Alkuviikosta satoi ohuen ohuen lumikerroksen ja minä intona kuvaamaan samalla tietysti toivorikkaana taivaalle tähyillen. Tänään sataa vettä! Haluan nyt kuitenkin tuoda lisäkuvia
Leena Lumin puutarhaan ja aiheena on
kartiovalkokuusi, vaikka kameran edessä keikistelevätkin mustilanhortensian kukinnot.
Kartiovalkokuusia, Picea glauca 'Conica', meillä on useita, mutta kaikkein jännittävin tarina on kuvassa sillan nurkalla kököttävällä mörrimöykyllä, sillä ensin se kasvoi seinän vieressä upeana ja kapeana, sitten se siinä alkoi ruskettua kevätauringossa, kunnes minä hermostuin ja kiskaisin sen maasta ja viskasin jonnekin kompostien taakse kuolemaan...
Sitten saapui ystäväni naapurista kahville ja hän ihmettelemään, kun kartiokuusta ei näkynyt seinän vierellä. Ja niin siinä sitten kävi, että tämä 'ei niin kovin puutarhaihminen' istutti kanssani surkeaksi talon lappeen alla menneen kartiokuusen kaarisillan alanurkkaan, sinne silmistä pois toipumaan. Kuvassa on jo
vuosi 2012 ja kaikki jännät muodot ovat näkyvissä.
Ja tässä nyt
tämän viikon maanantaina. Sanotaan, että kartiovalkokuusi ei siedä minkään 'hiplaavan' itseään, mutta ensi suvena totuus sitten nähdään, sillä juuri tämä lähdössä heikoin on nyt muhkein ja kasvaa ensi vuonna siltaan kiinni.
Tässä kartiovalkokuusia syksyllä 2013 talon pohjoisessa rinteessä, jonne viime suvena
suurena Vanille Freise -päivänä siirrettiin etupihalta pois kuutamohortensia. Nuo saniaisen alut on tänä syksynä taas kerran ja toisenkin kitketty...huoh. Nyt istutin lisää scillaa rinteeseen, jossa jo ennestään on
scillaa, muscareita ja kevätesikkoja. Myöhemmin paljon
akileijaa, kuunliljoja ja atsaleoita
Kuvassa
syksyllä alaterassin valioyksilö kartiovalkokuusi, joka ei ole aiheuttanut yllätyksiä missään suhteessa ja muoto on täydellinen sokeritoppa. Tätä kuusta todellakin kutsutaan myös sokeritoppakuuseksi.
Ja tässä sama
keväällä varhain sekä
lumisena talvena kera pinkin
Roosa nauha -lapion.
Sama
loppusuvesta, jolloin pelakuut yleensä ovat parhaimmillaan. Teen näitä puutarhajuttuja vähän ympäri vuoden siksi, että uudemmatkin lukijat saisivat lukuinnostuksen lisäksi kipinän myös puutarhailuun. Samalla vien tietysti uusimmat kuvat aina ko. kasvin tiedostoon. Kerään siis epätieteellistä suosikkikasvipankkia.
Marraskuun viimeinen viikko kulkee lopuilleen. Ja arvatkaapa vain, onko minulla luvun alla puutarhakirja! Jos kirjan kuvat tulevat aikataulussaan, ensi tai seuraavalla viikolla puutarhailemme eli ideoita muhimaan jo tulevalle keväälle. Sitä ennen vähän jännitystä ja lastenkirjaa. Ihan kaikkein ensimmäiseksi alamme kuitenkin liukua viikonloppuun kera lumisateen:
Hiutale toisensa jälkeen laskeutui hänen lämpöiselle kuonolleen ja suli. Hän tavoitti niitä käpäläänsä ihaillakseen niitä hetken, hän katsoi ylöspäin ja näki niiden leijuvan kasvojaan kohti. Niitä tuli yhä enemmän ja enemmän, pehmeinä ja kevyinä kuin untuvat.
"Näinkö se käykin", mietti Muumipeikko. "Ja minä kun luulin, että lumi kasvaa alhaalta päin."
Ilma oli muuttunut leudommaksi. Lumihiutaleiden takia ei voinut nähdä ympärilleen, ja Muumipeikon valtasi sama hurmio, jota hän tunsi aina kesällä kahlatessaan mereen. Hän heitti kylpyviitan yltään ja heittäytyi pitkin pituuttaan kinokseen.
"Talvi!" hän ajatteli. "Siitähän voi pitää!"
- Tove Jansson -
Taikatalvi (WSOY 1987, suomennos Laila Järvinen)
Love
Leena Lumi
le chant du Loup
lumisadekuva Pinterest
Voi miten hauskan näköinen tuo kartiovalkokuusi onkaan tuossa kaarisillan kupeessa. Se on niin omanlaisensa näköinen - ihastuttava. Tuo pilvikirsikka on myös niin kaunis sekä kukkivana että ruskassa. Hortensian kukinnot ne jaksavat sulostuttaa ihan ympäri vuoden.
VastaaPoistaIhanaa odottaa uuttaa puutarhakirjaa arvosteluun!
Irene, kuten tiedätkin sekä kartiovalkokuusi, että pilvikirsikka ovat suosikkejani. Hortensia on aina kaunis. Talomme alkaa toiveeni mukaan olla osin köynnöshortensian peitossa ja on kiva nähdä niitä kukintoja ikkunasta ympäri vuoden.
PoistaNo kun siellä nappasi muutama juttu ja varmaan sinäkin innostut. Nyt vain toivokaamme kuvien saapuvan pian, sillä en minä sitä jouluviikolle ajatellut. Kiva kuulla, että joku edes odottaa puutarhakirjaa marras-joulukuulla. Kiitos <3
Leena halauksia taas ihanasta jutusta ja voi nuo Muumien viisaudet ja sun ihana pinkki lumilapio <3
VastaaPoistaTiian, kiitos samoin <3 Kerro mitä minulla ei löytyis pinkkinä;) Muumit...heiltä meillä on paljon opittavaa.
Poista<3
Hei, olenkin käynyt blogissasi lukemassa muumikirjojen viisauksia. Olen omassa blogissani elänyt marraskuuta Muumilaakson marraskuun mukana, se on aivan mahdottoman ihana kirja :) Kuten myös Taikatalvi...ja muut muumitarinat.
VastaaPoistaLisäänpä blogisi oman blogini Linkkejä ja blogeja -sivulle :)
Milla
p.s. ostin juuri jokin aika sitten kaksi valkokartiokuusta toiveena, että säilyisivät jouluun sisällä, saa nähdä miten käy...
valkoisiahiutaleita, kiitos, että muistutit minua tuosta Pinterestin kuvasta, jonkas olin itselleni jo pinnannutkin<3 Kävin blogissasi, ja yritin kirjautua sinne, mutta ei onnistunut...Sinulla on joku muu pohja ja lopulta olin ihan sekaisin. Se ei hyväksynyt esim. blogiosoitettani eli www.leenalumi.blogspot.com
PoistaBlogisi on niin luminen, että siellä olisin viihtynyt....Muumilaakson marraskuu on lumoava kirja. Taikatalven taidan piakkoin lukea.
Kerro minulle vaikka meilissä leenalumi@gamil.com miten blogisi seuraajaksi pääsee. Yritän huomenna uusin voimin. Nyt on jo ryhdyttävä lukemaan.
Kiva kuulla, Milla <3
Sisällä?! Tämäpä uutta minulle. Olen kuullut joulusypresseistä, mutta mikä ettei tuota kartiokuustakin voisi sisällä kokeilla. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten kesitivät. Voisit yrittää viedä ne kevääseen ja sitten istuttaa maahan.
<3
Ihanan persoonallinen kuusi! Taitaa olla aika eläväistä sorttia ;)
VastaaPoistaMuumijutut ovat aina yhtä ihania
ja tuo kuva jossa sataa lunta... Huippu!
Kiitos <3
Kikka
Kikka, niistä voi tulla monenmallisia.
PoistaNe ovat, ne ovat. Tuohon kuvaan heräsin kiitos edellisen kommetoijan, mutta se oli minulla jo Pinterestissä pinnattuna. Olethan sinäkin Pinterestissä! Lumisadekuva on kuin ne ihanat lumisadepallot.
Ole hyvä <3
Kartiovalkokuuset ovat söpöjä, kuin pieniä tyyppejä!
VastaaPoistaIhana tuo lumisadekuva, voi että, sekin hurjan söpö.
Saila, ehkä hobbiteja...Minä näenkin ne aina vähän tyyppeinä!
PoistaEn mitenkään voinut olla tuota laittamatta;)
<3
Sinnikäs pini kuusi, onneksi löysi paikkansa ja ilahduttaa kasvullaan ja tarinallaan.
VastaaPoistaCheri, se on meidän puutarhan sisupussi, sillä se oli istutettaessa jo ruskea!
Poista<3
Moi,
VastaaPoistaolipas erikoinen kuusilaji ja hieno. Kuinka korkea siitä tulee ja kasvaako nopeasti? Kävisikö etupihalle?
Tuo Muumitalo on aivan ihana. Minulla on ollut niin kauan kuin muistan haave talosta, jossa mietiskelytori. Siellä ajatukseni ehkä rauhoittuisivat, en tiedä, mikä siinä viehättää. Kontio-taloilla oli jo 20-30 vuotta sitten malli, jossa oli torni. Mutta se talo jäi aina rakentamatta. Ja tuo lumisade - ihana. Lähetätkö minulle s-postilla liitteenä, niin laitan sen talteen. Tulisipa tännekin lunta. Pimeä vuodenaika ei ole mitään ilman ihanaa lumikerrosta maassa ja puiden oksilla.
Mukavaa 1. adventtia teille sinne!!
Lämpöisin terveisin
Merja, meillä on näitä monta, etkö muista. Sen on ilmoitettu kasvavan 2 metriin, mutta yksi taitaa meillä sen mitan ylittää. Tosin ei tämä möhköfantti, joka kasvaa upeita muotoja.
PoistaTuo kuvassa oleva ei ole ihan muumitalo, mutta hyvin samanlainen. Meillä oli jo suunnitelma tornillisesta talosta Koivukariin, mutta sitten tämä saaren lumo voitti meidät ja hautasimme suunnitelmamme. Siellä on likempänä tähtiä. Käyppä Visavuoressa, Kari Suomalaisen lapsuudenkodissa, jossa on se tähtien katselutorni. By teh way: Siellä on ainakin ollut aina Suomen paras kahvi sekä korvapuustit, jotka tuoksuvat jo heti autosta noustua;) Ihana puutarha, vaikka ei ole erikoinen. Vanhoja mustavalkokuvia etc. Olemme käyneet siellä muutaman kerran ja menemme uudestaan.
Meillä on tänäänkin vielä harmaata ja hyvin kostaa, mutta ainakin jouluruusu tykkää.
Kiitos samoin teille!
<3
Tulen aina niin hyvälle tuulelle kun näen nuo kartiokuusesi! Niitä tekisi mieli halata jos eivät olisi niin piikikkäitä. Laita niille tonttulakki 'päähän' ja voit kuvitella hiippalakit kuljeksimassa puutarhassa. Ja tuo lumisadetalo tuo mieleen ne vastaavat koiruudet muutaman vuoden takaa. Tuon kun heijastaisi videotykillä olohuoneen seinälle niin ei tarvitsisi avata televisiota lainkaan..
VastaaPoistaNette, ne ovat kuin hauskasti itsetietoiset pikkupeikot: Varmat siitä, että hoviväki niitä fanittaa.
PoistaKaikki tapetit ainakin olkkarissa saisivat kyytiä, jos olisi tuollainen lumisadeseinä ympäri vorokauden. Ehkä sen voisi suvella vähäksi aikaa sulkea, mutta sitten kauniin syyskesän jälkeen taas...;)
<3
Osuu runolliseen minääni tuo kolmas kuva, siinä on jotakin tavattoman melankolista, kaunista ja slaavilaista. Tiedät, että tuollaiset vetoavat aina minuun.
VastaaPoistaMinäkin suren lumien sulamista, täällä ne sulivat heti parin päivän jälkeen. Tänään on tihuttanut tiheästi koko päivän. Mutta kyllä kai se lumikin tulee ja voidaan heittäytyä sinne hankeen Muumipeikon seuraksi.
Kirjailijatar, kiitos ja kiitos samoin. Minulla on tuota sarjaa 7 kuvaa ja olisin laittanut vain niitä, mutta Lumimiehen mielestä liika on liikaa, kauniissa melankoliassakin, joten otin vähän suvea sitten mukaan. Muistan hyvin Viipuri-kuvasi: Niissä oli kaunista slaavilaista melankoliaa paljon. Ja jouduin myös itse Viipurissa aivan sen tunnelman valtaan.
PoistaSama täällä. Vain jouluruusu antaa nyt puutarhassa parastaan. Sehän kukkii tiettävästi esim. Ranskassa joulukuussa. Jos tulee tosi talvi, se ei kyllä enää avaa nuppujaan, mutta vielä nyt se niitä availee.
Joka talvi pitää saada kieritellä lumessa, mutta voi viime talvea...Tämä talvi lunta tuokoon ja Muumilaakson tunnelmaa.
<3
Ihana talven kokemus muumipeikolla. Tovea on sitten aina ihana lukea =)
VastaaPoistaPuutarhakuvia on todella virkistävä katselle, sekä kesäisiä, syksyisiä että talvisiakin. Täältäkin sulivat kaikki lumet. Kaksi pientä ufo-lumi-ukon jämää kykkii vihreällä nurmella odottamassa uutta lumisadetta. Niin odotan minäkin...
Ihanaa että on perjantai ja että huomenna on taas se päivä!
Oikein paljon kaikkea hyvää ja mahtavaa teille mussukoille ♥
Bigitta, eikö vain! Tulee hyvä mieli.
PoistaMe kaikki odotamme lumen valoa.
Älä muuta virka: Se päivä on se viikon tärkein!
Kiitos samoin teille mussukoille ♥
Heja Suomi, onnea uuden lain takia, nyt lähestytään muita Pohjoismaita!
VastaaPoistaHannele, kiitos psta! Olemme riemuissamme tästä ja on tätä odotettukin <3
PoistaJoo, talvesta voi pitää, vaikka rakastaisi kevättä ja kesää;)
VastaaPoistaPioni, minä taidan pitää kaikista vuodenajoista, vaikka syksyä ylistänkin, lunta rakastan ja joulua kannan sydämessäni kautta vuoden;) Ensi keväänä on vähän kasvijännitettävää: I-vyöhykkeen magnolia, helmiorapihlaja, Vanille Freise, lännenhemlokki, uusi jasmiini, josta en musta edes mitä merkkiä se on ja sitten suvella ne valkoiset...Ah, tuon takia kevät on niin jännittävää aikaa, kun on tuo puutarhailu. Mietin just äsken joululahjaa kutoessa/neuloessa kaikkia kevään houkuttavia kasviuutuuksia. Atsaleeiosta aion lisätä ainakin Northern Hi-Lightsia, sillä se oli livenä todella kaunis ja vielä hyväntuoksuinenkin.
Poista<3
"Ja minä kun luulin, että lumi kasvaa alhaalta päin." Ihana - en tuollaista kohtaa muumeista muistanutkaan!
VastaaPoistaMistä tulee kartiovalkokuusen nimeen tuo "valko"-osa? Ihan yhtä vihreältähän se näyttää kuin muutekin kuuset ;)
mitmit, en minäkään;)
PoistaAh, sitäpä en teidäkään, mutta jos googlaat pelkällä kartiokuusisanalla saat esiin ihan erinäköisen kasvin, joka on Picea abies f. pyramidata http://www.metla.fi/julkaisut/mt/670/pa-pyram.htm Voisiko ajatella, että tuo lisäsana olisi vain erottamassa sitä tavallisemman näköisistä kuusista. Toki varmin tie saada juuri haluttu kasvi on hankkia se latinalaisella nimellä, mutta suomen kielessä tuota pientä 'valko'-apua ehkä tarvitaan. Minulle se tuo mieleen valoisuutta, sillä nämä kasvit jäävät noin 2 metriin, joten niistä ei ole pimentäjikisi. Tämä on tällaista luovaa vapaa-ajattelua;)
<3
Viittaus valoisuuteen onkin hieno selitys tuolle valko-osalle - sovitaan, että se tulee siitä!
Poistamitmit, no siis tämä on tällaista luovaa ajattelua, mutta eiköhän tämä anna vähän valoa sinulle ja minullekin;)
PoistaIhania kuvia ouutarhastasi..
VastaaPoistaLumi täältäkin suli...
odotan niin innolla uutta..
Tuo viimeinen kuva on hurmaava, niin kuin sanatkin =)
Hanne, kiitos <3
PoistaMeillä on nyt lupaava kuiva kuura;) Kaipaan lunta, puuterilunta....
Kiitos, niin minustakin <3
Viime yönä saimme hienoisen lumihunnun. Onneksi. En ymmärrä miksi joku kaipaa lumetonta Suomen talvea? Silläkin uhalla toivon kauniita kinoksia ja lupaan tehdä lumityöt kitisemättä. Hyötyliikuntaa tässä jo hieman kaipaisikin.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, meillä vain ohut, mutta onneksi kuiva kuura. Suomen talvi ilman lunta on kuin graavikala ilman suolaa. Tännekin toivotaan kinoksia, paljon taivaalta leijailevaa puuterilunta ja sitten mieli onkin jo ihan joulussa. Lumityöt ovat parasta hyötyliikuntaa mitä voi olla. En nyt muista, mikä oli kalorien polttosuhde siinä, mutta se oli kova. Lumityöt ovat lisäksi hauskaa liikuntaa, jos lumi on kuivaa. Me teemme polut puutarhaankin ja pidämme ne auki koko talven ja kaarisillan yli myös, että tyttären koiruuksilla on kiva turvallisesti juosta ympäriinsä. Sama täällä. Paremman puutteessa yritämme nyt lähteä reippaalle kävelylle pitkin Päijänteen rantoja ja sitten jyrkkä metsärinne ylös ja olemmekin jo kotikadullamme.
Poista<3
Kylläpä on suorastaan hurmaava kuvakertomus tuosta pikkuisesta kartiovalkokuusesta! <3 <3 <3
VastaaPoistaJa tuo lumisadekuva, oih! Milloin, oi milloin tämän talven lumikuningatar suvaitsisi saapua? Odotellaan, odotellaan! Täällä on katot valkeina, mutta sekin vähä sulaa pian...
Kaisa Reetta, kiitos <3 Kartiovalkokuusi on riittävän haastava minulle;)
PoistaSe on vain niin ihana. Tulee mieleen eräätkin lumisadepallot ja missähän ne nyt ovat. Olen niiden suhteen ihan lapsellinen. Lumikunubgatarta täälläkin odotellaan....Ohut, valkea kuura vain peittää maan, mutta jouluruusu rakastaa tällaista 'ranskalaista' talvea.
<3