torstai 2. heinäkuuta 2015

Helmiorapihlaja kaunehin on... - ja lomalle!

Nyt taitaa olla sellainen hetki...se tapahtui eilen illalla seisoessani vanhojen mongolianvaahteroiden keskellä katsomassa viime syksynä istutetun helmiorapihlajan kukintoja, että en taida kauniimmin kukkivaa puuta tietää kuin on tämä helmiään kantava kaunotar. Mykistävää ja antoi enemmän kuin uskoimmekaan!

Kaikki alkoi nähtyäni jossain puutarhablogissa, ehkä Anulla, helmiorapihlajan kukkatertun. Jotenkin se asia sitten vain venyi ja venyi, kunnes viime vuoden lokakuun alussa olimme Viherlandiassa ja suorastaan törmäsin helmiorapihlajiin ja niissä oli 50 prosentin ale! Minä tietysti olisin ostanut heti kaksi etupihamme sisääntulon molemmin puolin, mutta Lumimies oli sitä mieltä, että ensin on katsottava, onko kyseessä 'meidän puu' eli pidämmekö siitä todella. Kun olimme istuttaneet puun kerroin äidille ja sain jotenkin hänelle kuvan kauniista kukkatertusta. Meni viikko ja äiti oli toimittanut tammelan kaunottarensa pois ja tilalla kasvoi helmiorapihlaja! Vaihdoimme kiihtyneinä ja onnellisina mielipiteitä puun muodosta ja todella upeasta ruskaväristä.

Sitten tuli joku muu käynti taas Viherlandiaan ja nyt puita oli enää muutama ja alennus lokakuun lopulla oli jo 70 prosenttia. Yhtään ei huima alennus pehmittänyt Lumimiestä, vaan tulimme kotiin jonkun muun kuin helmiorapihlajan kanssa. Luottopuutarhurini jaksaa tätä kertaa muistella ja nauroi vielä tänäänkin, kun noudimme päärynäpuumme. Nauruun on syynsä, sillä...

Kyseessä siis helmiorapihlaja, Crataegus x mordenensis 'Toba'.  Puu kukkii kesäkuussa.  Nuput ja voimakkaasti kerrotut pienet kukat ovat aluksi valkoisia helmiä, auetessaan muuttuvat punertaviksi.

Tässä kuvassa näkyvissä värin vaihtuminen. Luvataan olevan kaunis ja kestävä pikkupuu, jonka vyöhykesuositus on I-III (IV).

Hehkuttelimme äidin kanssa, miten jännittävää odottaa, mitä pikkupuusta tulee. Sisko vaikeni, mitä nyt valitteli, että 'pitäisi hävittää keittiön ikkunan edestä lumipalloheisi, jossa on aina jotain tuholaisia...' Tuli pääsiäinen ja sisko pyysi katsomaan uutta serbiankuustaan melkein keittiön ikkunan edessä. No juu, olihan se melkein keittiön ikkunan edessä, mutta aivan keittiön ikkunan edessä oli helmiorapihlaja! Miten hän olikaan voinut salata minulta ja äidiltä, että oli saanut samana syksynä niin kovan himon juuri täysin samaan kasviin kuin me...Olipa siskon ilmeessä näkemistä, kun hän näki meidän ilmeemme. Onneksi tuli nopeasti toukokuu ja syntymäpäivä ja paras ystäväni vei minut Viherlandiaan lounaalle ja yllätti minut toisella helmiorapihlajalla! Onni on ystävä, joka tietää, mitä toisen sydän huutaa. Toukuulla istutettu kaunotar ei vielä kuki, mutta viime lokakuulla istutetussa on jo kymmenen upeaa kukkaterttua! Täyden kympin puu meidän etupihalle. Ja onneksi niitä on kaksi♥

Kello näyttää nyt helmiorapihlajien helmiaikaa. On aika alkaa nauttia kunnolla Suomen suvesta. Viikonloppuna saapuu Jael ja kohta alkaa uimakausi, kunhan suuri Päijänne vähän lämpenee. 

Toivotan kaikille tasapuolisesti rentoa lomailua ja Suomen suven ainutlaatuista taikaa♥

helmiterveisin
Leena Lumi



Helmihäät...helmipuu...

Tammikuun 2016 kolmen lumettoman -30 asteen pakkasviikon jälkeen, olisi voinut mennä huonomminkin. Tässä kuva tältä illalta eli 15.6., joten kukat ovat paljon edellä viime vuotta. Lisää vuoden 2016 kuvia täällä Edelleen ihana puu ja olen niin lumoissa!


Onko suloisempaa päällä maan?

48 kommenttia:

  1. Ompa kaunis!! Onkos tää sama kuin ruusuorapihlaja? Onko noissa piikkejä? Ja jos nt kerroit sen tuolla tekstissä tulee ilmi etten ehtinyt lukemaan ennen kirjoitteluani :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgit, eikö vain, kiitos <3 Ei ihan: Ruusuorapihlaja on tietääkseni hieman enemmän eteläisemmän vyöhykkeen puu. Hyvä kysymys, sillä minäkin pelkäsin piikkejä;) Nyt niitä on yhdessä puussa muutama eli hyvin harvakseltaan, mutta niistä ei pitäisi tulla sellaista ongelmaa kuin on ollut orapihlaja-aidan kasvattajilla, sillä tätä ei tarvitse leikata ellei sitten joku oksa kuivu tms. Otin selvää jopa, että selviävätkö oravat noissa kiipeillen ja kuulemma pärjäävät;) Sinähän luet ja kirjoittelet juuri kuten minä...ymmärrän täysin<3

      Poista
  2. Ihanan näköinen kukkiessaan, Tekeekö marjoja kuten tavallinen orapihlaja, joka muuten on meidän aitakasvina ja pian taas leikkaamista vailla.

    Vesien lämpenemistä odotellen ihanaa heinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kukkiessaan ja ruskassa, sillä aivan viininpunainen ruskaväri. Jos jaksat avata tuon linkin, joka viittaa viime lokakuun istutukseen, näet ruskavärin. Tämä kukkii nyt minulla ekan kerran, joten en tiedä, mutta otaksun, että tekee. Aitakasvina kestävä ja varpuset tykkäävät, mutta rankka leikattava, kun ne oksat pitää jaksaa hävittää etteivät eläimet loukkaa niissä itseään. Lapsena kutsuin orapihlaja-aitoja soiviksi pensaiksi juuri varpusten takia.

      Kiitos samoin! Nyt vain nautitaan ennen kiivasta säilömissesonkiä. Meille iski helle tänään.

      <3

      Poista
  3. Ihanainen helmiorapihlaja!

    Toivottelen sinulle hyvää heinäkuuta, lämpöäkin saamme nyt....

    Minua houkuttaisi pitää nyt täydellistä lomaa blogin pidosta, sillä romahdin flunssaani uudelleen pari päivää sitten. 'Synkimmällä hetkellä' keksin vanhat ystäväni maitohappobakteerit ja Molkosan -maitohappovalmisteen, joita käytän nyt parin, kolmen päivän ajan todella runsaasti. Veteen sekoitettuja maitohappobakuja suihkutan myös nenään (!)... Olo on parantunut huomattavasti jo vuorokaudessa. Antibioottikuuria minulle jo suositeltiin, mutta ajattelin yrittää vielä hiukan kehoystävällisempää keinoa... Tänään on voimia jo niin paljon, että kirjoittelukin alkaa maittaa...

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, täysin samaa mieltä!

      Kiitos samoin sinulle. Käyn heinäkuussa paineettomalla vaihteella, muutamia päiviä poissa, ehkä jopa viikon (sic!) poissa ja sitten taas kirjoja. Seuraan kyllä muiden lukemisia...

      Me olemme sitten vähän samoissa tunnelmissa. Mietin täyslomaa, mutta sitten koska tunnen itseni niin;), mutta annan itseni olla poissa vaikka viikon, jos siltä tuntuu, uimakausi käynnistyy etc. Suvesta pitää ehtiä nauttia kiiireettä. Ja vielä nyt, kun säilönnät eivät iske ihan heti. Kesäflunssa voi viedä voimat täysin! Toivottavasti olet muistanut nauttia 50 mikrogramma D:tä koko ajan. Minulla on nyt flunssasta niin kauan aikaa, että kop, kop, maalamaton puu. R. sai yllättävän avun allergiseen nuhaansa ihan yhdestä käsikauppatavarasta eli ei-reseptilääkkeestä. Ollaan just niin kuin miltä tuntuu.

      <3

      Poista
  4. Ihana, upea, uskomattoman kaunis! Ei tunnu löytyvän sopivaa adjektiivia tuota sulotarta kuvaamaan ... Kukat ovat aivan hurmaavia ja lisäksi vielä upea syysväri. Kuten huomaat, olen aivan ihastuksissani ♥

    Helmeilevää viikonloppua ja suloisia suvipäiviä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marietta, aika sanattomia ollaan täälläkin. Pidän niin puista, jotka sekä kukkivat keväällä/kesällä että tarjoavat myös ruskavärin. Nyt sitten vain istuttamaan, niin ensi keväänä sinä jo kuvaat omia suloisia kukkaterttujasi ♥

      Kiitos kaikkea samoin sinulle ♥

      Poista
  5. On se aivan ihastuttava! Minä olen haaveillut ruusuorapihlajasta, siinä on enemmän punaiset kukkatertut kuin tuossa helmissäsi. Mutta ostamatta on jäänyt, olen aina luullut, ettei se selviä niemen nokassa. Nyt olen satavarma, että niemeen kasvatan tämän kaunottaren, helmiorapihlajan. Kolme tavallista orapihlajaa siellä jo onkin.
    Tänään veden lämpö 14 astetta, kävin kahdesti "uimassa" ennen kotiinlähtöä. Pakko muutamaksi päiväksi kiitää etelämpään tarkistamaan tomaatit ja kurkut ja muut - ja tietysti keltaruusuni nuppujen puhkeamista kukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, no minä katselin sitäkin, mutta ensinnäkin en ole niin kovasti punaisen ystävä puutarhassa, toki hansaruusut, unikot ja puna-ailakit, mutta mieluiten valkoista, sinistä ja vaaleanpunaista ja toisekseen sen kestävyys Keski-Suomessa olisi jo pohdinnan alaista, vaikka sainkin kukkimaan sen herkän Messel -magnolian, niin jännittäminen sen kanssa on minulle jo tarpeeksi. Luotan nyt, että nämä kaksi pärjäävät.

      Eilen ainakin Päijänteessä jossain ilmoitettiin +10. Minä en ui ennen kuin voin uida matkaa ilman pelkoa krampeista. Me uidaan R:n kanssa rinnatuksin pidempää uintia, se on kivaa. Siinä te suhaatte edestakaisin koko kesän, ja sitten kohta iskee hirvittävä mustikoiden metsästys. R. lupasi täyttää toisen pakastimen kokonaan, ans katsoo nyt;)

      Mukaiva suvipäiviä teille ♥

      Poista
  6. Meillä se vasta alkaa punertumaan, ehkä jo ensi viikolla on kauneimmillaan. Ja meillä se kasvaa vyöhykkeellä IV.
    Teillähän helmiorapihlajasta tuli oikein sukupuu;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioni, meillä on pieni vyöhyke-ero eli kun minulla on jo ohi, sinulla ihanuus alkaa. Pelästyin ensin, että on väärä lajike, kun ne helmet olivat ihan valkoiset. Hyvä etten joka toinen tunti käynyt katsomassa ja äiti tietysti vielä kehumaan, miten hänellä ovat kauniin vaaleanpunaiset. Luvia on etelämpänä ja rannikolla.

      No ainakin perhepuu;) Kiitämme siitä sinua, sillä takuulla se oli sun kuva, josta sytyin ♥

      Poista
  7. Kyllä se on kaunis...aivan ihania nämä nuput...taidan toden totta tietää, mitä istuttaa ensi keväänä! Ihanaa lomailua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. valkoisiahiutaleita, en voi kieltää, kiitos! Tiedän tunteen: Kun näin Anun kukkaterttukuvan omasta helmiorapihlajastaan, sain rauhan vasta kun puu oli istutettu. Miksi et istuta syksyllä: Saat paljon edullisemmin ja tämä ei ole ihan halvimmasta päästä puu ja säästät kastelussa. Näin sinulla jo kukkii ensi keväänä.

      Kiitos samoin <3

      Poista
  8. Upea puu! Minäkin hankin tuollaisen toukokuussa. Se kukkii jo nyt.
    Ihanaisia lomapäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, eikö vain! Perustetaan helmiorapihlajaseura;) Ihan tosi...Sain toukokuussa synttärilahjaksi yli kaksimetrisen, mutta se ei kukkinut vielä tänä keväänä.

      Kiitos samoin!

      Poista
  9. Onpa todella viehättävä! Minkä kokoinen tuo oli ostaessanne?
    Ihanaa lomailua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, eikö: Lähde mukaan! Tämä nyt kukkiva oli vain noin 1,5 metriä, klikkaa auki tuo viime syksyn juttu, jossa näet sen kokonaan ja myös hurmaavan ruskavärin, mutta ystävältäni toukokuussa saama on runsas kaksimetrinen. Nyt kipinkapin Viherlandiaan!

      Kiitos samoin! <3

      Poista
  10. No niin, onnistuit istuttamaan minuunkin kaipuun omaan helmiorapihlajahaan. Siinähän on kuin lukuisia pieniä ruusuja avautumassa. Kaunis!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, tämä on intohimo, joka tarttuu. Anun kuva helmiorapihlajan kukinnosta tuli uniinkin. Tämä on hurmaa ja hullaantumista, mutta suhde on kestävä. Kuin suloisia pikkuruusuja. Kiitos!<3

      Poista
  11. Kukat kuin pienen ruusun nuput. Kaunis. Meillä piha kuin pommin jäljiltä. Elokuussa pitäisi olla lapset rippijuhlat, mutta meinaa hieman usko loppua, että siinä vaiheessa olisi valmista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, täysin. Olen aina luullut, että omenapuun kukinta on maailman kauneinta, mutta en enää ole varma...Anna itsellesi palkinto: Istuta näitä 1-2 nyt syyskesällä. Joko ennen tai jälkeen juhlien. Kaikki menee hyvin. Minä paraskin sanoja, joka stressaan nytkin, saanko munakoisovuoastani yhtä herkullista kuin kerran, jolloin Jaelkin meni ihan hiljaiseksi - nautinnosta. Olen varannut hommaan puolen päivää. Taika piilee siinä, että se on parasta seuraavana päivänä lämmitettynä. No, se nautitaan vasta huomeniltana terassilla, sillä sitä ennen muuta...

      Siis: Älä stressaa kuten minä!!!

      <3

      Poista
  12. Hyvä ihme miten kaunis kukinta ! Kuin pieniä ruusuja tai söpöjä kaalinkeriä :)

    Meillä on tavallista orapihlaja-aitaa kahdella puolella tonttiamme. Mieheni leikkasi sitä juuri eilen hiki hatussa ja jatkaa tänään. On noissa työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, no onhan tämä taikaa!

      Se on kestävä, mutta työläs. Varpuset viihtyvät siinä, turvassa.

      <3

      Poista
  13. Tämä pitää tallettaa visusti muistiin!

    Haluaisin eroon vanhasta liian isoksi kasvaneesta syreenistä talon edestä kadun puolelta, olen suunnitellut tilalle jotain koristeomenapuuta tai ruusuorapihlajaa, mutta tämähän olisi ihan loistava vaihtoehto, värikin on niin kaunis ja herkkä. Minä teroittelisin jo sahaa, mutta parempi puolisko viisaasti kehoittelee odottamaan aikaa, kun se kohta pihasta muutenkin myllätään viemäriremontin takia :)

    Tyttäreni kertoi muuten käyneensä ajelulla siellä teidän saarella. Hän on asunut nyt vuoden Jyväskylässä. Oli kuulemma niin kaunista, että hän haaveilee muuttavansa sinne sitten joskus myöhemmin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erja, tee syysistutus. Tämäkin nyt kukkiva on istuettu lokakuulla.

      Niinpä, meilläkin lähti tältä paikalta iso puistosyreeni, joka oli syksyisin ruma. Ruusuorapihlajassa on punaiset kukat ja koska meillä on just tällä puolella hansaruusua aidanteena, halusimme jotain hempeämmän väiristä. Tämä on myös kestävämpi. Tosin sinä asut etelämpänä. Aina ne paremmat puoliskot kehottavat odottelemaan: Saha käteen nyt vaan.

      Oijoi, saaren taika tarttuu;) Mediänkin piti vain piipahtaa täällä ja oli jo tontti valmiina Luvialla, mutta eilen tuli 30 vuotta asumista tällä saarella, eikä pois kaivata, mitä nyt merta joskus ikävöidään. Ersä ystäväni oli lapsena tullut tämän saaren rantaan isänsä kanssa veneellä ja todennus: 'Kun olen iso, rakennan tänne talon.' Parikymmentä vuotta siitä, hänellä oli iso talo melkein siinä kohden, mihin oli aikanaan rantatunut...Suomen Tahiti ottaa omakseen.

      <3

      Poista
  14. Tällainen puu on itselleni aivan uusi tuttavuus, mutta onpa se kerrassaan kaunis! Ihania kesäpäiviä myös sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taru, niin oli minullekin;) Kiitos samoin sinulle!<3

      Poista
  15. Suloinen!

    Hyvää ja stressitöntä;) lomaa!
    sydän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, samaa mieltä, kiitos<3 Yritppä maalata tuo eka. Löydä just tuo kukan sävy....

      Kiitos samoin sinulle!

      sydän

      Poista
  16. Moi.
    Kaunis on tuo helmiorapihlaja. Kiitos vinkistä. Meidän kaikkien ilmeet olisivat olleet ikuistuksen paikka valokuvalle. Sinä olit jopa hyvin närkästynyt, kun olin pystynyt pitämään salaisuuden. Se oli kyllä ihme. Meilläkin on jo punertavat kukinnot. Kun vain tuo tuuli rauhoittuisi, niin saisi valokuvatuksi. Tulimme eilen myöhään kotiin ja nyt olemme ihan puhki. Syy täydelliseen voimien hiipumiseen oli 563 km täydessä auringonpaisteessa, liki 30 astetta varjossa lämpöä. Ei meikäläiset kestä sitä enää yhtään, siis tuota kuumuutta. Tuo kilometrimäärä oli vielä inhimillinen. Tämä päivä menee kyllä totaalisesti levätessä. Olo niin ylirasittunut, että ei saa enää unta yön 6 tunnin jälkeen. Mukavaa lomailua sinnepäin. Nyt voi nauttia auringosta ja kesästä, kun ei tarvitse istua pitkiä matkoja autossa. Kun jaksan soitella, kerron antoisasta viikosta Iisalmessa. Kyllä oli ihanaa!! Lämpöisin kesäterveisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merja, se on, se on! Ole hyvä<3 Kunpa P. olisi kuvannut meitä kaitafilmille tms. Minä olin pöyristynyt, että pystyis moiseen! Se on nyt meidän pienen perheen oma pikkupuu. Perhevaakunapuu! Nyt nukutta muutaman vuorokauden 12 tuntiset yöt, niin sillä se uupumus on selätetty. Täällä on nyt alkamassa yksi kuumimmista päivistä, mutta ktsotaan yltääkö +37, kuten oli Olgan tokavikana suvena. Pitikin punaturkin ne kaksi järkyttävän kuumaa kesää kestää, mutta me olimme hänen kanssaan kuumimman ajan kellarissa ja muuten alakerrassa takkahuoneessa, joka on yläkertaa viileämpi. Luojalle kiitos isoista puista, jotka auttavat. Melökein 600 km on liikaa. Mediän tulevan reissun päivämatka on about 4-5 tuntia, mitä mahtaa tehdä kilometreissä, koska emme lähde moottoriteille.Levättyäsi voit vilkaista seähköpostiasi: Se viime suvena laittamani viinin nimi oli väärä, oikea valkkari on huonossa kuvassa nyt sinulla ja siitä kyllä näkyy nimi. Tulemme siis elokuun ekalla. Kysyppä äidiltä mitä on luvassa;) Sinä käyt kierroksilla...Kiitos: Tänään hyvä päivä aloittaa. Keli on sellainen, että takuulla nautimme munakoisovuokaa illalla terassilla, päivällä etsiydymme Jaelin kanssa johonkin kivaan paikkaan...Olen ihan varattu ja telefooni äänettömällä ma iltaan asti. Soitellaan ti tai ke.Kiva kuulla. Kiitos samoin!

      Poista
  17. Aivan ihania nuo kukkaset, noiden kauneuden päälle minäkin ymmärrän. Jaelille terkkuja siellä viettää viikonloppua kaksi hurmaavaa naista. <3 <3

    Voi Leena taasen sinulla on blogini mainos tuolla oikealla, kiitos sinä ihana, arvaa kenellä täällä taas sydän läikehtii vaikka kohta jatkuukin siivousraivo, mutta kenties hyvemmällä mielellä, kiitos sinun. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, kiitos <3 Kiitos sanon ja terkkuja takaisin. Istumme nyt Jaelin kanssa tässä kirjastotoimistossa, minä koneella ja Jael Instagramissa;) Yöllä terassilla meni myöhään ja tänään taas;)

      Ole hyvä vaan<3 Siellähän se on ollut jo kauan, mutta vaihtelen vähän kuvia. Ollaan molemmat hyvällä mielellä. Mikä se sellainen siivousraivo oikein on, kunpa minäkin sen joskus saisin;)

      <3

      Poista
  18. Upea orapihlaja !! Wauu..mikä kukinta. Hersyvän hauskaa viikonloppua teille !! Ilo irti :) Jaelille terkkui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, eikö vain! Kiitos, aloitettu on. Testattu yksi uusi ruokapaikka Jyväskylässä, jatkettu illalla meidän terasiilla ja tänään taas, Kiitos sanon ja terkkuja Jaelilta sinulle.

      <3

      Poista
  19. Oi miten hurmaava kukinto!
    Ihanaa ja rentouttavaa lomaa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kikka, sun täytyy istuttaa just tämä puu. Meillä on tänä vuonna helmihäät (30 vuotta) ja tämä puu on niin helmipuu!

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  20. ♥niin ihanat kukinnat! Oikein iloista viikoloppua♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta Sinikka, eikö vain! Kiitos samoin♥♥

      Poista
  21. Leena, mukavaa lomailua vieraasi kanssa!

    Minä ehdin tänne nyt vasta, kaikki aika menee pikkupoitsujen kanssa. Omat lapset menivät siinä sivussa, mutta lastenlasten kanssa elää kiihkeästi aina kun tapaa. Lähi-isovanhempana olisi varmaan erilaista.

    Pienemmän jutut, kuusi mielikuvitushahmoa ym. ovat kiehtoneet minua niin paljon, että olen pistänyt niitä ihan muistiin.

    Muutama hellepäivä oli niin ihana! Nyt alkaa ilmeisesti taas muuttua. Johan sitä ehtikin edustaa hellemekossa.

    Toivon lämpöisiä vesiä ja kiintoisia keskusteluja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, kiitos<3

      No, sullahan on sitten todella vauhtia!

      ...kohta kirjoitat lastenkirjan;)

      Nyt on ilmassa selvästi sään muutos, mutta nyt on just sopivaa vielä ja aurinko paistaa.Minullakin eilen kaupungilla se liin lyhyt päärynämekko, josta eräs opettaja anoti sanallisen huomautuksen, hah-hah. Huomaatko, minä en unohda ikinä;)

      Jaelin kanssa on aina kiinnostavaa!

      <3

      Poista
    2. Varmaan (itseironisesti lausuttuna) siis varmaan kirjoitan lastenkirjan.

      Vaatteista puheen ollen, tein löydön meidän lähiömme - vai mikä lie kylä - ainoasta vaatekaupasta, jossa piipahdin ruokaostosten ohessa saadakseni "hieman omaa aikaa", pitkän ohuen hameen, jossa halkio pitkälle reiden päälle. Olin ajatellut, että tuollainen hame tekisi minusta noita-akan, mutta oikean yläosan (laatikkomaisen) kanssa se olikin tyylikäs. Siinä asussa sitten "edustin" Tykkimäen huvipuistossa viisi tuntia. ;)

      Poista
    3. Marjatta, no kaikkihan on mahdollista...

      Minäkin ujuttauduin eilen sellaiseen yhdessä liikkeessä ja ihmettelin, miten nämä pitkät mekot ovat nyt yhtäkkiä tulleet takaisin. Kiva väri oli, mutta muuten ei oikein, joten sinne jäi...kauppaan.

      Olit takuulla tyylikäs ja mitä parasta, se varmaan tuntui myös yllä hyvältä.

      Poista
  22. Ihana tosiaan tuo puu kukintoineen! Haikailen itsekin sellaista.
    Rentouttavaa heinäkuun jatkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustikkatyttö, nyt tuumasta toimeen eli puun istutukseen. Olen tämän jälkeen istuttanut jo päärynäpuunkin.

      Kiitos samoin sinulle! <3

      Poista
  23. Todella herlliä ja kauniita kesähelmiä.

    VastaaPoista