Ilona Pietiläinen: Hurmaava huvila

Rakastan kaikkia vuodenaikoja, jokaisessa hetkessä on oma luonnollinen kauneutensa. Luonto tosin teki minusta vahvasti kevätihmisen ja kukkasipulifanaatikon. Vuosien varrella kerätyt tuhannet sipulikukat ja nurmikolle istutetut krookussydämet ilahduttavat aina aikaisin keväällä, kun luonto näyttää elonmerkkejä vasta pienten silmujen muodossa. Kasvihuoneen lämmettyä sopivasti, on aika ryhtyä kasvattamaan tulevan kesän kurpitsantaimia – ja mitä tahansa tämä villin utelias kukkaismieli halajaa. (Linda Peltola)

Ilona Pietiläisen uusin kirja Hurmaava huvila (Docendo 2014) vie meidät paitsi Ilonan perheen kesämökkiprojektiin, myös moniin hurmaaviin kesäkoteihin, joissa on tarjolla puutarhaa, sisustusta ja herkkuja. Jutun sai aloittaa kirjassa mukana oleva Linda Peltola, jonka teksti olisi voinut olla vaikka minua, paitsi, että olen eniten syysihminen, mutta olen siitä huolimatta aivan sipulikukkamaanikko. Kuka ei syksyllä halua istuttaa kevään toivoksi, talven syliin, satoja, satoja sipulikukkia, hän ei tiedä, mitä on todellinen puutarhahulluus. Myyrät eivät ole minulle ikinä sallineet lumikelloja ja nyt minulla tuli mitta täyteen: Istutan lumikellot syksyllä lukuisiin ruukkuihin ja ne saavat talvehtia kellarissa myyräturvassa. Monet Lindan kukat valkoisista narsisseista kiviaitaa vasten helottaviin tulppaaneihin ovat kevään juhlaa, mutta tämä Lindan kuva kosketti:

Ilonan kesämökin kahdeksan kuukauden projektia seurataan aivan rakentamisen alusta saakka ja paljon tulee ihania ja odottamattomia juttuja vastaan, sillä Ilonahan on unelmien kantaja, jolla on tapana tehdä unelmistaan totta.  Alakuvassa mökin saunahuone jännittävällä seinävalaisimella:

Rakentamisen lomassa Ilona tarjoilee mm. Vappuhumua, Pikkurahan remontteja, Äitienpäivää, Keittiöpuutarhaa reen suojissa, Juhannustaikoja, Suussasulavaa, Vanhaa harmaantunutta lautaa, Iloista värikarttaa, Kulhokranssia, Taikurijuhlaa ja tietenkin kiinnostavia visiittejä. Nyt piipahdamme Päivin navettakodissa, joka teki minuun aikamoisen vaikutuksen jo verandallaan:

Katsokaa tätä ja huomatkaa köynnökset. Nyt haluan näyttää sen vielä likempää:

Mikä tila-autuus ja kaikki katettuna, mutta ihanasti ollaan pihalla. Minulle tulee tästä tilasta mieleen koloniaalinen terassi, joka usein on koko rakennuksen mittainen ja katettu tila. Navettakodin seinät ovat superpaksut ja suovat omistajilleen rauhan ja hiljaisuuden.

Kannustan kaikkia opettelemaan vastustamattoman elämän. Sillä tavoin meistä tulee onnellisia, omannäköistä elämää viettäviä ja vastustamattomia. Tuli mitä tuli, otetaan se vastustelematta vastaan. On usein hyvästä, että kaikki toiveemme eivät toteutuneetkaan. Opimme itsestämme ja elämästä ja saamme sen kautta rikkaamman elämän. Sillä tavoin löydämme pikkuhiljaa oman paikkamme kaiken sekasorron keskeltä. Ja löydämme syvän onnen! (Päivi)

Hirveän vaikuttavaa!  Piipahdamme nyt Sannalla, jossa kellariin on rakennettu tunnelmallinen kesähuone:

Tuli mieleen, että aivan kuin olisi linnassa ja ehkä tuota voisi käyttää jollakin tavoin vaikka ympäri vuoden…Näen heti tuossa tilassa joulun. Kiertelemme myös Sannan pihalla ihastellen upeita clematiksia sekä hyötypuutarhaa, joka on kekseliäästi reunustettu vanhoilla kattotiilillä.

Nyt kiipeämme Ilonan mökin karkkivärisiä rappuja vintille, jossa sisustuskirjailijamme tarjoilee meille kuohuviiniä ja mansikkasalaattia:

Salaattiin tulee vuohenjuustoa, basilikaa, mansikoita, paahdettuja kurpitsan siemeniä, herneen versoja, salaatinlehtiä ja uutta punasipulia.

Ihastelemme marokkolaishenkisiä valaisimia, jotka kivasti säväyttävät mökkiä perinteisestä tyylistä idän suuntaan. Paussin jälkeen jatkamme matkaa Johannalle ja Teemulle, jotka ovat näppärästi rajanneet kasvipenkit tiilistä ja katsokaa mitä muotoja käyttäen:

Näyttää taideteokselta: Ei ole yksitoikkoista, vaan sisäkkäiset ympyrät ja rikotut neliöt sekä suorakaiteet luovat kasvimaasta kauniin interiöörin. Uskon jopa, että toisiinsa tuetut heinäseipäät sekä portti tulevat toimimaan oivina köynnöskasvien kiipeilytelineinä.

Tässä Ilonan rannalla Suomen suvesta nauttiessa voin kertoa vielä jotain Hurmaavasta huvilasta. Kirjasta löytyy sekä Ilonan että hänen vierailukohteidensa kuvia mielettömästi. On kivirappuja, on herkkuja, on kattauksia, löytyy tee se itse–juttuja kädentaidoista innostuneelle, on kasvareita etc. Tässä kuva Pikkutalon Sannan  viehättävästä viherhuoneesta:

Ilona on tahtonainen, joka on monen teille tarjoamani sisustuskirjan takana. Vuosien aikana olemme hitsautuneet erikoiseksi työpariksi, jossa molemmat sekä tukevat toistaan että antavat tilaa. Ilonan kirjat ovat minulle itselleni kuin vitamiiniruiske, joka saa aina nappaamaan sopivan idean sieltä, toisen täältä. Kirjat ovat suuria, mutta olen keksinyt niille oman Ikean hyllyn, jossa ne lepäävät kauniisti vaakatasossa ja niin, että kirjan selkämys näkyy. Hurmaavan huvilan kansi on ihastuttava ja sen takana ovat Ilona ja Mari Tullila. Olen lumoutunut siitä, että värit ovat tulleet takaisin. Valkoinen on hyvin kaunista lumessa, kukissa ja pitkissä sivuverhoissa, mutta eikö väreissä olekin voimaa. Sivuilla vilahtelee myös punaturkkinen Neilikka, joka herättää minussa sekä iloa että kaihoa, sillä hän muistuttaa niin paljon suuriruhtinatar Olgaa. Toivon, että tämä kirja antaa teille hetken nautintoa ja pysähtymistä omalla kotisohvalla. Ehkä myös unelmia, jotka on tietenkin tehty toteutettaviksi.

Onnenhetki voisi olla tässä. Ensimmäinen päivä ja ensimmäinen yö tämän katon alla. Jokainen hikipisara, uurastus ja vastoinkäyminen oli sen arvoista. Mikään ei mennyt niin kuin Strömsössä, mutta ei kai tunne olisikaan silloin tämän arvoinen. Tänään hyyrystelemme takkatulen ääressä, tämä pieni piilopaikka täällä, juuri tässä elämässä, on rakennettu rakkaudella meidän perheelle. Minulla ei oikeastaan ole sanoja kertomaan tunnetta…Ensimmäistä kertaa kahvin keittäessäni, mietin ettei minun tarvitse enää tuoda tänne termareita. Nyt kaatuessani sänkyyn ajattelen onnen olevan tässä…Neilikka huokaa kovin syvään takkatulen vieressä, hyvä olo täyttää pienen koiran mielen juuri täällä. Me hiivimme hiljaa sohvalle vierekkäin villasukissamme – meidän perhe karvoineen, villasukkineen ja oman paikkansa löytäneenä on täällä keskellä metsää – kotona!

*****

Sisustuskirjat Leena Lumissa