.JPG)
Olemme istuttaneet ja istuttaneet timanttituijia 'Smaragd', vaikka se oli just se kasvi, jota emme ikinä halua! Never say never! Lisäksi monta ruukullista tetenarskuja ruukuista paikkoihin, joissa niitä ei tallota. Ruukut ovat nyt orvokeilla ja pitkästä aikaa pelakuillakin. Sekä yksi iso hortensia, mutta sen istutamme maahan vasta syksyllä. Osa aikaisemmin istutetuista terassihortensioista on jo silmuilla! Älkää siis uskoko, jos joku sanoo, että 'ne vain oksia kasvattavat, eivät kuki!' Viime vuonna kukki jo kolme.
Kiva viikko vain kastella uusia istutuksia ja odottaa viikonloppua, jolloin Bessun kanssa cityyn syömään.
Tänään istutin goottilaisen kukkapenkin. En saanut ihan sitä sävyä gladiolusta mitä kaipasin, joten otin isohkon pussin mustanpunaisia sipuleita. Ne tulevat vasten valkoista kiviseinäämme eli takuulla näkyvät. Tosin ehkä unikonpunainen olisi ollut kivampi, mutta ne olivat loppu. Viime vuonna jäin ilman verenpisaroita, joten nyt ostin ne vappuna, vielä oli muutama jäljellä...
Onneksi olemme lisänneet onnenpensaita! Ne ovat ihastuttavia, kun ei ole kuin ziljoona scillaa, esikkoa ja näsiöitä. Kuva kirjasta Pihan puut ja pensaat (Minerva).
Olen nyt niin kiihkoissani yhdestä kirjasta, että pakko palata sänkyyn miehen kanssa joka kirjoittaa timantisti. Lumimies on pelaamassa korista. Ihanaa viikon jatkoa teille♥
Hieno aika nyt, jotain uutta joka päivä.
VastaaPoistaHannele, juu, ei käy tylsäksi!
Poista♥♥
Hih, innostuneelta vaikutat. Onnenpensaat ovat tosiaan valloittavia, täytyykin hankkia niitä lisää. Tai ottaa pistokkaita, niiden kanssa on onnenpensasta helppo lisätä. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaSaila, vahingossa lipsahti. Ei vainkaan, aion panostaa enemm'n puutarhaan kuin someen. Ja sitten on vielä se Merin puutarha, jossa yritän tehdä kasviarkeologisia löytöjä. Meri määrää millainen tulee ja se on japanilaista tyyliä muutamilla poikkeuksilla, kuten valkea kuulas tai kaksi. Siellä on upeat timanttituijat, siitä tuo tartunta nyt tuli. Sami oli suurimpia valaissut ja vielä ristiäisissäkin vuodenaikavalot, mikä hyvin minusta sopiikin.
PoistaOnko noin! Sitten teenkin sen, sillä yhtä pensasta on rajusti leikattava, mutta kai vasta kukinnan jälkeen. Kiitos vinkistä♥ Kiitos samoin sinulle♥
Tykkään tosi paljon keväästä. Nyt Turussa kukkivat koristekirsikat vaaleanpunaisin kukin. Näky on uskomaton <3 Meidän rivitalopihassa on kaksi tavallista kirsikkaa, sillä tykkään syödä kirsikoita. Niin myös linnut! Ehkä olisi pitänyt istuttaa koristekirsikka :) Pitkä ja kylmä kevät tällä kertaa. Talvi vei esim. krookukset ja helmililjat, joita oli kymmeniä terassin reunalla. Toivottavasti kuunliljat säilyivät.
VastaaPoistaMai, muistan tuon aina! Oijoi, kuulostaa syntymäkaupunkini kauniilta taas. Niin aina kevätmatkoilla Keski-Euroopassakin, mutta paljon aikaisemmin. Nuoret mökkeilevät Paraisilla, joten katsotaan, kun Meri on virassaan tovin ollut, onko mahdollista, että siirrymme koko poppoo Turkuun. Siitä on Luviallekin lyhyempi matka.
PoistaMinä rakastan kirsikoita, mutta eniten hillona ja sitten se mun joululikööri...Äiti sanoi, että se on parempaa kuin se ennen jouluna hänelle ostettu Alkon kirsikkalikööri, jonka nimeä en muista. Linnut syövät kaikki yläoksilta, mutta verkkoja emme laita! Mansikan viljelykin päättyi aina verkkoon tarttuneeseen lintuun, mutta emme olleet silloin näin paljon pois kotoa. Punaviinimarjapensas on talonrakentajan istuttama ja jättiläinen. Reima syö siitä kilpaa lintujen kanssa. Olgan kanssa taas oli istutettava lisää karviaista, sillä hän piti niistä kuten mekin. Minun krookukseni ovat taantuneet aikaa sitten, mutta se Merin istuttama lajike vain leviää ja leviää. Löytää joskus jonkun toisenvärisen lehdosta ja risteytyvät. Tulee jänniä värejä. Kuunliljathan ovat sitkeitä. Minulla nyt yllättäen niitä enemmän kuin se hienostunut Hosta Halcyon. Naapuri teki remppaa eli salaojitusta ja toi kottikärryllisen niitä kirjavia. Oikeassa paikassa ne ovat hurmaavia! En olisi uskonut. Jättimäiset sinikuunliljat antavat suojaa mm. siileille. Viljasta toukokuuta♥♥
Ai että, kasvaisipa meidänkin onnenpensas joskus noin suureksi! Meillä se ei ihan vielä kuki, mutta pikkuisen on jo keltaista näkyvissä, että ehkä jo pian:)
VastaaPoistaPioni, tuo suurempi on kirjasta Pihan puut ja pensaat. Tosin meillä on nyt yksi aika iso ja täydessä kukassa. Sen historia on vuosikymmenien päähän vappupäivään, jolloin lähdin huvikseni ajelemaan rättikattoautollani Viherlandiaan. Siellä jaettiin x määrälle asiakkaita onnenpensaita ilmaiseksi. Se oli aika pieni ja en oikein perustanut koko kasvista. Istutin sen liian kuivaan paikkaan lehdossa eli kohouman päälle. En suojannut verkoilla.Vietimme silloin jo alkusuvesta kesät paatilla ja sen jälkeen pari vuotta mökillä. Vuosi vuoden jälkeen rusakot sen nakersivat. Sitten näin tuon kuvan kirjassa Pihan puut ja pensaat ja aloin hoitaa kasvia. Rumat oksat pois, kevät - ja syyslannoitukset ja etenkin kastelua kuivina kesinä. Talvet verkko ympärille. Nyt se on suuri ja kuin kultainen alo. juurelle istutin scilloja. Ei maistu enää rusakoille eli kai ikä jo siinä vaiheessa. Muutama uusi kasvamassa, mutta toista nakersivat rusakot, kun Lumimies väittää että rusakot eivät koske onnenpensaaseen. Huoh! Jos haluat omasi nopeasti auki, eikä teillä ole satanut, meillä on, niin kastele huoneenlämpöisellä vedellä. Mukavaa sunnuntaita♥♥
PoistaOnnenpensas on kevätihanuus! Olen muuten oppinut sen nimen täältä sinun blogistasi. :)
VastaaPoistaSanna, kiva kuulla. Ehkä onni -sana tekee siitä helposti muistettavan. Kuvasin juuri tänään uusia ja vähän leikittelin. Harkitsen tovin eli huomiseen, voinko niitä laittaa.
Poista♥♥