perjantai 24. tammikuuta 2014

Pidellään pakkasia, herkutellaan, ollaan vaan...

Tällä lankomieheni, valokuvaaja Pekka Mäkisen, tundraurpiaiskuvalla käymme nyt kohti viikonloppua. Pakkanen on ollut hurjaa. Lunta on liian vähän - vieläkin. Vaikka olen arktinen tyyppi ja pidän lumesta, ei pakkanen yli -5 ole minulle yhtään mieleen. No, ehkä -10, mutta ei sitten enempää, kiitos. Pikkulinnut ovat lujilla. Syöttöpisteet ovat vajaat jo kun herää. Syöksyn suunnilleen suoraan sängystä pakkaseen hakattujen pähkinöiden, talien ja auringonkukan siementen kanssa. Sitten vasta voin hyvällä omalla tunnolla ottaa Robertsin kahvini ja päivän Hesarin.

Suola. Tänään oli lehdessä taas puhetta suolasta. Suomalaiset ovat alkaneet siitä jälleen pitää. Meilläkin on sormisuolapurkki pöydässä, mutta se on kyllä siinä sitä varten, että koska ruokaan ei laiteta suolaa, sitä voi siitä käyttää hän, joka haluaa. Minä haluan suolaa kalaan ja joskus harvoin ripotan johonkin muuhun. Karjalainen, äitini puolen suku, sanoi, että 'ruoka on tuimaa' ellei siinä ollut riittävästi suolaa. Minusta useimmat heistä käyttivät paljonkin suolaa, mutta suku on erittäin pitkäikäistä eli melkein aina on joku 100-vuotias. Varmaan niin, että mikä käy toiselle, ei käy toiselle. Oma elinikäodotteeni on aivan kauhea eli 99,9 vuotta, joten ei niin väliksi vaikka saisin lähteä vähän aikaisemmin;)

Tein tänään elämäni ensimmäisen ajastetun jutun maanantaille. Nyt saa jännittää, miten käy. Olen silloin jo aamusta menossa, joten oi ja voi, jos menee pieleen. Minua etäopetettiin, joten: Kiitos Katja♥

Blogini täyttää 14.2. viisi vuotta ja mietin nyt, milloin laitan partyn 'pystyyn', sillä haluasin arvontaan mukaan myös jo uusia puutarhakirjoja. Lukuun niitä on tulossa paljon. Ja sitten aion lukea myös ns. itsensä kehittämiskirjoja, jotka jakavat lukijoita rajusti. Minä luen niitä kausittain ja nyt on se kausi. Helsingin Sanomissa 21.1. kulttuuritoimituksen esimies Jaakko Lyytinen ruoti aihetta jutussaan Anton Tšehovin kahdeksan käskyä:

"Elämänviisauksia jakavat nykyään filosofien lisäksi niin tv- ja radiojuontajat, eläköityneet ballerinat kuin enkeleitä aistivat näyttelijät. He lupaavat parempaa elämää ja kehon hyvinvointia. Pysähdy. Ole läsnä. Kirjoissa on usein selvitymistarina: Näin nousin burn-outin tuhkasta ja ymmärsin, mistä elämässä on kyse. 

Ilmiölle on helppo tuhahdella kyynisesti. Mutta mistä kasvanut tarve kertoo?

Epävarmuudesta. Työuran aikana on vaihdettava ammattia monta kertaa. Jokaisen on oltava oman elämänsä yrittäjä, hathajoogaava Linkedin-portofolio. Me kiireen kiristämät ihmiset kuvittelemme ratkaisevamme ongelmamme hokemien avulla. Kaikki on mahdollista." (Lyytinen)

No hitsi! Minun pitäisi lukea joka päivä Pysähdy - Olet jo perillä ja hokea mantraa: "Kun perataan kampeloita, perataan kampeloita!"

Olkaamme nyt kuitenkin erittäin läsnä perheellemme ja rakkaillemme tänä viikonloppuna, pysähdytään hetkeksi ja ollaan vaan♥

Love
Leena Lumi

PS. Tässäkin herkussa suola kesyttää joulukalan

49 kommenttia:

  1. Ihana lintukuva:) Minä käytän yleensä himalajan suolaa,sitä pinkkiä;D
    Usein ajastan postauksian,etenkin ruokablogissa;älä huolehdi,se sujuu aina hyvin!
    Mukavaa viikonloppua Leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, tämä on mun suosikki monista, monista Pekan lintukuvista. Kiitos psta.

      Oih, pinkkiä suokaa: Miten luulet, että minun kävisi sen kanssa: Voiko pinkkiä koskaan olla liikaa;)

      Tein testiajastuksia ja ne toimivat - ainakin. No jos menee pieleen, on kaikki pielessä kunnes palaan. Kohtalo.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  2. Minä tunnustan. Käytän kunnolla suolaa. Suolaton ruoka ei maistu millekään. Turkkilainen suola on muuten suolattomampaa kuin suomalainen. Siksi Suomessa kokatessa pitäisi muistaa hieman vähentää suolan määrää. Turkkilaiset tykkää suolaisesta, mutta sitten esim. margariini ja voi ovat ihan suolattomia.

    Niin, ja ne puutarhakirjat taitaa tästä lähin olla minun juttuja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, eihän se maistu, paitsi jos pakottaa itsensä tottumaan ja käyttää paljon yrttimausteita. Saan varmaan piilosuolaa jo ihan riittävästi, mutta kalaa en voi kuvitella ilman suolaa. Roiskin kaikkeen muuhun Prvence herbs ja paljon. Ja sitten tykkään sormisuolasta capresessa, mutta sehän on niin terveellistä että kumuloi suolan haitat;)

      Niin, turkkilainen suola voi olla suolattomampaa ja sen lisäksi on monia erilaisia suolalajikkeitä, joista löytyy suositeltavampia kuin tavallinen suola.

      Oi, niitä minäkin odotan. Juu, voin kuvitella jo sun visiot;)

      Poista
  3. Leena, samaa mieltä: jos kala on tuimaa, niin eihän siitä mitään tule.

    VastaaPoista
  4. -5 ja -10 eivät ole mitään, jos takana on noin kaksi viikkoa -20 astetta... tänään oli juhlaa lähteä töihin, kun auton mittari näytti vaan -5. :) Kevät, kevät - tekisi mieli painaa pikakelausnappulaa, jotta pääsisi näistä talvikeleistä. Kaunis lintukuva, täydet pisteet kaikille lintusten ruokkijoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, ei olekaan, mutta on ollut aivan liian kylmä. Minä pidän talvesta ja lumesta, mutta en pakkasesta. Keväässä on omat puolensa, mutta en ole niin kovasti rakastunut huhtikuuhun ellen saa viettää sitä Keski-Euroopassa. Suomen huhtikuu on kuukausista julmin.

      Kiitos psta. Meille kaikille toivottavasti.

      Poista
  5. Upea kuva! Mekin käytämme vähän suolaa, mutta runsaasti muita mausteita. Hyvää viikonloppua, Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaiselämää, kiitos psta. Sama yritys on täällä. Minulla on jättipurkki Herbs of Provencea.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  6. http://www.like.fi/kirjat/suola-p
    Tuo kirja saa suhtautumaan suolaan vähintäänkin kunnioittavasti ja levottomasti olan yli tuijotellen. Suolaostoksilla tulee tehtyä vähintään arvovalintoja.

    Kaisa Helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Helena, kiitos kirjavinkistä. Myönnän, että yritän välttää suolaa ja tiedän kaiken sen haitoista sattuneesta syystä. Vai olisko se venäläistä rulettia, jota pelataan suolaostoksilla;) Nyt on tuo sormsuola, kun tykkään joskus laittaa sitä yhteen juttuun...joskus.

      Poista
    2. Ihana lintukuva!
      Tuo suola, herrojen herrku ja kuningasten ruoka. Uskon, että suolan tarve on aika yksilöllistä, itse syön melkein suolatonta ruoikaa ja lapset jakautuivat jo pienenä kahteen leiriin. Vanhin isänsä kanssa suolan syöjiä ja nuorimmat äitinsä tavoin suolattomia.
      Kuopuksen ollessa koulussa kysyin, onko siellä hyvä ruoka, tyttö vastasi että olis muuten, mutta se on niin suolaista. Ensin sitä vähän ihmettelin, kun jo silloin puhuttiin suolan vähentämisestä. Sitten kysyin naapurin tytöltä että onko siellä suolaista ruokaa niin tyttö sanoi että ei ole, no, siinä se tuli, tottuminen suolaan hyvin esille.
      Mainiota viikonloppua!

      Poista
    3. Mummeli, kiitos psta. Minäkin pidän.

      Niinpä. Äitini syö minusta vieläkin aika suolaista ja huomaan sen nyt, kun omassa huuhollissa en suolaa kaikkiin ruokiin laita ollenkaan, mutta hän on silti vauhdikas 86-vuotias.

      Suolattomuuteen todellakin tottuu ja sen jälkeen huomaa suolan ruoassa kuin ruoassa.

      Poista
  7. Suloinen vaaleanpunainen lintu. Tääälläpäin en ole tuollaiseen törmännyt. Ehkä se viihtyy vain Lapissa.
    Kyllä noita erilaisia ruokasuosituksia jaellaan, niinkuin me olisimme kaikki samanlaisia. Itse lisään helposti suolaa (merisuolaa) ruokaan kuin ruokaan.
    Elämisen oppaita ja valmennusta on nyt tulvimalla. Kyllä se varmaan epävarmoista ajoista kertoo. Yhtenäiskulttuuri on hajonnut ja ihmiset ovat vapaita etsimään omaa heimoaan ja määrittelemään itseään ja elämäntapaansa vapaammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, ja se on kuvattu Luvialla! Minäkään en ole nähnyt tundraurpiaista livenä.

      Sitä minäkin jaksan ihmetellä ja joskus mietin, että mitä näistäkin tämän päivän suosituksista sanotaan tulevaisuudessa...

      Minusta tuollaisten oppaiden lukemisesta ei ole mitään haittaa. Jokainen voi niitä lukea tai olla lukematta ja itsekin poimin joukosta vain kiinnostavimmat ja niitäkin kausittain.

      Nythän ihminen etsii henkilökohtaista onneaan enemmän kuin ikinä ennen.

      Poista
  8. Voi, miten ihana kuva. Eksoottinen lintu. Suolaisuus on tottumiskysymys, kun on tottunut vähäsuolaisempaan, maistuvat esimerkiksi juustot ja mone leivät yltiösuolaisilta. Kaameimpia lähteitä minusta ovat lasten suosikit, sipsit. Ne lisäävät suolaisuustottumusta eikä niissä vastapainoksi ole mitään hyvää, paitsi ehkä syöjän mielestä maku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, niin minustakin;) Kiitos psta. Saimme tehdä tästä yhtenä vuonna joulukorttimme.

      Näinhän se menee. Kyllä meilläkin söi nuoriso sipsejä, mutta minulla ei ollut kanttia kielttää, sillä tyttärellä oli 16 ikävuoteen niin rankat ruoka- ja mausterajoitteet, että sipsit olivatkin ainoa ns. nuorisoherkku, mitä hän sai syödä. Poissa olivat kaikki viljatuotteet, kananmuna ja jotkut mausteet. Alussa jopa osa hedelmistä. Eikä siis leipää, ei pizzaa, ei hampurilaisia, kun muut niitä söivät vaikka elokuvan jälkeen kaupungilla..Nyt on sitten valiistuksen aika, mutta helposti sanoo kuten äitini, että 'on tuimaa', ellei ole suolaa;)

      Poista
  9. Hyvin kaunis kuva, sävyt ja kaikki niin hyviä. Kirjoituksesi oli muutenkin hyvä. Olen yrittänyt taas olla läsnä ja tämä kirjoitus sai ajattelemaan taas olenko todella. Ajattelen ja yritän.
    Hyvää viikonloppua sinulle.
    Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valloittava valkoinen, kiitos psta. Voiko pinkkiä olla ikinä liikaa;) Kiitos. Jatketaan yrittämistä koko elämämme! Yrittänyttä ei laiteta.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  10. Ihana kuva :)
    Olen itse harjoitellut koko vuoden ajastamista, koska viime vuoden blogistanian Finlandia meni pieleen, kun en osannut ajastaa. Harjoitus tekee mestarin, joten maanantaiaamuna odottaa kaikkiin neljään: Finlandia, Kuopus, Tieto ja Globalia-ehdotukset pisteineen. Kyllä jännittää.

    Itselläni on matala verenpaine, joten on pakko käyttää suolaa, mutta me käytämme mineraalisuolaa. Kala on täysin mautonta ilman suolaa. Työpaikan ruoassa ei ole suolaa, joten meillä on siellä pöytäsuola käytössä. Mielestäni suola on jokaisen henkilökohtainen juttu, koska ihmisten kehot ovat erilaisia ja ihmisillä on eri sairauksia, joten toisille suola käy ja toisille se on elinehto, kuten minulle, muuten pyörryn tai kävelen seiniä pitkin. Usein huomataan vanhuksilla liian matala verenpaine ehkä lääkityksen vuoksi tai suolattoman ruoan vuoksi, joka aiheuttaa sitten kaatumisia ja huimauskohtauksia. Yksinkertainen lääke suolakala tai suolaliha toimii sekä nesteet. Vanhukset juovat usein liian vähän, joten suola ruoassa laittaa automaattisesti janottamaan ja juomaan vettä tai mehua.

    Hienoa, että olet jaksanut viisi vuotta plokata :)
    Lumista ja kaunista viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, kiitos psta! Tämä on aivan suosikkini Pekalta, tosin kyllä just muistin, mikä on vieläkin rakkaampi ja se on sivupalkissani juokseva lokinpoikanen, joka kuva minulla on suurena ja sen takana elämäni voimaruno, joka on Tabermannilta.

      Mitäs varten luulet minun ajastavan, just noiden klo 10 äänestysten takia. Minä jätin Kuopuksen väliin, sillä luen kuitenkin niin vähän lastenkirjoja.

      Mai, minulla oli liian matala verenpaine vielä 35 vuotiaana, mutta sitten se kääntyi. Syy on perinnöllinen sekä se, että käyn koko ajan sataa. Onneksi minulla on lääkäri, joka tajusi tämän asian, joten lääkitykseni on mahdollisimman kevyt, mutta helposti korotettavissa korkeissa 'paineissa' ja paineissa. Olin puoli vuotta ihan ilman suolaa ja laskin piilosuolan mukaan: Ei mitään vaikutusta! Mutta tämä koskee siis nyt vain minua.

      Kala huutaa suolaa! Minä en ikinä tuputa omia terveysjuttujani muille eli en itse siedä terveysterroristeja enkä halua sellainen olla. Kukin tekee mitä haluaa. Moni tosiaankin on jo nyt jopa lääkärieden mielestä mennyt liiallisuuksiin suolan välttelyssä ja niistä on toisinaa juttua lehdissä.

      Ja sitten ne vanhukset laitetaan laitokseen, kuin vähän huimaa. Näin kävi vuonna koivu ja tähti minun mummolleni, mutta olin itse silloin lapsi, joten en tajunnut näistä jutuista vielä mitään. Olen ajatellut jälkeenpäin, että se oli juuri liian matala verenpaine.

      Kerroinhan pari juttua sitten vanhuksesta, joka kuivatti itsensä tietoisesti...

      Kiitos. En olisi kyllä ihan aina jaksanutkaan, mutta kun...;)

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  11. Ihana kuva pikkuisesta vieraasta ♥
    Minä kyllä käytän suolaa, mutta mitä on sormisuola?
    Kala kaipaa suolaa, ja rosepippuria.
    Voi nyt tuli ikävä kesää ja kalan savusteluita.
    Leenalle iloista viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijastiina, kiitos psta♥

      Minä ostan tällaista sormisuolaa: Jozo salt Gourmet Sormisuola, rapeita suolahiutaleita. Löytyy ihan Prismojen suolahyllyltä pahvilaatikossa. Laitan sitä ruokapöytään tarjolle kauniiseen, pieneen käsinmaalattuun kulhoon ja siitä saa sitten ottaa kukin makunsa mukaan. Ripottelen sitä mm. tomaatti.mozzarellasalaattiin, jota syömme monena päivänä viikossa. Otain yksityisellä kaikki arvot kesällä ja ne olivat huippuhyvät vaikka luulin muuta, koska en ole hoikimillani eli 5 kotelomekkoa ei mene päälle. Joten kai sitten kuitenkin syön oikein, vaikka joskus käytänkin sormisuolaa;) Ja kalaa on kaksi kertaa viikossa ja siinä on suolaa.

      Me laitamme kalaan suolaa ja sitruunapippuria, jota viime mainittua menee paljon.

      Me grillasimme kun äiti oli meillä uuden vuoden jälkeen. Oli niin lämmintä.

      Seijastiinalle kiitos samoin♥

      Poista
  12. Ihana tundraurpiaisen kuva, pari vuotta sitten toivotit minulle hyvää joulua:)
    Nykyään on suoloja vaikka minkä nimisiä, en tunne puoliakaan...:/
    Ihanaista viikonloppua sinulle, Leena-IhaNainen♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, kiitos psta. Juu, se oli just tämä kuva, saatin Pekalta lupa teettää tästä joulukortit.

      Ei kai niitä tarvitsekaan...;)

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen♥♥♥

      Poista
  13. Pakko vielä pikkuisen lisätä tästä suolasta. Veikko Ahvenainen, harmonikkataitaja mitä parhain, mutta myöskin maratoonari vielä yli kahdeksankymppisenä kertoi valmisteluistaan maratoonille että viimeisellä viikolla hän hellittää ja syö 2-4 suolasilliä muun ravinnon lisäksi. Matkan aikana ei ole kramppeja tullut. Itsekin Finlandia-hiihdon hiihtäneenä tiedän, että matkan aikana on suolakurkkuja syötävä ja nestettä juotava.
    Elina Luettua elämää blogissaan on muuten blogannut Pispalasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reijo, näinhän se on. R. vannoo magnesiumin nimeen, sillä hän karttaa suolaa minua enemmän, mutta ei kalassa, onneksi. Otan itsekin magnesiumia iltaisin ja se kuin antaisi hyvän unen...

      No, Elina on nyt varmaan sun suosikki;) Minä luen sitä välikirjana, sillä on ollut tosi kiire: Huomaat kun ma koittaa. Eilen istuin tässä 10 tuntia ja vielä yöllä luin. Nyt R. vie mua kohta lenkille ja loppupäivä on sitten lauantai-illan huumaa. Minua Pispala ei ole onnistunut sytyttämään tuleen. Ainakaan vielä. Ehkä odotan liian vahvoja elämyksiä, mutta olen aina ollut tällainen vaikea, että...Olen itse kauppiaan tytär ja minulle kolahti paljon enemmän Eeva Joenpellon Lohja-trilogia, jossa kerrotaan kauppias Julinista ja hänen perheestään. Luen kyllä kirjan loppuun, sillä olen aika sitkeä.

      Poista
  14. Onko Suomessa noi kauniita lintuja, en ole koskaan nähnyt.
    Suolaa on saatava päivittäin, sitähän tulee myös muualtakin kuin puhtaasta suolasta. Oliko se 5 g suositus naisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, en minäkään livenä. Mutta tämä on kyllä kuvattu Suomessa ja vielä ilmeisesti Luvialla.

      Toki, toki. Miten ihmeessä vanhempamme selvisivät ilman näitä aina uudelleen ja uudelleen ilmestyviä terveystrendejä/kohuja.

      Poista
  15. Onpa kaunis tundraurpiainen. Todella säteilevä.

    Suolan käyttö on varmaan lisääntynyt ruokaohjelmien myötä. Ainakin englantilaiset kokit lisäilevät reilusti suolaa ruokiinsa. Jos me kaikki tekisimmekin itse ruokamme alusta asti, niin luulen, että käyttäisimme aika kohtuullisesti suolaa, mutta valmisruuat ja sellaiset lisäävät kokonaismäärää.

    Täällä pakkanen lauhtui 20 asteesta nyt alle kymmeneen, eli ulkona tuntuu olevan tosi lämmintä ;-)

    Jotenkin tämä viikko on mennyt tosi nopeaan. En pysy mukana laisinkaan. Tänään on onneksi taas lauantai. Kaalilaatikko muhii uunissa ja ehkä leivon vielä yhden suklaakuivakakun.

    Skoolaan sulle punaviinilasin kanssa illalla. Ajattele taas tulee yksi vuosi lisää tätä lajia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, eikö vain. Kiitos psta.

      On ruokia, jotka eivät välttämättä kovasti maistu ilman suolaa ja toisiin taas tottu vaikka sitä ei olisikaan. Olen jotenkin aika kyllästynyt näihin terveysterrorismin vouhotuksiin, niitä tulee ja menee ja aina joku uusi 'totuus'.

      Ulkona oli kuin helle! Minulla oli lenkillä kuuma, kun viimeksi olin niin jäässä, että palelin vielä tunteja jälkeenpäin, mutta kaakao ja siihen tippa konjakkia pelasti;)

      Niin minunkin mielestäni. Älä vlitä: Minä olen välillä ihan pihalla. Onneksi lauantai...ja me leivomme yhdessä pizzaa, viini on jo hengittämässä ja nyt alan sytytellä kyntilöitä. Kaalilaatikko, home made, on muuten hyvää.

      Skoolataan toisillemme. Minä haluun skoolata sulle ja sanon sitten ääneen: Birgitalle! Mieti, tässä me vaan mennään eikä tajuta, miten aika virtaa...



      Poista
    2. Ai että sä olet ihana ♥♥

      Poista
  16. Hieno lintukuva. Mulla on useinkin tapana ajastella postauksia, joskus kun niitä purkautuu useita kerralla ;)
    Ootan jo kovasti puutarhakirjoja, mitä esittelet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kiitos psta. Mulla on nyt eka kerta ja se on blogistanian vuoden 2013 parhaan kirjan äänestämiseksi eri sarjoissaan. Olen tietty just silloin poissa, joten oli pakko opetella, eikä se sitten ollutkaan niin vaikeaa;)

      Arvaa vaan, odotanko minä;)

      Poista
  17. Niin uskomattoman kaunis kuva pikku lintusesta, todella hivelevä!

    Niin, me tarvitsemme suolaa..
    itse syön ruususuolaa, jossa on kaikki 89 vai oliko 98 alkuainettamme jäljellä..tavallisessa Na CL eli valkoinen myrkky =)
    suolasta, sokerista, taas puhetta, lihomisesta, laihtumisesta..
    Itse naatiskelen taas allmost joka ilta suklaatia. Olen koukussa.

    Suloista viikonloppua sulle ♥
    Ai juu ja mun blogini alkoi 22.1.2008 eli 6 v.
    Jotain täytyy munkin tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos psta!

      Valkoinen myrkky, valkoinen kuolema on sanottu sekä sokerista että suolasta.

      Sokeri, suola, laihtuminen, lihominen, syntymä, elämä, vanheneminen, kuolema...

      Minäkin olen usein suklaati koukussa. Paras suklaa on nyt 'hemmetti soikonn!', kätketty jäätelöön nimeltään Aino Samettinen Nougat!

      Kiitos samoin sinulle♥

      Onnea♥ Tee arvonta, sulla on niin ihania palkintomahdollisuuksia. Sininen enkeli on vieläkin seinällä ja ikoni kynttilähyllyllä, Jaelin Madonna saa tulla hyllylle sitten suveksi...Te kaksi ihanaa taitelijaa mun elämässä...

      Arvonta! Arvonta! Arvonta!

      Poista
  18. Onnittelut etukäteen! Itse aloitin vasta viime vuoden lopulla blokkauksen. Tuima on vähäsuolaista myös Ylä-Savossa, mistä olen kotoisin. Onko tundraurpiainen tämän viikonlopun pihabongausta? Upea lintu....Itse bongasin uuttukyyhkyn. Olen kuunnellut paljon lähiaikoina" The little bird "Marianne Faithfull. Miksi upean laulajan oli lähdettävä niin varhain?
    Kunpa arpaonni suosisi minua. Jaa, Leena olet Jyväskylästä. Siellähän se minunkin ens. työpaikkani oli Routeilla ja vuosi oli1963.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, kiitos. Ja blogisi on...? Tuima on tuimaa, ei sille mitään voi;)

      Ei, sisareni mies on lehti- ja luontokuvaaja. Tämä on kaunotar (tai komistus) on kuvattu joitakin vuosia sitten Luvialla, josta olen kotoisin. Luvia on pieni merenrantakylä Porin ja Rauman välissä. Olen nyt asunut täällä harjukaupungin saarella 28 vuotta ja hyvin viihdymme Päijänne silmissämme, vaikka merta kyllä kaipaankin.

      Kirkkaimmat liekit palavat nopeimmin.

      Toivottavasti olet kirautunut lukijakseni, sillä arvontani ovat tarkoitetut vakituisille lukijoilleni. Palkitsen uskollisuutta. Koko arvontahomma on hauskaa, mutta tosi työlästä kaikkineen, mutta en aio hukkua kirjojen mereen, vaikka se voisikin olla tyylikäs lähtö;)

      Siis Routeilla ei sano minulle mitään....Muutimme tänne heinäkuussa '85 ja monta on asiaa, joita en tästä seudusta tunne. Tosin vietin Keuruulla isovanehmpen luona monet suvet, joten Keski-Suomi on sillä tavalla tuttu.

      Kaunista viikonloppua sinulle!

      Poista
    2. PS. Tässä viime vuoden blogisynttäreistä http://leenalumi.blogspot.fi/2013/02/leena-lumin-synttariarvonta-2013.html

      Poista
    3. Jyväs-Hyvän rinkelitehtaan perusti Roth, hänellä oli ainakin 10 lasta. Osa lapsista muutti Roth nimensä Routti muotoon. Lieneekö vielä Rothin -kahvila olemassa. Tiedän Luvian hyvinkin, asun näet miltei naapurissa.Hyviä" Härkäviikkoja ja reikäleipiä" !

      Poista
    4. Täällä on Ruthin leipomo, joka on perustettu jo 1800 -luvulla . http://www.ruthinleipomo.fi/ Olen kadottanut tuntuman kahviloihin, sillä minulle ei kelpaa enää kuin Robertsin suklaakahvi, jota juon ison mukillisen aamulla, mutta ainakin Elosen kahvila on...

      No teilläkään ei ole enää ollut mustia jouluja. Kun minä asuin Luvialla 25 vuotta, muistan vain mustat joulut. Jäimme tänne lumen takia, mutta käymme tietysti Luvialla, sillä siellä äiti, sisko ja isän hauta sekä tietty paljon muistoja.

      Kiitos samoin sinulle! En muista tähän nyt mitään hyvää Luvian murrelausetta, vaikka minulla onkin monta kyllikki Wahlströmin kirjaa;)

      Poista
  19. Upea kuva! Onneksi pakkanen on vähän laskenut..

    Kalaa ei voi syödä ilman suolaa, mutta muuten on pakko välttää liikaa ja turhaa suolaa, jota esim leivissä on ihan liikaa! En kuitenkaan jaksa enkä ehdi ruveta leipomaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helena, kiitos psta. Eikös teillä ole näitä suloisia siellä pohjoisessa...Onneksi! Lenkille just kohta, ollaan taas juututtu Hesariin ja hitaaseen aamuun.

      Ei todellakaan kalaa ilman suolaa, vaikka sitä joku varmasti kohta ehdottaakin;) Leipien suolasta puhutaan paljon. Minua kiinnostaa ruoanlaitto, ei leivonta.

      Poista
  20. Hello Leena,
    very beautiful posts!
    A big hug

    VastaaPoista
  21. Suolaa, suolaa, enemmän suolaa. Loistava suolakeskustelu. Sitruunapippurilla ja suolalla maustan kalan. Muuten käyttö vähäistä. Vaaleanpunainen suola on uusi tuttavuus, onko se miedompaa suolaa? Ja kesällä veneessä pitää olla kivennäisvesiä suolojen takia.
    Ihana vaaleanpunainen tundraurpiainen, olen vain kuvissa nähnyt.
    Poukkoilee, nopsaan kirjaan. Valoisaa viikkoa, Leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulia, Jael käyttää pinkkiä suolaa;) Meillä on sormisuolaa aina kaunissa astiassa pöydällä. Kesällähän on ihan huolehdittava suolan saannista.

      Tuota lintua en minäkään ole livenä nähnyt.



      Kiitos samoin sinulle!

      Poista