Tänään oli monenmoista, mutta ainakin tintit laulavat jo kevättä ja valon määrä on kasvanut. Koska en saa mihinkään nyt kiinni, teen vähän sitä ja sitten vähän tuota, päätin noutaa omasta lähikirjastostani, Säynätsalon kirjastosta, jonkun dekkarin ja otin samalla yhden muunkin kirjan. Siinä tuttavallisesti tiskiin nojatessa aloin jutella Ihanalle Kirjastotädille Tiiulle (nuori ja kaunis!), että olen Linnuntien ja Kotiinpaluun jumissa: Nuo kirjat jäivät minuun. Hän katsoi minua ja totesi, että hänellä on yksi kirja, joka jäi häneen. Tauko. Päässäni allkoi kulkea nauha kirjoista, jotka joskus tulevat olemaan listalla Blogini Unohtumattomat! Ja sieltä se sitten häneltä tuli, yksi niistä, joita minä eikä hän voi unohtaa:
Delpihe de Viganin Yötä ei voi vastustaa
Kirjat ovat siltoja. Se yhteys siinä, katse ja vahva kokemus, jonka kirjasta olimme saaneet, tuollaiset hetket ovat niitä, jolloin tajuaa, miksi joskus ei jaksa kuin samoilla aalloilla olevaa. On niin mahtavaa, että joku tajuua, ymmärtää sanoitta. Ei tarvitse inttää mistään. Se on siinä ja piste.
Tulipahan yksi tekemätön työ taas valmiiksi: Nyt sain de Viganin kirjan vihdoinkin tilattua omaksi. Jotkut kirjat vain pitää omistaa.
Kohta Tikkurilan maalia sävy Pioni taas suditaan. Ei riittänyt vanhojen vuonna koivu ja tähti hankittujen ruokapöydän tuolien maalaus, eikä minun sallita sutia takan näkyvää takkahuoneessa asuvaa sivustavedettävää pinkiksi, mutta meillä on ruskeita '50 luvun tuoleja, jotka lapsuudessani olivat valkoisia, nyt ne ovat tummaksi lakattuja, joten ensin vähän hiontaa. Tuolit ovat sellaisia kaarevaselkäisiä ja vähän fiinimpiä kai, mutta niistä tulee osa kodin pehmennystä eli en hae täydellistä sisutuslehtikotia, vaan country&cosy. Tässä näette mitä Lily Francoise on saanut aikaan pinkeillä tuoleilla:
Näyttää tosi kivalta ja tässä melkein alkaa odottaa pöydän kulumista...
Tässä tuoliemme uudet tuulet jutusta Tuumailua ja tuunailua ja jatkoa seuraa.
maanantaiterkuin
Leena Lumi
Monday, Monday
Nättiä tulee - vaikka pinkki olen, niin vanhemmat kirjahyllyt ruskeeta...
VastaaPoistaHannele, mulla eivät kirjahyllyt vielä ole ehtineet tulla mieleeni, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Rusekan ja pinkin liitto on muuten yhtä vahvasti tähtiin kirjoitettu kuin on pinkin ja tietyn vihreän.
PoistaLaita sääkin suti heilumaan:)
Meillä olisi nyt täällä lähellä yksi uusi itsepalvelukirjasto. Pitäisi käydä katsomassa ja ottaa nuo sinuun jääneet kirjat luettavaksi. Sitten vaikka hiihtolomalla. Nyt on ollut taas niin hektistä, että ei ole loman jälkeen taas ehtinyt kirjoihin tarttua. Harmi. Mutta onhan sekin jotakin, että aina lomalla...
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, kiva kuulla.R. luki myös Linnuntietä ja nyt siitäö puhutaan yhtä paljon kuin aikanaan Kaksoisvirheestä mutta eri syistä. Seuraavaksi R. lukee Kotiinpaluun, kun on ensin toipunut Linnuntiestä. Luojalle kiitos kirjastoista!!!
PoistaNo, täällä nämä kaikki vinkit odottavat:)
Oi oi oi! Mä kävin tänää(kin) kirjastossa ja haahuillessani V-hyllyllä siihen oli laitettu oikein framille tuo kylmäävän ihana deVigan.
VastaaPoistaEn lainannut (vielä) Linnuntietä (Eikös se ola kamalan paksu? Mulla on kaksi tiiliskiveä sen edellä ja kun niitä paksuja en ihan perä perää halua lukea.), mutta nyt on vihdoin lainattu se Hyviä ihmisiä, jota olet suositellut mulle jo niin kauan, että melkein noloa etten ole vielä lukenut.;)
Tuo pioni on ihanan herkullinen väri.:)
Sanna, se on kohta oma ja sitten haluan lukea sen uudelleen.
PoistaSe on paksu (850 sivua!) ja R. joka ei sentään lue elääkseen, luki sitä aika kauan. Nyt hän pitää parin päivän paussin ja sitten aloittaa Kotiipaluun.
No, siinäpä on sitten erilainen kirja. Ja löydät kyllä sieltä tuttuja runoilijoitammekin...,mutta koko tarina on ihan huikea ja sen näkee elokuvana.
Sitä voisi syödä, myönnnän:)
Minulla on ollut vähän samoin: vähän tätä ja sitten tuota, tai ehkä sittenkin tätä...Tänään oli upea päivä, mutta huomiseksi luvataan jotain aivan muuta. Kunpa vain jotain pysyvää valkoista! Meillä on maalausurakka valmistunut ja kirjat pitäisi saada takaisin hyllyyn, mitä muistoja niihin liittykään eri elämänjaksojen varrelta. Tämä vaihe vuodesta on hyvä juuri tällaiseen tekemiseen, ja vaikka tuolien maalaamiseen. Ihanaa viikkoa ❤️
VastaaPoistaValkoisiahiutaleita, yöllä on satanut lunta. Siis yhden kerran olen nähnyt lumisadetta tänä talvena...Aika märältä näyttää. Minkähän väriseksi maalasitte kirjahyllynne. Meillä on alkuperäinen Lundia, johon emme ole vielä tohtineet koskea. Kevään merkki, että alkaa katsella ympärilleen. Ja kohta Viherlandiaan:) Mukavaa helmikuuta♥
PoistaEmme tällä kertaa maalanneet kuin seinät. Lundia on aiemmin petsattu, ja on tummahkon värinen. Toiveissa olisi kyllä uudet kirjahyllyt, mutta nämä hoitavat asiansa vielä kunnialla. Ihanaa sunnuntaita <3
PoistaYmmärsin sitten väärin. Meillä Lundia on se lakattu, puunvärinen vaalea, mutta niin vain se jatkaa samannäköisenä vuosikymmenestä toiseen:) Olen kyllä usein miettinyt millainen se olisi jollain karkivärillä, mutta en haluaisi eroon siitä, joten se vähän pidättelee. En jaksa tykästyä lasiovellisiin, sillä liu'utan usein sormeani pitkin kirjarivejä, kun haen jotain teosta...Siinä on tietty fiilis1
PoistaKiitos samoin<3
Pinkki ei vaan ole minun väri kotona, vaikka ihailen sitä toiten kodissa...kaunis sävy tuokin...:)
VastaaPoistaIrmastiina, eihän se voikaan olla kaikkien väri. Minäkin rajoitan turkoosin vain alakertaan, jossa saunaosasto ja takkahuone etc. Kiitos<3
Poista