva kuulla, miten saisi siilit pihalle takaisin. Jos laittaa sitä pikkukoiran papanaa, kuivamuonaa, jota on suositeltu, varikset ja harakat tekevät kaikesta selvää ennen siilejä ja sitä ei kestä kukaan.Miksi nuo isot linnut eivät voi syödä kotiloita! Oi, miten minä livahdin taas aiheesta, tämä karjalainen veri joskus alkaa lentata...Tervetuloa vain, yritän olla mahdollsimman suora ellei tuuli käy Karjalasta.
VastaaPoistaMukavaa ja puuhakasta kesää teille ja rapsutuksia punaturkille!
Kertomasi kuulostaa niin tutulta! Samanlaista se on Simon kanssa, polvitaipeessa nukkuu ja hellyyttä antaa ja sitä myös saa. On nämä vaan niin ihania otuksia.
VastaaPoistaVoin hyvin kuvitella miten Monika käpertyy syliin ja painautuu kuin laastari ihoa vasten. Kuvissa on juuri se tunnelma, läheinen ja lämmin. Kauniita olette molemmat, onnellisia toisistanne.
Anja, muistan niin Simon eräätkin temput, mutta myös suloisen sylikoiruuden...Nauti nyt♥ Minulla ei ole nyt omaa hellyyspakkausta. Koiruus on ainoa pyyteetön ihmisen elämässä.
PoistaIhan painoi kuule posken kiinni mun poskeen ja piti sitä siinä. Ilmeisesti katsoin brittisarjaa vähän liian kiinnostuneena, joten hän osasi ottaa huomionsa. Kiitos <3 Saan valoni koirasta/koirista. Ehkä Monika rakastaa minua...;)
Ihania kuvia Leena!
VastaaPoistaHyvää tulevaa vuíikkoa ja terveisiä täältä Vantaan maisemista!
Minttuli, kiitos <3
PoistaKiitos samoin sinulle ja nauttikaa! Keisarinna Sissillä on takuulla siellä innokasta hoviväkeä, joten voit vähän relata.
Oi, miten ihania kuvia söpöstä koirasta ja kauniista naisesta! <3 Koirat vaan on niin ihania. (Tosin rakastan minä kissojakin.)
VastaaPoistaVoin kuvitella pyörremyrskyn, koska meillä sellainen on päivittäistä Santtu-mäyriksen ansiosta. Onneksi toinen koiramme on rauhallisempi.
Mustikkakummun Anna, kiitos <3 Koirat rakastavat pyyteettömästi. Minulla ei ole ikinä ollut kissaa eikä se toimisikaan, sillä meillä on suvella ovet sellällään terasseilla ja siellä oravia, lintuja ja vaikka mitä. Ihailen silti Sheba-mainoksen vihreäsilmäistä kissaa.
PoistaMinulla ollut aina noutajia, joten onhan tämä aika eri. Noutajakin on vilkas, mutta ei näin metsästysviettinen eli emme istuneet terassilla tänä viikonloppuna. Ulkoruokintakaudesta ehdimme nauttia koko kesän pitkälle syksyyn. Mäyrikset ovat suuria persoonia!
Onpas suloisia kuvia! Sinun puserosi ja nuo kukat - onhan ne muuten lemmikkejä - juuri samaa kaunista sinistä.
VastaaPoistaMarjatta, kiitos <3 Koirien kanssa on kiva olla kuvattavana, ilman ei niinkään. Ne ovat lemmikkejä ja niitä on taas paljon. Tuo teinivärini kulkee mukana lemmikeissä ja aina yksi vaaleansininen farkkupaita;)
PoistaSöpö koira! Olen ruvennut pitämään koirista entistä enemmän, vaikka periaatteessa olen kissaihminen. Veljelläni on "murrosikäinen" Teneriffan koira eli bichon frisee (kirjoitusasu jotain sinne päin). Koira on pieni valkoinen karvakasa, todella hassu ja hellyyttävä. Vähän harmittaa, että sen pentumainen riehuminen on vähentynyt, vaikka olihan se jatkuva hampaiden teroittaminen käteeni myös hieman kuluttavaa... ;)
VastaaPoistaTuija, eikö! Juu, tiedän tuonkin rodun. Ne ovat todella bichonit ovat todella suloisia. Pentuhampaat ovat kuin naskalit ja joka kerta, kun on ollut itsellä pentu, muistaa miltä etenkin kädet näyttivät ja ihan riippumatta siitä, miten paljon on hankittu muuta purtavaa.
PoistaIhanaa kesäkuuta! Aurinko paistaa, hedelmäpuut kukkivat, linnut vielä laulavat...se on nyt suvi!
Voi miten suloinen kuvakimara!
VastaaPoistaIhana Monika, ihana Leena ja ihana puutarhanne! Kuvissa hehkuvat kevätkesän valo ja värit! <3 <3 <3
Kaisa Reetta, kiitos!<3
PoistaTämä oli sattuman satoa ja hetken leimahdusta! Koirat tuovat esiin kaiken hyvän minussa;) Kevätkesä, kevätkesä...<3
(Huomenna noudetaan vielä yksi atsalea, revontuliatsalea Northern Hi-Lights♥ Tuoksu on mykstävä ja kukat tuovat puutarhaan jotain erikoista valoa...)