Juhannuksen jälkihehkua

Casper Julian oli sitä mieltä, että meidän valkoinen kivitalo piti maalata. Ihan luvalla hän alkoi hommiin. Iskä toi oikein siveltimen. Ja koirien kupissa riitti vettä (maalia). Ukkikin kurkkii taustalla

Casper kastelee säännöllisesti siveltimen ja sitten isi kehuu.

Ja sitten vain pensseli heilumaan. Hienoa jälkeä tuli.

Juhannusaattona nuorten toivomuksesta grillattua merilohta, silliä, uusia perunoita tillihöyrytettynä sekä 

sekä katkarapusalaattia oheen. Meidän lasten ikiherkku. Kastikkeena Tzaziki. Joka päivälle oli oma menu. Nuoret lähtivät eilen. Me hoidimme Casperia ja koiruuksia, että nuoret pääsivät vähän vapaalle. 

Kolme helmiorapihlajaamme kukkivat runsaammin kuin ikinä. Kävin viime tipassa kuvaamassa ennen kuin kamerat pois ja tilalle perhe.

Jokainen oksa kantoi ja kantaa vieläkin kukkarunsautta. Ja mikä parasta, lehdet saavat syksyllä ruskavärin.

Mikä niin parasta saimme syödä kaikki ateriat terdellä. Jopa pienenä tihkuiltana istuimme ulkona syömässä kun ukkosti ja satoi kauniisti. Casper ei pelännyt yhtään, mutta nuorempi koiruus eli Taika lähti sisälle.

Kiitos nuoret, että jaksoitte tulla tänne kotisaarelle ja viipyä. Leluja on vasta vähän, mutta Plaston mopo kulki jo meillä samaa reittiä yläkerran huoneiden  ympäri kuin Casper Julianin äiti aikanaan. Mopo ja muutama muu lelu jätettiin tänne ja ensi suvena taitaa tulla uima-allas, sillä vaikka asumme pari minuuttia rannasta, oli eräs naapurimme mitannut järvestä sinilevää. Tosin se ei estänyt Meriä, mutta hän on aikuinen eikä esim. niele vettä. Nyt he ovat jo kotona ja huikean Lohjanjärven liki.

Kaikille ikimuistoista juhannuksen jälkihehkua♥♥

Leena Lumi