tiistai 3. tammikuuta 2012

KIROTTU ISTANBUL

”Älä pelkää, pikku lintu”, granaattiomenapuu hymyili ja pudisti lumen oksiltaan. ”Kerron sinulle onnellisen tarinan.”

Hovhannes Stamboulin kirjoitti lastenkirjaansa keskittyneenä käsin veistetyn pähkinäpuisen kirjoituspöydän ääressä, jonka hän oli ostanut juutalaiselta antiikkiesineiden välittäjältä. Samalta, jolta hän osti rintaneulan, viehkeän granaattiomenanmuotoisen rintaneulan, jonka keskellä pienestä halkeamasta hehkuivat punaiset rubiinisiemenet…Hovhannes kirjoitti ahkerasti, sillä hän tiesi, että oli kiire, sillä Turkissa, jossa armenialaiset, juutalaiset, turkkilaiset ja kreikkalaiset olivat eläneet yhdessä vuosisatoja oli alkamassa kansanmurha, jonka kieltämistä turkkilaiset yrittävät sateenkaaren tuolle puolen, mutta sitähän Hovhannes ei voinut kuin aavistaa, kun hän kiireessä käänsi katseensa rintaneulasta jälleen kirjoitukseensa…

”Hyvä on”, Eksynyt pikku kyyhkynen sirkutti. ”Kerro minulle Eksyneen pikku kyyhkysen tarina. Mutta minä varoitan sinua, jos kuulen mitään surullista, pyrähdän lentoon ja lennän pois.”


Elif Shafakin Kirottu Istanbul (The Bastard of Instanbul, Gummerus 2011, suomennos Maria Erämaja) on vahva sekoitus länttä ja itää, se on Istanbulissa asuvan turkkilaisen isoäiti Gülsümin matriarkaattinen talo kuin myös San Franciscossa asuvan armenialaista sukuaan valtiattarena hallitsevan isoäiti Shushan tarina, se on kahden nuoren tytön, Armanoushin eli ’Amyn’ ja Asyan kohtaaminen, se on Cafe Kundera, jossa tytöt tapailevat Tuurijuoppoa pilapiirtäjää, Kaappihomoa kolumnistia, Poikkeuksellisen lahjatonta runoilijaa, Äärinationalististen elokuvien epäkansallismielistä käsikirjoittajaa sekä tämän vaihtuvia tyttöystäviä, se on kertomus menneisyyden perherikoksesta, mutta myös kertomus suuresta kansanmurhasta, jossa turkkilaiset tappoivat puolitoista miljoonaa armenialaista, se on iholle tarttuva tarina siitä, miksi viha ja tappaminen, vaikka pitkä yhteinen historia sekä kulttuurin samankaltaisuus suorastaan huutavat uskontojen rajat ylittävää rauhaa. Vahva tarina kutoutuu Shafakin taitavasti kuljettamana Istanbulin taloon, josta viimeisinkin mies on pitänyt häätää Arizonaan, koska suvun miehiä vaivaa kirous kuolla ennen neljääkymmentä ikävuottaan ja aina vain entistä nuorempina. Tänne saapuu amerikanarmenialainen Asya, joka osaa nimetä ruokalajit turkiksi, Asya, jolle koko Istanbul tuoksuu kanelille, vaniljalle, pistaasipähkinöille, mantelille ja jollekin tutulle, joka tuo mieleen isoäiti Shushan…

Onko mikään kirja tällä hetkellä ajankohtaisempi kuin tämä Shafakin kirja, josta hän sai kahden vuoden tuomion turkkilaisten rienaamisesta. Tuomio tosin peruttiin, mutta juuri tänä päivänä, kun tätä kirjoitan (30.12.), luin Helsingin Sanomista, miten Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi joulun alla lakiesityksen, joka tekee armenialaisten vuonna 1915 tapahtuneen kansanmurhan kieltämisestä rikoksen Ranskassa. Turkkilaiset ovat raivostuneet asiasta, vaikka historia todistaa islaminuskoisten turkkilaisten tappaneen puolitoista miljoonaa kristinuskoista armenialaista, joita asui ottomaanivaltakunnan alueella pari miljoonaa. Turkki kieltää kansanmurhan ja puhuu 200 000 kuolleesta. Tämän tiedon valossa ihailen Elif Shafakia paitsi loistavana kertojana, myös äärettömän rohkeana naisena, joka toimii kirjailijoiden sananvapautta puolustavassa PEN-järjestössä. Shafakin Rakkauden aikakirja oli minulle vuoden 2011 paras kirja yli sadan luetun teoksen joukosta, mutta silloin jo tiesin, että kirja, josta syyte nostettiin on aivan toinen, ja se on tämä mausteiden tuoksuinen Kirottu Istanbul, joka mitään kaihtamatta, mutta julmuuksilla mässäilemättä kehrää tarinaa, jonka amulettina voimme pitää, ettemme kadota jälkiä, armenialaisen käsityöläisen taidonnäytettä, granaattiomenanmuotoista rintaneulaa, jota kiertävät kultalangat peittämättä kuitenkaan punaisia rubiinisiemeniä…

Vaikka Shafakin kirja on kertomus suuresta rikoksesta, se on samalla kuin jokin itämainen farssi, sillä mitään niin mieletöntä kuin Kazancin matriarkaattinen talo voi tuskin kuvitella. Suvun naisten vanhin jäsen on 96-vuotias Petite-ma, joka ei aina ole ihan ’kartalla’, mutta osaa tarvittaessa yllättää kaikki. Sitten on kaikkea hallitseva isoäiti Gülsüm, sekä monta tätiä, joista uhmakkain on Zeliha-täti, jolla on tatuointiliike, liian lyhyt hame ja liian korkeat korot ja joka viis välittää, mitä muut ovat mieltä. Varsin värikäs tapaus on Feride-täti, joka on kuin monista palasista koottu ja kaipaisi rakastettua, joka jumaloisi häntä, mutta kukaan ei ikinä löydä kaikkia hänen palasiaan ja vaimeat diagnoosit vaihtelevat hebefreenisestä skitsofreniasta vainoharhaisuuteen yhtä nopeaan tahtiin kuin vaihtuu hänen hiustensa väri. Järkevin taitaa olla historiaa opettava Cevriye-täti, mutta kaikkea näkymättömästi ohjaileva on ennustajana itsensä elättävä Banu-täti, joka välillä itsekin kavahtaa salatietonsa määrää ja on uupua kahtaalle häntä raastaviin jinneihinsä. Näyttämö on kuitenkin valmis, kun nykyisyys päättää selvittää välinsä menneisyyden kanssa.

Te tiedätte jo mitä aion sanoa…Tässä on upea kirja hänelle, jota kiinnostavat historia, mystiikka, naisen asema, uskonnot, magia ja kaikkialle yltävä ruokien ja mausteiden kiehtova tuoksu. Kun isoäiti on sulkeutunut keittiöönsä kiehauttamaan sultanarusinoita, viikunoita, aprikooseja ja appelsiininkuoria, sirottelee pinnalle paljon kanelia ja koristelee mantelilastuilla ja granaattiomenan siemenillä, koko Kazancin talon huokoset imaisevat itseensä tutun jälkiruoan așuren turvallista tuoksua.

Tässä on myös kirja hänelle, joka haluaa tietää enemmän rubiineista. Tunnetaan rubiini nimeltään Kyyhkysen veri, joka tummuu sisältä, jos…,mutta ah!, maistetaan nyt tätä așurea ja unohdetaan hetkeksi kaikki muu paitsi tämä herkku ja se, että olen ihan koukussa Elif Shafakiin.

***

Tämän kirjan ovat lisäkseni lukeneet ainakin  Minna  Anni Sanna/Luettua  Katri  Erja  Elma Ilona  Norkku Anneli Karoliina  Kirjakirppu  Peikkoneito  Tuulia  Susa  Mari A  Tohveli

30 kommenttia:

  1. Kiitos sinulle, että löysin kauttasi tämän kirjailijan. Olen kerännyt jo vuosia Suomeksi käännettyjä Turkista kertovia kirjoja, mutta hänestä en tiennytkään.

    VastaaPoista
  2. Vaikuttaapa mielenkiintoiselta, pitää jäädä kuulolle tämän suhteen.

    Aivan uskomaton muuten tuo turkkilaisten suhtautuminen tuohon kansanmurha-asiaan. Ilmeisesti syyllisyys on kovaa delleen, kun asia pitää kieltää noin voimakkaasti.

    VastaaPoista
  3. Shafakin asema kirjallisella kentällä idän ja lännen välillä on kasvamassa koko ajan merkittävämmäksi ja merkittävämmäksi.

    Jännittävää ja kiehtovaa, kuinka paljon aisteilla - vaikka juuri ruoan turvallisilla tuoksuilla - on painoarvoa ihmisen elämässä. Selvästi vahvojen aistien kirja.

    VastaaPoista
  4. Sude, ole hyvä. Lue myös Rakkauden aikakirja, jossa sekä Turkin menneisyyttä että nykyisyyttä.

    ***

    Jaana, minussa jokin vetää itään, Romanovit Venäjltä tai runoilja Rumi Turkista, tähdet ovat nyt sinnepäin.

    Minä ajattelin aivan samoin. Tuo syyllisyyden kiletäminen sisältää valtavaa syyllisyyttä. Tässä kirjassa tuota syyllisyyden kieltämistä on ujutettu tarinaan paljon ja etenkin nuorten armenialaisten ja turkkilaisten kautta.

    ***

    Elif Shak on hamuaa paikkaa minun Kultaisten Kirjailijoideni joukossa. Hänellä rinnallaan toinen loistava idänkertoja eli Shamsie. Aika näyttää.

    Tiedät minut, joka saa lahjakirjoja omistuksella 'Kaikkien Aistien Juhlien Vaalijalle'. Missä ikinä etenkin ruoka ja erotiikka ovat läsnä, niin sytytyslanka alkaa palaa;-) Pidän erityisesti kun ruoka on viestinä, kuten elokuvassa Suklaata iholla tai kirjassa Rakkauden aikakirja. Tämä kirja on oikein mausteinen ja monien ruokalajien juhlaa.

    VastaaPoista
  5. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Vaikuttaa kirjalta, jonka haluan joskus lukea.

    VastaaPoista
  6. Oooh tämä on pakko lukea! Kuulostaa vielä mielenkiintoisemmalta kuin Rakkauden aikakirja,joka sekin on mestariteos. Aihe on todellakin ollut ajankohtainen viime aikoina;täälläkin parlamentin jossain komiteassa tuota armenialaista kysymystä käsiteltiin viikko sitten.
    Kiitos upeasta esittelystä Leena:) Luen itsekin nyt turkkilaista elämää käsittelevää kirjaa,mielenkiintoinen aihe kaikenkaikkiaan.

    VastaaPoista
  7. Jael, se miten kansanmurha kieleltään on todella törkeää. Ei ihme, että Shafak sai tästä tuomion. Mutta on tässä kirjassa hauskaakin, sllä kuvttele vain iso talo täynnä suvun eri-ikäisiä tätejä ja sitten kuvioissa pyörivät tähän sukuun oudosti 'kuuluvat' amerikanarmenaialaiset, ja kukaan ei ole mikään ihan tavallinen typpi, joten...;-)

    Ja rakastaisit kirjan ruokakuvailuja!

    Olen varma, että kirja, jota luet on kiinnostava: Nomen est omen!

    Kiitos!

    VastaaPoista
  8. Jerusalemin vanhassa kaupungissahan on armenialainen kortteli ja rakastan heidän keramiikka-astioitaan ,joita minullakin on. Siellä Jerusalemissa niitä myydään,ovat todella kauniita,
    http://www.pangeacollections.com/products/armenian-decorative-plates?pagesize=40
    Linkin takana näkyy millaisia upeuksia ne ovat.Ja opiskeluaikana täällä oli ihana armenialainen opiskelutoveri.

    VastaaPoista
  9. Eli upea kirja minulle? No ehkä liian raaka, mitä luulisit? Nimi ei ole enne, mutta sillä saa paljon aikaan, hyvää ja pahaa? Kiitos Leena jälleen kerran hyvästä innostavasta infosta.

    VastaaPoista
  10. Shafak kiinnostaa minua tosi paljon, vaikka Rakkauden aikakirja on edelleen syystä tai toisesta lukematta. Olin ajatellut lukea sen ennen kuin tämä toinen ilmestyy, mutta en nyt taidakaan ehtiä. Lupaan silti lukea molemmat nyt heti alkuvuodesta!

    VastaaPoista
  11. Jaelian, sinne sitten ja paljon niitä astioita. Rakastan käsityöläisyyttä: kelttikoruja, intiaaninen käsitöitä ja kaikkea keramiikkaa ja taottuja hopeakoruja etc. Minähän olen luvannut...Lumimiehelle.

    ***

    Mustaleski, minusta ihan upea kirja sinulle, vaikka pukeudutkin niin salaperäisyyden verhoon, että varma en voi olla;-) Lupaan että tämä kirja on nimestään huolimatta muuta kuin rankka. Ole hyvä!

    ***

    Karoliina, nyt onkin jännä nähdä kummasta pidät enemmän. Minä veikkaan Kirottua Istanbulia. Ei lyödä kuitenkaan vetoa. rakkauden aikakirja on mennyt monille kuin häkä kuten minuunkin ja sitä on kommentoitu paljon, mutta muutama, ihan muutama ei ole tykännyt. Minusta tämä Kirottu Istanbul on hiukan viihteellisempi, mikä ei tarkoita mitään arvonalennusta, sillä Shakak on tyylikäs kirjoittaja, jolta tulen lukemaan kaiken, mikä suomennetaan.

    Siis luet, et kuuntele, toivon minä;-) Olen aivan vakuuttunut, kuten olen Ammalle sanonut, että jos siellä joku Laura Malmivaara jotain kirjaa lukee, siitä ei voi tulla esiin kirjan oma ääni. Näin tasokkaat kirjat minä ainakin lukisin ihan oikeasti. Kirjan elämyskokemus surkastuu kuuntelusta!

    VastaaPoista
  12. Kuuntelen nykyisin kirjoja vain englanniksi. :) Ymmärrän, mitä tarkoitat, mutta olen joskus eri mieltä. Kaikki kirjat eivät sovi kuunneltaviksi eivätkä kaikki lukijat ääneenlukijoiksi, mutta parhaimmillaan huippulukija tekee äänikirjasta mielettömän kokemuksen!

    Shafak esittäytyy minulle kuitenkin sanoina paperilla. :)

    VastaaPoista
  13. Karoliina, eikö ihan sama mikä on kieli...tarkoitin kirjan omaa ääntä, sitä paperi-ihoa ja lehden kääntymistä ja...

    No uu, jos Laura Malmivaara olisi lukenut Rakkauden aikakirjan ja minä sen kuunnellut, se ei olisi ollut viime vuoden paras kirjani. Tiedätkö, olen kehittänyt tästä teorian ja toivottavasti myös Amma lukee tämän, sillä hän muistaa aina mainita 'minun vuokseni' että onko kuunnellut vai lukenut kirjan. Me ihmiset olemme eri tavalla herkkiä äänille ja myös niiden värille ja äänihäiriöille. Minä vaikutun ihmisestä äänen perusteella. Minä kuulun siihen joukkoon, joka ei kuule lentokenttäkuulutuksia kaikujen ja häiriömelun takia. Kuuntelen mielelläni hiljaisuutta ja sadetta, tuulta ja merta. Joskus musiikkia, etenkin italialaista ruokaa valmistaessani. Siis yritän sanao, että kaikki saavat minun puolestani kuunnella vaikka kaikki kirjat, mutta minä en siihen lähde ja aavistan, että se joillakin vaikuttaa kirjaelämykseen.

    Ihanaa, että Shafak on sinulla paperilla ja nämähän ovat niitä kirjoja, jotka aion pitää itse. Mielettömän kauniit kannetkin.

    (Yritän juuri vastata sun haasteisiin, mutta pakko kollata kun en muista mitkä 120 olen lukenut ja missä siskoja ja missä ei etc;-)

    VastaaPoista
  14. Hanne, on.

    Tein sinulle juuri henkilökohtaisen lukijaprofiilin ja totesin,että tämä on juuri kirja sinulle. Kaikki eivät voi saada näin hyvää palvelua, mutta sinä olet avoin kirjoittaessasi ja kommentoidessasi, vaikka pidätteletkin uhkarohkeita hyppyjä.

    VastaaPoista
  15. Varasin tämän kirjastosta jo hyvissä ajoin, postauksesi sai minut odottamaan varauksen saapumista entistä malttamattomampana!

    VastaaPoista
  16. Tuulia, hienoa: Elän juuri tällaisia hetkiä varten!

    VastaaPoista
  17. Kirja, josta kerrot vaikuttaa mielenkiintoiselta. En kylläkään ole lukenut sitä Rakkauden aikakirjaakaa, mutta olen aikoinani lukenut yhden turkkilaisen nimittäin Yashar Kemalin kirjan ja se oli upea:)
    Tapahtumat sopivat juuri tähän aikaan.
    Lisäänpä teokset vihkooni!

    VastaaPoista
  18. Huomasin juuri, että siellä vihossa on jo kirjoitettuna se Rakkauden aikakirja:)

    VastaaPoista
  19. niinpä, kivistä tykkään, isoista ja multaisista...

    VastaaPoista
  20. En tiennytkaan, etta tama on suomennettu - taytyykin lukea viela aidinkielella tama, katsoa millainen tunnelma valittyy :) Kiitos postauksesta jalleen, olen saanut taalta monia lukuvinkkeja!

    VastaaPoista
  21. Hanne, minusta tuntuu/otaksun,että tämä Istanbul on enemmän sinun kirjasi kuin Rakkauden aikakirja, mutta voithan lukea kummatkin. Tätä uutta on nyt kuitenkin myynnissä ellet jaksa olla kirjaston jonossa. Lue tämä ensin ja sitten vaikka lainaat rakkauden aikakirjan.

    Olen niin iloinen kun pidät oikein muistivihkoa kirjoista, joita kannattaa lukea♥

    ***

    Hannele, niin minäkin;-)

    VastaaPoista
  22. Karoliina, miten ilahduttavaa kuulla, että lukemista on löytynyt.

    Koita suomeksi. Se on yllättävää, miten paljon suomentaja vaikuttaa kirjaan niin hyvässä kuin pahassa.

    Mukavaa vuotta 2012 sinulle!

    VastaaPoista
  23. No jopa, en tajunnutkaan ennen tätä postaustasi että kirja on jo ilmestynyt! Näin sen jossain julkaisuluettelossa ja se kiinnosti jo lyhyen kuvauksen perusteella mielenkiintoiselta, vaikka kirjailija on minulle ennestään vieras.

    VastaaPoista
  24. Tessa, suosittelen. Miten minusta tuntuu, että Kirottu Istanbul on kirja, joka tulee tavoittamaan laajemman lukijakunnan kuin Rakkauden aikakirja. Isoin ero: Kirottu Istanbul on melkein koko ajan nykyajassa, vain historiassa tapahtuva vääryyden varjo kulkee mukana. Minä pidän molemmmista - rajattomasti.

    VastaaPoista
  25. Oih, mikä arvio! Näkee että olet todella nauttinut kirjasta, ja kokenut sen vahvasti. <3

    Haluan ehdottomasti lukea Shafakia, Rakkauden aikakirja on ollut jo pitkään lukulistalla, mutta voi olla että silti luen tämän Kirotun Istanbulin ensin...

    VastaaPoista
  26. Sara, kiitos. Jos joku on 'mun juttu' niin Shafak. Nyt ollaan niillä rajoilla, että hän liittyy minun Kultaisiin kirjailijoihini, joissa ovat mm. Oates, Auster, Irving, Hustvedt, Waltari...

    Rakkauden aikakirja ei minun mielestäni ole niin useimmille sopiva kuin tämä. Siinä on niin paljon historiaa, että siitä pitää olla kiinnostunut, kuten minä, joka laitoin Rakkauden aikakirjan vuoden ykköseksi, voidakseen saada kirjasta kaiken irti. Se on Kirottu Istanbul nyt!

    VastaaPoista
  27. Luin tämän juuri ja yhdyn ihastukseesi! (Asuren turvallinen tuoksu, niinpä niin...)

    VastaaPoista