perjantai 17. heinäkuuta 2015

Puutarhasta eilen ja tänään


Puutarhassa on menossa nyt yllättävänkin runsas kasvu, mitä ei aina tapahdu kuivina hellekesinä. Kokosin tähän osan parina päivinä ottamistani kuvista, mutta huomatkaa, että kartutan vaivihkaa kasvipankkia Leena Lumin puutarhassa niiden kasvien osalta, joista olen jo aiemmin tehnyt juttua, joten jokaisesta uudesta kukasta en tee aina uutta juttua vaan lisäiseln sinne kasvipankkiini vaivihkaa. Yläkuvassa upea keltakurjenmiekka, joka kyllä kuuluu väristään huolimatta suosikkeihini.


Tässä keltakurjenmiekat kuin vartiosotilaat kunnoittavat isoa kiveä syleilevää köynnöshortensiaa.

Kauempaa katsottuna näkyy keltaisia kalliomme murheenkryynin kukkijoita vähän enemmänkin eli tässä mukana myös ikivaatimattomat päivänliljat.

Kallion lintulammikoissa peilaavat itseään kesäkullerot. Kulleroita on meillä kiitos kosteikkojen runsaasti.
Kallion ylitse kulkee näin keltainen polku, joka vähän myöhemmin vaihtuu sinikuunliljapoluksi.

Pergolamme pohjoispäädyn köynnöshortensia on jo näin runsas ja


kukat yltävät yläterassillemme. Tästä kasvista kiinnostuneita suosittelen menemään tänne, sillä seuraan suosikkiani kaikkina vuoden aikoina.

Vihdoinkin tänä vuonna digitalis on antautunut unelmilleni: Tämä kaunotarhan tietää itse, missä kaunehin on, joten nyt saa sitten kasvaa missä huvittaa ja nyt häntä sitten huvittaakin. Vanhan omeanpuun juurella kukkivat tämä tummempi punainen ja

tämä hempeä vaaleanpunainen. Jossain töröttää vain yksi ja yhdestä marjapuskasta tunkee viisi! Onneksi toivoa runsaasta jatkosta on, sillä

japanilaisessa rinteessä kukkii näitä nyt enemmänkin. Pienemmässä ryhmässä on mukana eräs tietty keltaisen sävy, joka siis ei ole oikein keltainen, mutta se ei ole vielä auki. Yritän tavoittaa senkin kukinnan.

Punaiset varjoliljat vaihteen vuoksi talolle päin kuvattuna. Valkoisista osa kukkii, mutta ovat aika hentoisia. Punaiset ovat valtavan korkeita ovat pysyneet toistaiseksi topakasti itse pystyssä ilman tukia. Kuvassa näkyy miten köynnöshortensia nousee yläterassille. Niitä nousee tuossa päädyssä kaksi ja sitten muita kannatintolppia pitkin lisäksi kaksi ja etelän päätyseinää vielä yksi. Vähänkös niistä pidän! Tämä kuva minun on liitettävä tarinaan pilvikirsikasta, sillä, jos kaikki olisi mennyt kuten piti, tuossa pihavalon kohdalla kasvaisi nyt pilvikirsikka eikä päärynäpuu Pepi, jota kuvasta ei edes erota. Toisaalta meillä oli kyllä henkinen markkinarako päärynäpuulle, mutta se ei olisi tullut tähän. Minulle kuitenkin luvattiin upea kevätkukinta, valkoinen, joten se sitten ratkaisi Pepin sijoituksen.

Tässä sitten osa varjoliljosta ihan auki. Vasemmalla näkyy vähän vanhaa, suurta töyhtöangervoa, joka on minusta tosi kätevä kasvi moneen paikkaan, sillä on kesällä kuin suuri pensas, mutta leikataan talveksi alas eli ei haittaa lumitöitä tms. Sopii hyvin myös metsäpuutarhaan, joten tätä kasvaa meillä lehdossakin.

Valkoiset horsmat tuovat laajaan puutarhaan cottage garden -tunnelmaa. Saan kiittää horsman aluista Hannelea, joka lähetti minulle oikein juurakot. Hänellä on kuvia Sissinghurstin valkoisista horsmista. Kyllä Lumimies nikotteli, kun nämä istutettiin keskipihan parhaalle paikalle ja tietysti aurinkoon. Keskipihalla sitä ei paljon muualla olekaan kuin tässä, sillä suuret omanapuut ja niiden mukana nyt myös kohta päärynäpuu varjostavat ja tuovat varjopihan kaivattua tunnelmaa, jossa valokin erottuu paremmin kiitos varjojen. Näytin sitten R.:lle kuvia, miten näitä kasvaa jopa Sissinghurstin linnan valkoisessa puutarhassa ja nyt saan laajentaa valkoista maitohorsma-aluettani rauhassa. Voittaa minusta kyllä mennen tullen nurmikon...

Mukavaa viikonloppua sataa tai paistaa♥

puutarhaterveisin
Leena Lumi

22 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Jael, kiitos <3 Lähtösi jälkeen ovat avautuneet keltakurjenmiekat ja digitalikset, muuten ei paljon eroa. Olit kerrankin parhaaseen aikaan;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Anna, kiitos <3

      Mitäs me yökyöpelit;) Minä alan vasta nyt lukea...

      Poista
  3. Kauniit kukat sinulla kukkii, meilläkin nuo keltakurjenmiekat kovasti kukkivat, mutta ei kukkamaassa. Miksi en pidä siitä, en ymmärrä. Se vissiin tykkää minusta kun kuivassa kivikossa kukkii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, kiitos samoin <3 Nämä kukkivat keskellä kalliota olevassa paikassa, jossa viihtyvät vain märän maan kasvit. Liekkö kyseessä peräti kalliokuru, joka on joskus täytetty...Minä rrrrakastan kaikkia iiriksiä, ehkä siksi pidän tästäkin. Ilahduin viimeksi lenkillä kun näin kurjenmiekkoja rannalla: Tämä kukkahan on ihan alkuperäinen suomalainen luonnonkukka. Ja siet et anna vastarakkautta, vaikka toinen ressukka siulle kukkii kuivasta maasta;)

      Poista
  4. Oi miten kaunista! Kukat saisi yltää meidänkin terassille. Ehkä sitten jonakin vuonna...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, no on tätä odotettu jo 30 vuotta;) Sinä ehdit...

      Poista
  5. Upeat köynnöshortensiat ja kaikki muutkin kukat!

    Jos jotakin kaipaan, niin aikaisempien kotien puutarhaa. Parvekepuutarhani on super pieni, onneksi ovat kauniit puisto- ja vesistönäkymät.

    Naapuri-kirja alullaan...Täällä paistaa, oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, kiitos <3

      Sitä minäkin pelkään, että jos tästä lähtisin, ikäväomaan puutarhaan kävisi liian isoksi. Lisäksi en halua lähteä pois veden ääreltä eli tässä sitä kai sitten vain...

      Oih, sinulla on upeita ja hyytäviä hetkiä edessäsi. Täälläkin paistaa ja R. tuli juuri mustikasta. Vuorten aurinkorinteillä ovat jo kypsiä ja poimimme aina käsin, koneella poimien vievät raakileetkin. Soppaa on jo tehty ja nyt alan pakastaa tämän päivän saalista. Kiitos samoin!

      Poista
  6. Iiiihania kuvia. Miten kaunista teillä onkaan siellä!!

    Huomaan sivupalkistasi että Kate Mortonilta on tullut uusi kirja. Innolla jään odottamaan mitä kirjoitat siitä. Pitää katsoa myös, että oletko jo postannut Sarah Watersin kirjasta jotain. Oi miten upeaa onkaan olla taas kotona ja päästä mukaan niihin asioihin joita olen kaivannut.

    En ole ehtinyt kirjoittaa mitään, sillä olen saanut pyörremyrskymäisen tavaran-poisto-vimman. Mutta olen kyllä palaamassa taas blogin pariin mitä pikimmiten =)

    Superihanaa lauantaita teille <3 Nautiskelkaa täysillä <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, kiitos <3 Ei tämä mitään, mutta katsoppa tätä: http://leenalumi.blogspot.fi/2015/07/helmiorapihlaja-kaunehin-on-ja-lomalle.html Varmaan parasta mitä olen puutarhan saralta kesälumipisaran ohella julkaissut. Ja helmipuu, helmihäät;)

      Pstasin Watersin Parempaa väkeä ja olen niiiin onnellinen, että aloitin Watersin juuri tuosta kirjasta. Lisää Watersia on tulossa. Luen juuti Mortonia. Ja kun olet asioissa, joita olet kaivannut, huomaatkin, että jossain on vielä jotain, mitä kaipaat enemmän, nousee uusi tuuli ja tulee uusi kuume ja sitten on taas aika lähteä...., että tietää, miten kiva on palata.

      Hyvä idea! Liika tavara syö sielua.

      Kiitos samoin teille <3 Ainahan me ja nyt vanha, rakas karttakirja kädessä <3 <3

      Poista
  7. Kullerot ja kurjenmiekat ovat ihania! En ole keltaisten kukkien ystävä, mutta nuo ovat kaunottaria.

    Ja digitalis! Meille on ilmestynyt kahteen eri kukkapenkkiin digitalista, en tiedä mistä. Mutta annan niiden kasvaa ja ilahduttaa, komeita ja kauniita.

    Nyt toivotan ihanaa viikonlopun jatkoa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ne ovat. Sama täällä, mutta keväällä pidän esikoista, joiden keltainen on aika eri ja sitten vain olen ihan pääsemättömissä kaikista iiriksistä. Kullerot ovat jotenkin satumaisia.

      Anna kasvaa, missä haluavat. Yritin määrätä kasvupaikkoja ja siirtelin niitä, joten sain digitaliksislta monen vuoden kirouksen, joka selvästi on tänä vuonna poistunut. Äskenkin kävelin sadetihkussa ihastelemassa minne kaikkialle sormustinkukkia on ilmestynyt. Sormustinkukka ja akileija kukkikoot, missä ikinä lystäävät.

      Kiitos samoin sinulle <3

      Poista
  8. Aurinkoisia keltaisia kukkia! Kullerot ovat ihania ja säilyttävät värinsä vaikka kuivattaisi talveksi. Olen maitotonkkaan kerännyt ja kuivattanut. <3

    Ihanaa iltaa Leena <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, jotenkin keltaiset kukat eivät tänä kesänä ollenkaan häiritse;) Kuivatan syyshortensian muhketia kukintoja sen jälkeen, kun ne ovat ensin vähän saaneet punerrusta. Teen hortensiapuskista verhokapat keittiöön: Näyttää kivalta ja siinä ne sitten kuivuvat maljakkokuntoon. Säilyttävät värinsä koko talven yli.

      Kiitos samoin sinulle Tiia <3

      Poista
  9. Mahtava että horsma kesti hengissä Itämeren yli matkustamisen! Ei pelkästään cottage garden-tunnelmaa, linnojenkin puutarhoista sen löytää ♥ Tänä kesänä Irlantiin, eniten kirjallisuuden ja historian merkeissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, oikein hyvässä kunnossa tulivat. Ei tietenkään pelkästään cottage gardenia vaan myös ripaus linnatunnelmaa ♥ Tänä syksynä Itävaltaan, mutta R. aikoo viettää seuraavat pyöreät synttärinsä Irlannissa. Valitsi niin ja sopii minulle paremmin kuin hyvin;) Irlannin mytologia, se kirja Ennen sarastusta, jonka sinulle lähetin. Katja/Lumiomena luki sen kirjan juuri tänä kesänä Irlannissa.

      Poista