sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Wilhelmiina Halme: Kaikki kaunis on käsin tehty

Päättäessäni tarjoilla teille esittelyn kirjasta Kaikki kaunis on käsin tehty, tein sen monista erityisistä syistä, mutta ainakaan se ei ole se, että minä jotain käsitöitä osaisin itse tehdä. Äitini ja hänen siskonsa ovat jo nuoresta ommelleet mitä vain ja äitini on lisäksi solminut useita upeita ryijyjä ja saattaa vielä tehdä minulle Tähtipolkuja, mutta minun kohdallani käsityögeeni on hypännyt yli. Tyttäremme sen sijaan, haaveilijoiden kuningatar, perheen filosofi, osoitti jo varhain merkkejä ompeluintoon ja -taitoon. Niinpä äitini osti hänelle ompelukoneen, jota minä en saanut lähestyä ilman koneen omistajan valvontaa. Siihen oli kyllä pätevä syy, sillä kun luvalla, vahdittuna, sain ommella suoraa saumaa kantatessani pitkiä verhoja, sain koneen joka kerta 'sykkyrään', jota en pystynyt selvittämään. Nyt ompelukone on turvallisesti Merillä hänen opiskelija-asunnossaan ja minä raukka vain ihmettelen, että miksen minä osaa...Sitten eksyin ihanasti Wilhelmiinan blogiin ja putosin sekä hänen tilkkupeittoihinsa että sisustukseensa. Kun tämä herkullinen käsityökirja ilmestyi halusin sen arvontaani, sillä lukijoissani on yllättävän paljon kädentaitajia sekä sisustukseen hurahtaneita. Tunnen liikkuvani heikoilla jäillä, mutta päästetään tekijä itse estradille:

Wilhemiina Halmen kirja Kaikki kaunis on käsin tehty (Atena 2014) on ylistys kädentaidoille, romantiikalle, skandinaaviselle sekä englantilaiselle sisustustyylille, reippaalle rannikkohengelle ja maalaishenkisyydelle. Kirjan kuvat ovat Wilhelmiinan ottamat ja kirja sisältää monen kauniin tekstiilin täydelliset ompeluohjeet ja tämän lisäksi on linkki, josta voi ladata valmiita konekirjontamalleja. Kirjassa on mukana myös valmiita kaavoja. Teos on runsas ja tarjoaa ohjeet yli kahteenkymmeneen raikkaan romanttiseen sisustustekstiiliin. Kuvat houkuttavat minuakin, mutta tiedän, tiedän, että...minun on tarkoitus näitä vain ihailla.
"Kuka olen ja mistä kaikki sai alkunsa? Kirjan käsitöiden takana on ihan tavallinen äiti, joka pitää käsillä tekemisestä ja sisustamisesta. Olen työskennellyt muun muassa visualistina, mutta ompelijana ja suunnittelijana olen täysin itseoppinut. Elämäni muuttui täysin viitisen vuotta sitten, työpaikalla sattunut onnettomuus halvaannutti minut osittain. Kuntoutuessani halusin ympärilleni kaikkea kaunista ja ihanaa, ja ideoita tulvi päähän mahdottomia määriä. Käsitöiden suunnittelu ja tekeminen alkoivat todenteolla."
Wilhelmiinan omia suosikkeja kirjasta ovat mm. Sand Beach -tilkkupeitto, joka heijastelee Yhdysvaltojen itärannikon henkeä.  Huomatkaa nuo tyynyt, sillä kirja aivan pursuaa niitä. Wilhemiina toteaakin:

"Pidän erityisesti myös sisustustyynyistä, ja niitä onkin kertynyt valtavat määrät, tilkkutyynyjä, nauhallisia, kirjottuja ja tavallisia. Etenkin tyynyjen pariin palaan aina uudelleen ja uudelleen, sillä kirjassa esitellyt perusohjeet tarjoavat liikkumavaraa ja inspiraatiota esimerkiksi vuodenaikojen mukaan vaihtuville kuoseille ja ratkaisuille."
Tässä Lovely hearts - leikkisä sydäntyyny, joka on pitkä, ihana löhöilytyyny pikantilla ruusukuosilla, joka kantaa itsessään englantilaista maalaishenkeä. Teko-ohje on perinpohjainen, kuten kaikissa kirjan ihanuuksissa. Ensin mainitaan tarvikkeet, sitten on valmistelu, ompelu, applikointi, sydämen pitsin kiinnnittäminen ja kokoaminen. Ja siinä se sitten on: Ripaus mieltäpiristävää kauneutta kotiin!
Yläkuvassa Rose garden - ruusukankainen lampunvarjostin, johon tarvitaan vain kangasta, nauhaa ja pitsiä. Tarkat työohjeet kuvineen löytyvät kirjasta. Wilhelmiina onkin tehnyt ohjeista mahdollisimman selkeät ja ne on tarkoitettu ihan tavalliselle kotiompelijalle. Tarvikkeet ja tekniikat -luvussa on hyödyllistä tietoa tarvikkeista ja työmenetelmistä.
"Amanda-peiton pääsosassa ovat kauniit ja raikkaat kankaat. Peitto on nopea ja helppo toteuttaa. Se on hauska, erottuu muista tilkkupeitoista ja sopii moneen paikkaan, esimerkiksi olohuoneeseen, kesäterassille tai lastenhuoneeseen. Kuvissa näkyvän mallipeiton tein kotiini jouluksi, kun halusin yhdistää kauniin vaaleansinisen peruspunaiseen. Valkoisessa ympäristössä peitto näyttää erityisen herkulliselta."

Tämä isänäitini nimeä kantava peitto on yksi niistä ihanuuksista, joita olen Wilhelmiinan blogissa ihaillut. Nyt ihastelen kirjan sisällysluetteloa, joka kuulostaa tältä kun alut ja loput jätetään pois: Tähtisarja (Linen star, Sand star, One star, Country star....), Sydänsarja (Lovely hearts, Adalmiina....), Ruususarja (Rose garden, Summer roses, Emilia...) ja mikä parasta Joulusarja, juuri hänelle, joka kantaa joulua sydämessään koko vuoden...
Tiedän, että joulunhaikailijat eivät saa tähän aikaan vuodesta myötätuntoa, joten virittäytykäämme Summer roses -tunnelmiin. Suunnitellaan jo koristelumiukkojen ja lyhtyjen viemistä varastoon ja katsellaan, mitä meri- ja ruusuhenkistä voisimme tuoda tilalle. Kun katson tätä kuvaa, tuleekin mieleen, miten kiva on alkaa istua terassilla ja sitten voisi olla tällainen peitto, johon voisi kääriytyä...Ehkä tämä onkin nyt just suosikkini, sillä tinttikin jo tänään titityy, titityy!

Ihana, ihana kirja, jota suosittelen kaikille hiukankin ompeluun kykeneville tai vain oikein innokkaille!

Kiitos mukavasta yhteistyöstä, Wilhemiina♥

32 kommenttia:

  1. Aivan ihania tekstiilejä ja tuo vika peitto sopis mulle mökille ..hehee :)
    Iloista helmikuuta Leena ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijastiina, eikö vain. Minäkin haluaisin sen. Wilhelmiina voisi perustaa nettipuodin...

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  2. Täällä toinen poropeukalo käsitöiden suhteen. Vasara on aina pysynyt paremmin kädessäni kuin neulat ja langat yms. =D Mutta on varmasti ihana kirja! Kauniilta näyttää. Tosin vähän turhan romanttiselta minun makuuni. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, minulla on paljon kauniita villalankoja. Puran turhautumiseni kutomalla/neulomalla pehmeitä, pörröisiä kaulaliinoja ja seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä tuubi. Lähden kyllä vielä jonnekin villapuseroiden kudontakurssille...Niin, tässä on tavallaan tietysti mukana se sisustuspuoli myös, kuvissa. Sinä vasaralla, minä siveltimellä, sillä tykkään maalata ja kohta sitä taas teenkin.

      No, se on teitysti makuasia, mutta jos muuten on paljon vaaleaa, valkoista eikä liikaa tavaraa, niin mun makuuni joku saa olla sitten romanttista. Meillä on valkoiset kiviseinät, joten oli aika kiva laittaa makkarin päätyseinään tumma tapetti, jossa pinkkejä magnolian kukkia ja vierasmakkariin, jossa on kalusteita ihan minimaalisesti tuli Laura Ashleyn turkoosi kukkatapetti. Nämä on tosiaankin ihan makuasioita.

      Poista
  3. Tämä kirja sopii tähän vuodenaikaan oikein hienosti. Kuvien mukana ainakin minulle syntyy kevätkotihuuma, jossa kehittelen uusia ideoita kotiini (vaikken olekana aivan noin romanttinen sisustaja). Jos minulla olisi sellainen pieni kesämökki, niin aika varmasti sinne tulisi kaikkea tuollaista kaunista ja romanttista... ja vain ja ainoastaan toisten ompelemina, sillä minä en osaa ajaa ompelukoneella kuin täysillä ja täysin pieleen ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, niin minustakin. Kevätkotihuuma alkaa meillä kans kohta, kun alan maalata niitä ekalla opintolainalla ostettuja ruokapöydän tuoleja pinkeiksi ja salvian vihreiksi. Aloitin sillä, että nostin pelakuut ulos kellarista. Nyt ne lasehtivat viikon ja sitten leikkaan ne alas, istutan uuteen multaan ja meidän kaikki, kaikki paikat on sitten täynnä ruukkuja, kun ei kerta ole mitään viherhuonetta.

      Minäkin niinku painan siinä vaan kauheesti kaasua ja sitten se kaikke menee sökeröksi.

      Poista
  4. Kauniita juttuja tuossa kirjassa;sellaisille jotka ovat taitavia käsistään.Minä olen noissa ompeluhommissa vähän tumpelo,vaikka kankaita rakastankin,Tänäänkin näin yhden niin tutun kuvan kankaalla,käypä katsomassa blogissani....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, no kyllä minä osiasin päällystää sisustustyynyjä, mutta kun minulla ei ole konetta, ja kukaan ei jaksa niitä mun sotkuja selvittää. Mieti mitä ihania kankaita on olemassa...Ne mitä mulla on suvella ulkona, ne Navy-kankaiset, jotka olet nähnyt, jouduin ompelemaan KÄSIN!

      Oi, tulen kohta....Tulen ennen lettuja eli R,. niitä paistaa kun mun alkoi tehdä mieli. Viimeksi ollut suvella, kun partsilla on kivampi niitä valmistaa eli voi paistaa grillillä.

      Poista
  5. Kiitos Leena <3 sopiiko, että linkitän blogiini tästä upeasta postauksesta? Facebookin ystäville vinkkasinkin jo .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wilhelmiina, ole hyvä ja ole hyvä ♥

      Hieno kirja!

      Poista
  6. Juuri tänä päivänä seurasin talitinttien ahkeraa touhuamista meidän pensasaidalla ja lumihangella, pesimäkausi lähestyy...
    Ihana kirja. Tein omien lasten melkein kaikki vaatteet ja Siirille olen neulonut kaikki neulevaatteet mekkoja myöten. Käsityöinnostuksen perin äidiltäni, joka oli oikea kierrätyksen mestari, kaikki langat kierrätettiin ja vaatteet leikeltiin matonkuteiksi ja kudottiin matoiksi. Itsekin olen kutonut muutaman maton. Käsityöharrastus on siirtynyt tytölleni ja hänen tytölleen Siirille.
    Juuri tänään valmistui keittiöön uusi kevätkappa, jossa perhoset lentelevät, kuten lukuhaasteessani Lukuiloa Perhoslaaksossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, juu ja sen huomaa oravistakin;)

      Minä se jaksan sinua ihailla. Aina ihmettelen teitä, jotka osaatte ommella tai kutoa. Meilläkin oli tuo madonkudejuttu, mutta ne vietiin sitten kylän parhaalle matonkutojalle, ne matonkuteet. Jos minä johonkin ryhdyn, niin villapusseroita tekemään tai sitten...ryijy olisi kova juttu.

      Kyllähän minäkin verhokappoja osaisin tehdä, mutta kun minut on katsottu toivottomaksi ompelukoneen kanssa.

      Poista
  7. Ompeluun liittyvät kirjat ovat yleensä tylsiä ja vielä kerran tylsiä. Aihe kuitenkaan ei ole välttämättä ollenkaan tylsä, ja sen on Wilhelmiina tainnut nyt todistaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, no Wilhelmiina taitaa tietää, että minä en tästä paljon ymmärtänyt. Varoitin häntä;) Olenhan tarjoillut teille kirjoja korujenkin tekemisestä. Mutta nuo kaikki tyynyt ja peitot ja muut jutut vain ovat niin suloisia. Minä uskon, että Wilhelmiinasta on mihin vain ja sen me varmaan ehdimme vielä nähdä;)

      Tämä kirja on niin visuaalinen, että se jo sinänsä riittää minulle. Ja ompelijat saavat moninkertaisen hyödyn ja ilon.

      Poista
  8. Minä olen hurahtanut kaikenlaiseen käsillä tekemiseen. Muutama vuosi sitten tämä hurahtaminen tapahtui. Sysäyksen antoi muutto takaisin kotiseudulle ja myöskin se, että vihdoin on aikaa.
    Tänään päällystin Modern Art pöytävalaisimen ikävän näköisen valkoisen muovijohdon. Huomenna postaan siitä
    Tietysti otan huomioon omat rajoitetut kokemattoman käsillä tekijän taidot.
    Kirja näyttää mukavalta, tosin minä en innostu yltiöromanttisesta, mieluimmin selkeää ja abstraktia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, minäkin tykkäisin. Maalaamiseen aion hurahtaa uudelleen ihan kohta. Siis kyseessä huonekalut. No sinäpä olet kiinnostavaa keksinyt. Ne johdot ovatkin aina niin silmiinpistävän rumia. Tulen huomenna katsomaan eli laitoin sut post it-lapulle;)

      Ei minusta ainakaan Wilhelmiinan kodissa ole yltiöromanttista. Hänen kauniista kodistaan oli juttu Unelmien Talo&Koti -lehdessä marraskuussa. Paljon tilaa, paljon valkoista ja sitten tehosteväreinä ihan kivoja juttuja ja mikä parasta, ei liikaa huonekaluja ja tavaraa, minä ahdistun, jos on paljon 'krääsää'.

      Kutominen/neulominen on rentouttavaa. Mutta toistaiseksi vain kaulaliinoja, ehkä tuubeja ja katsotaan sitten...

      Poista
  9. Näin on ja kirja vaikutti ihanalta ja se mikä oli johtanut tähän osaamiseen ja taitoon sivalsi syvästi. Arvostan ylikaiken SIISTISTI tehtyjä käsitöitä ja vaikka en olekaan käsityöihminen voisin joskus koota ne mitä olen saanut aikaiseksi, mutta se vaikuttaisi ehkä kehumiselta, ikään kuin ei riittäisi mitä on tehnyt, siitä huolimatta ettei ole ompelijaihme, eikä muutenkaan käsityöläinen.

    Kuviovillapuseroita joskus, tilkkutäkkejä jne, ei hemmetti kyllä teen vielä siitä postauksen, lisäksi keskeneräisiäkin on:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustis, tämähän on selviytymistarina. Joskus pitää tapahtua jotain rankkaa, että löytäisi perille. Tiedän kokemuksesta.

      Sitä on kuule sellaisia rankkoja ihmisiä, jotka vaativat eniten itseltään. Aina tuntuu kuin mikään ei riittäisi. Mutta minut opetettiin silloin vuonna koivu ja tähti, että 'aina pitää olla vielä parempi'. Vähemmän täydellisempi pitäisi olla riittävästi.

      Oi, minä janona oppia kuviovillapuseroita ja nyt on niitä unelmanphemeitä lankoja. Heti kun sulta tulee käsityöpostaus kuvilla, ilmoitappa minulle, kiitos;)

      Poista
  10. Upeita käsitöitä, vaan enpä osaisi ensimmäistäkään tehdä... Wilhelmiinalla on silmää kauneudelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaiselämää, sama täällä paitsi ehkä nuo tyynyt - ilman kirjontaa;)

      Hänellä on, hänellä on.

      Poista
  11. Oi, olipas ihana juttu!
    Käsitöiden harrastaminen ja niiden arvostus nousee nyt kohisten, mikä on aivan ihanaa!
    Minä olen pikkuhiljaa löytämässä tieni lankojen ja kankaidenkin maailmaan.. ehkä.

    Kirja näyttää todella kauniilta, teos toimii varmasti paitsi innoittajana, myös pelkkänä hyvän mielen katselukirjana!
    Kiitos tästä :) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, eikö vain!

      Se on tosi hienoa. Minulla on vaihe, jossa ihailen seppiä, sillä haluan kotiimme takorautaa;)

      Minulla on noita villalankoja. Upeita värejä, pehmeitä ihanuuksia...Odotan vain, että jostain löytäisin niin helpot ohjeet, että osaisin niiden perusteella kutoa/neuloa jumpperin.

      Tämä on tosiaankin sellainen katselukirja myös, mutta kauniiden kuvien lomassa on lujaa tietoa ja myös kuvia miten tehdään.

      Ole hyvä ♥

      Poista
  12. Kauniita sisustus tyylikuvia täällä. Lähiaikoina laitan blogiini arpajaiset keväistä sisustus tyyliä, pitkään harkitsin sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pike, kiitos. Hieno juttu: Naiset suorastaan ahmivat keväisin sisustusta!

      Poista
  13. Wilhelmiina on tehnyt kyllä upean kirjan, mutta niin on hänen kotinsakin ja siitä kaikesta kertova bloginsakin upeat:)
    Mukavaa , kun esittelit tämän meille. Isotöisiä nuo peitot ovat ja upeasti on Wilhelmiinalla silmää kauniiseen sommitteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, niin ja se lehti, jossa hänen kotinsa esiteltiin.

      En ymmärrä ompelusta mitään, mutta tiedän, että monia se kiinnostaa. Ja tietty Wilhelmiinan ideat kaikkineen. Ole hyvä.

      Poista
  14. upea kirja, blogia seuraan myös.
    Ehkä jopa liian ihania ollakseen totta.
    se on vaan tää kateellisuus kun itse on tumpelo ompeluksissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, eikö vain. Kiitos samoin.

      No kyllä minä voisin tuon viimeisen kuvankin peiton ottaa on se sitten unta tai totta;)

      Hyvä jos saan lankaa neulaan...että silleen täällä.

      Poista
  15. Aivan ihana kirja varmasti:)
    Itsellä taitaa olla tuo peukalo vähän liikaa keskellä kämmentä, mutta rakastan noita romanttisia kuvia! Jännä juttu, että monesti silmä lepää ihanissa kuvissa, vaikka ei itse silti omaan kotiinsa haluaisi juuri samanlaista tunnelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Country Annien Anne, tämä on.

      Minäkin näitä vain ihailen;) Nämä kuvat antavat romanttisemman tunnelman kuin Wilhelmiinalla on eli katso hänen bloginsa sekä Unelmien Talo & Koti, jossa hänen haastattelunsa ja paljon kuvia kodistaan. Minä haluan aina Country & Cosy, se sisältää jo aika paljon...Silti on kiva tosiaankin katsella kuvia erilaisista kodeista.

      Poista
  16. Hei, Leena!

    Olet näemmä tehnytkin Wilhelmiinasta juttua blogiisi. Oletko huomannut tämän tuoreen jutun Wilhelmiinasta: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/05/tapaus-wilhelmiina-halme-osa-1-julkisen.html

    Kaipaamme blogimme asioille mahdollisimman paljon julkisuutta ja jos innostuisit tästäkin tekemään jutun ja lyömään asiasta hieman rumpua, niin se olisi hienoa!

    - DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. DirtyDeeds, kävin lukemassa ja toivon Wilhelmiinalle nyt sisukasta toipumista ♥

      Minä pidän siis kirjablogia, joka jo vie viikostani enemmän kuin olisi ihan ok. Tein siis jutun Wilhelmiinan käsityökirjasta ja sitä myöten tietysti luin ja luen myös hänen blogiaan. Ihailen hänen sitkeyttään ja toivon, että hän selviää nytkin. Se olisi hienoa!

      Poista