Pimeys kaatuu
kiinni horisonttiin kuin
käärepaperi.
Tähdet ja kuu tulevat
koristamaan matkaani.
Pimeys vyöryy
taivaan täydeltä alas.
Maa kimaltelee
kevyen ensilumen
kosketuksen hurmassa.
Ympäri saarta
kiertävä kaislikko on
tiheä aita
jonka seassa tuhat
tietä kuljettaa kotiin.
- Eija Aromaa -
Tankapyöräilijän talvi (ntamo 2014)
Kaunis syksyinen runo. Toivottavasti sitä lunta ei nyt ihan vielä tulisi. Kuva sopii niin hyvin runoon. - Kaunista lokakuuta sinulle Leena!
VastaaPoistaAnneli A, kiitos<3 Eikö jossain ole jo tullutkin...,mutta ei meillä. Nämä ovat pari.
PoistaKiitos samoin sinulle Anneli!
Kaunis runo Leena: Lokakuu täällä vielä helteinen, jo kaipailen viileyttä,.Mukavaa lokakuun alkua sinulle:)
VastaaPoistaJael, Eijalta syntyy. Onneksi meillä jo viileää. Kiitos samoin sinulle♥
PoistaKaunista ja syksyssä on jotain todella kaunista ja haikeaa. Erityisesti kesämökillä ihan luonnon äärellä tulee kesän jälkeen sydänalaan aina jotenkin riipivä ja kaihomielinen olo,
VastaaPoistaHaleja Leena <3
Tiia, kaunista haikeutta. Meidän saarikotimme on kuin kesämökki, joten täällä jo näkee linnut etsimässä jyviä, kauriit napsimassa pudokkaita ja etenkin meidät laittamassa jänisverkkoja kasveille:)
PoistaHaleja Tiia<3
Kaunis runo ja kuva! 🍁
VastaaPoistaJoululainen, kiitos♥
Poista