Sinä olet yhä täällä
unikon siemenkotia lyijykyniesi joukossa - lohduksi
kuusenoksia kaapin päällä,
löytyy myös kimppu lumikelloja,
niin että voit valita: joulu tai kevät.
Myös viinilasit ovat täällä.
Joskus et huomaa edes lumisadetta,
joskus sataa vettä pöydällesi.
Yhdentekevää, kevät tulee kaikesta huolimatta,
et saa silmiäsi irti pienistä ruohonkorsista, vihertävistä,
ja tunnistat itsesi kaikissa puissa:
ne kuihtuvat ja puhkeavat eloon yhä uudelleen -
voi sinua, sillä kaikki kukkii
ja sinä olet kerjäläinen ja ne näkevät sinut
tuhatkertaisessa loistossa.
Ja rastaat, pääskyt ja mehiläiset tulevat,
luo silmäsi maahan syreenisadekuurossa,
sinähän tiedät: olet lyijynraskas
tässä tuoksussa, lepattavassa.
Sillä kevät on juuri sellainen, et voi
muuta muistaa et sanoa,
vaikka hyvä olisi valikoida
niin kuin nainen kokeilee hattuja,
yhtä toisensa jälkeen.
Olisi hyvä torjua tuo kohtalo,
murskata synkkä, ankara patsas,
heilahtaa ja pyöriä loiton,
kaivatun musiikin tahtiin.
Mutta sinulla ei ole muuta musiikkia, olet yhä täällä -
ja mustien harsojen takaa
nousee kukkameri kuin kohtalo.
- Erzsébet Tóth -
Aamut, hiukset hajallaan (WSOY 2011, suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky)
kuva Allu
niin ihana! niin luettu myöskin! kiitos Leena lauantain runosta!
VastaaPoistaEija, tämä on niin parhautta. Olen heikkona pariinkin unkarilaiseen kokoelmaan. Luin tänään kyllä sinuakin:)
PoistaOle hyvä!<3
Leena! minulla myös ihastuttava heikkous unkarilaisiin ja aina uudestaan palaan niiden pariin. Tóthiakin olen lukenut mutta nyt täytyy sukeltaa taas kirjaston kokoelmiin etsimään tämä ja joku muut jota en saa nyt mieleeni. sieltä saatan sinulle laittaa jonkun ihanan :) voi hyvin!
PoistaEija, se joku voisi olla Yhteisessä sateessa! Minäkin haen sen aina kirjastosta. Se on muistaakseni kokoelma ja aivan huikea. Vinkkejä vastaanotetaan:) Kiitos samoin<3
PoistaLeena, tuokin on ihana mutta ei se mitä haen. nuo ryökäleet ovat menneet vaihtamaan runohyllyn paikkaa! minulla on näkömuisti ja tiedän tarkalleen missä kohtaa hakemini teos OLI... mutta saattoi se olla Sándor Csoóri...
PoistaMinulakin on näkömuisti ja äärimmäisen vahva sellainen, joten jos joku paikka muuttuu, oi ja voi. Muistan vieläkin lukion bilsan kirjasta monen kuvan sijoittelun:)
PoistaKun keksit, kerro: Ei stressiä nyt tästä<3
kuule, tää on ammattitauti :) eli ihan pakko löytää! ja siunattu kirjastojärjestelmä ja hakumahdollisuudet rajata luokalla ja maalla! tässä tulee sinulle samalla muitakin vinkkejä mutta (luulen) etsimäni runoilija oli juuri Csoóri. Vaasassa on monta hänen teostaan mutta voin suositella Sateiden ilmarata ja Otsasi hämärästä. eteen eksyi myös teos Valolieriön alla : viisi unkarilaista runoilijaa, sekä melkoisen uusi Sándor Weores: Kadonnut päivävarjo. ihanaa runoutta! kaikki jo aiemmin kahlattu läpi mutta nyt taas lainasin ne uudestaan. ihana kirjasto <3 tervehtii sinua tällä kertaa ammatti-eija
PoistaEija, Valolieriön alla on tuttu: Se on ollut minulla joskus lainassa, mutta en muistanut vain tekijää. Kiitos vinkeistä: Noudan ensi viikolla!<3
PoistaKaunis kuva, kauniita kukkia. Kevät tulee aina, ennemmin tai myöhemmin. Ihanaa seurata, kun luonto herää. Kaikissa vuodenajoissa on se jokin.
VastaaPoistaMukavaa viikonlopun jatkoa,
Lämpimin terveisin,
Merja, eikö vain. Sain ystävältä Saksasta.Taidan silti syvimmiltäni olla syyskesän ihminen, olen sen jo kauan tiennyt. Vrt. viime puhelumme...Kumpikin olemme syntyneet keväällä, mutta Suomen kevät on minulle liian hidas. Yrtiän kuitenkin poimia siitä helmet, kuten lumikellot, lehtomme kautta kohta virtaavan puron, linnut, kaikki keväisen puutarhan yllätykset..
PoistaKiitos samoin teille!<3
voit valita; joulu tai kevät. Valitsen välimaaston, mutta olen selkeästi kevääseen kallellaan.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, minä olen joulu. Tai syyskesä. Tai puuterilumi.
PoistaMukavaa viikonloppua!<3
Minä niiiiin kaipaan ja odotan lumikelloja ... Ihana runo myös, minulle ihan uusi tuttavuus on hän.
VastaaPoistaMarietta, minäkin kaipaisin, mutta myyrät tai kohtalo eivät niitä minulle suo. Sen sijaan on onneksi ziljooona scillaa ja sitten niitä kesälumipisaroita. Jotenkin epistä, että just minulla ei lumikelloja:)
PoistaAivan ihana runo.Voisit lainata tuon kirjan, siinä on monta joihin ihastuisit.
Mukavaa viikonloppua sinulle!<3
Ah ah ah!!! Upea!
VastaaPoista(Lukiessani mietin kiihkeästi kukakukakuka on tämän kirjoittanut. En yhtään arvannut. Olen kyllä lukenut Lumikarpalosta ennenkin Tóthin hienoja runoja. Janoan lisää! Kirjasto, huhuu!?)
Sanna, eikö vain!
PoistaSiellä on sitten sellainekin hieno kirja unkarilaista runoutta kuin Yhteisessä sateessa, ota se myös. Mikä ihmeen taika näissä on. Pitäisi munkin hakea lainaan taas tuo Yhteisessä sateessa.
Mukavaa viikonloppua<3
Tuohon lumikello-ongelmaan kyllä täytyisi löytää ratkaisu ;) mutta varmaan lienee helpompaa löytää tuo kirja ...
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua myös sinulle <3
Marietta, Leiovn pariskunnan puutarhakirjassa oli yksi neuvo eli lumikellojen pienet sipulit istutetaan sellaisiin laakeisiin ruukkuihin, joissa pohjassa reiät ja päälle laitetaan verkkoa, koko hökätys sitten maahan ja multaa päälle. Sitä ei isosti voi tehdä:) No, sillä tavalla sain muutaman. Onneksi nyt sallivat minulle tulppaanit, narsissiehinhan eivät koske, joten niitä olenkin harrastanut paljon.
PoistaKiitos samoin<3
Nämä viikonlopuksi valitsemasi runot ovat mieleeni: erilaisia tunnelmia, aina puhuttelevia.
VastaaPoista<3
Katja, kiva kuulla:Kiitos!
Poista<3
Nämä runopostaukset ovat kyllä yksi ikisuosikkini blogissasi. Aina niin ihania ja hyvin valittuja. <3 -Taru
VastaaPoistaTaru, kiva kuulla: Minä luen runoja tai ainakin runon päivässä.
Poista<3