Oma vuoteni ei noudata kalenterivuotta eli väli-inventaario on yleensä elokuulla. Se sopii nyt, sillä ensi viikosta keskityn sataa kirjoihin, koska olen loppuvuodesta kuukauden 'poissa'. Melkein vuoden stressi oli tyttäremme ero Teemusta, josta oli tullut meille jo kuin perheenjäsen. Runsas viisi vuotta melkein kaiken aikansa yhdessä viettänyt ja asunut nuori pari meillä suvipäivillä, viettämässä joulua etc. Ei ole ihan kivutonta edes anoppikokelaalle kun näin käy ja nuoret kipuilevat tavallaan. Nyt kuitenkin päivä paistaa ja siihen vihjaisin jo toukokuulla jutussani
Onnen pisaroita, ihanasti pihalla..., että kaikki alkaa olla parhain päin. Yllä
Meri merellä.
Piristynyt, tuleva teologian maisteri pelaamassa koripalloa...
ja tässä hänen rakkaansa
Sami, meidän komea vävykokelaamme.
Kyyhkyläiset suutelemassa Turun saaristossa ja koiruudet katsovat: Edessä sheltti Taika, jota ei tosin paljon tässä näy ja sitten villakoira Dina.
Skål rakkaudelle♥
Tammikuussa olin aika uuvuksissa tapahtumiin, joten parasta lääkettä oli alkaa maalata vuonna koivu ja tähti ostettuja vanhoja tuoleja kodin lisätuoleiksi ruokapöytään. Kirjoitin pioninvärisistä tuolista juttussa
Tuumailua ja tuunailua Näitä on neljä, sillä hukassa ollut viimeinenkin löytyi.
Tammikuussa halusin perustaa oman kirjaston
Otavan sinisille kirjoille
Maaliskuun ensimmäisenä avasin perinteisen Kevätarvonnan
Elokuvaviikonloppua
Maaliskuussa vietettiin Naistenpäivää
Leena Lumin Kevätarvonnan voittajat julistettiin
Marjaana Rinne-Loikalan pupukuvalla
Maaliskuussa kirjoitin Viihde ja lukuromaanin hiekkaan piirretystä viivasta
Maaliskuun viimeisenä oltiin koukussa tanskalaiseen Perilliset -sarjaan
Rauhallista pääsiäisen aikaa
...jolloin mm.
löysin Porin torilta kukkivia kesälumipisaroita ja istutin niitä puutarhaamme.
Huhtikuussa oltiin huhtikuun viemiä
Huhtikuussa vietettiin Kirjan ja ruusun päivää
Vähän ennen vappua siirryttiin ulkoruokintaan
Toukokuussa ilmestyi Meidän Suomi, jossa...
Kari Martialan useamman sivun jutussa tarinaa Leena Lumista kirjabloggaajana sekä innokkaana puutarhurina. Julkisuus jatkui kirjabloggajahaastettelulla, joka ilmestyi Aamulehdessä alkusuvesta ja pari viikkoa siitä sama juttu oli Satakunnan Kansassa.
Lisäksi sain vähän aikaa sitten kuulla erältä lukijaltani, että viisi kirjabloggaaja oli mainittu Turun Sanomissa. Sain kuvan luettelosta
valokuvaaja
Pekka Mäkiseltä ja listassa ovat:
Kirjava kammari, Kirjallisia, Kirjasfääri, Joklaaja ja Leena Lumi (linkitän kun ehdin)
Toukokuun viileyttä valitetaan
Kuuttaren pauloissa eli Luna kummilassa
Toukokuun lopussa käynnistyi Suvilukemista -arvonta
Toukokuun lopussa tarhamagnolia Leonard Messel yllätti ja aukaisi upeat kukkansa
Kesäkuussa Elämä on kaikkien aistien juhlat
Kesäkuussa
Pyörremyrskyn syliin sain eli Monika meillä hoidossa
Heinäkuun alussa
Helmiorapihlaja kaunehin on...
Heinäkuussa saan vieraakseni blogiystäväni kaukaa
Heinäkuun 15. pnä klo 10 kirjabloggajat tempaisevat kirjastojen puolesta
Heinäkuun lopulla aletaan nauttia kauden herkuista
Vastaan Kolme kirjaa -haasteeseen
Heinäkuun viimeisenä vastaan Tiian kesähaasteeseen
Elokuun alussa nautimme Boissin suklaakakkua
Aurinkoisena elokuun iltapäivänä tapaan Ednan, jonka kanssa olemme kirjoitelleet jo pitkään...
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti ja nautitaan näistä uskomattomista elokuun päivistä!
Love
Leena Lumi
Being Happy
Huh-huh-huh kylläpäs on ollut puuhakasta. Ihan menin lukiessa pyörryksiin. Kiitoksia tästä ihastuttavasta katsauksesta.
VastaaPoistaOmppu, muakin pyörryttää aina kun vain ehdin tajuta...;) Ole hyvä <3
PoistaKaikkea kaunista ja hyvää on alkuvuoteesi mahtunut - mutta myös sitä kipuilua ja ahdistusta. Voi miten nuo lapsemme välillä saavatkin meidät huolesta sekaisin - ja hetken päästä taas saamme kohotella maljoja <3
VastaaPoistaHyvää ja huolivapaata loppuvuotta sinulle, Leena <3
Lady, tuo prosessi oli rankka, rankka...Niinhän se on, että aikuistekin lapseme saavat meidät huolesta sekaisin. Lapsemme ovat aina meidän peinokaisiamme, ei sille mitään voi. Nyt on jo maljan aika <3
PoistaKiitos samoin sinulle, Lady<3
Kaikkea on sulle ehtinyt tapahtua. Kaunista elokuun jatkoa ja mukavia samettisia iltoja!
VastaaPoistaHelena, niin, eikä tässä tietenkään voi olla KAIKKI. Loppuvuodesta voisi toivoa rauhaisampaa, mutta vähän epäilen...Käväisen mm. yhteisessä suosikkiravintolassamme S:n kaupungissa;)
PoistaKiitos samoin sinulle!<3
Paljon kaikenlaista, mutta onneksi suurimmaksi osaksi kaunista ja onnekasta. Ihanaa elokuun jatkoa
VastaaPoistaViltsu, sressi vei kuitenkin killoja, se oli hyvä, mutta nyt ne pirut ovat tulleet takaisin;) En halua liikaa hypettää, mutta en myöskään valittaa, toivottavasti tästä syntyy puolen vuoden normikeskiarvo. Kiitos samoin sinulle <3
PoistaOnpas ollut tapahtumarikas alkuvuosi. Upea postaus ja kuvat :)
VastaaPoistaJokke, niinpä...;) Kiitos <3
PoistaMahdottoman mukavaa luettavaa, kiva idea toteuttaa tälläinen välietappipäivitys. Paljon on mahtunut ja myrskyjäkin rakkaudessa. Äitinä myötäelät kaikki tyttären tunteet. Komea on vävykokelas ja Meri kaunis. -<3 onnen saavuttaakseen on joskus tehtävä suuria ratkaisuja.
VastaaPoistaHalit <3
Tiia, kiitos <3 Meri on aina mun aurinko, kuu ja tähdet, joten, jos hän voi hyvin, voin minäkin. Sami on komistus;) (kai klikasit kuvan suuremmaksi...;) Meri on kaunotar, kiitos <3
PoistaHalit <3
Hieno katsaus alkuvuoteen, vauhtia niin, että vanhaa hirvittää. Nyt nautitaan kesästä, josta nyt ei tarvi sanoa ettei sitä tullutkaan. Nyt se on
VastaaPoistaOikein hyvää elokuun loppua!
Mummeli, kiitos <3 Muakin hirvittää...Kesä tuli, kesä tuli: Mää rakastan sitä, koska se on elokuun kesä♥
PoistaKiitos samoin sinulle &co ♥
Tyttäresi on kaunis ja tyylikäs! Olkoon hänen elämänsä onnellinen.
VastaaPoistaHyvä idea tämä puolivuotiskatsauksesi. Taidan ottaa oppia.:) Olen tehnyt jotain vastaavaa, mutta en näin johdonmukaisesti. Minullahan on jo 11. bloggaamisvuosi menossa. Olen hiukan hiljentänyt vauhtia. Muistan, kun Sinä ilmestyit blogimaailmaan. Ajattelin, kuka ihme on tämä "lumimyrsky", joka käy Blogistanian kujien läpi. Alussa ajattelin aina, että Blogistania on kuin kylä, jossa on katujen ja teiden ja polkujen varrella monenlaisia taloja, joissa voi pistäytyä ovensuupenkillä juttelemassa tai vain ihailla niitä.
Anna Amnell, hän on, hän on. Kiitos ♥
PoistaNo, huoasin, että olin tenyt tällaiset vuonna 2013, mutta en viime vuonna: Mitä ihmettä tapahtui vuonna 2014...
Anna. jos minulla olisi menossa 11. blogivuosi, olisn totisesti hiljentänyt eli ymmärrän. Hienosti kuvailet, kiitos, mutta minä voisin muistella, 'kuka on tämä Lady, joka on kirjoittanut kirjoja, puhuu Kanadan magnoliastaan, tuntee Helsingin kultaiset kujat ja tuulten tuoksun...: Hän on Anna Amnell! Eikö me voitaisi edelleen ajatella niin? Minä en ole ottanut yhtäkään maksettua mainosta, en lähtenyt mukaan hyvään tarjoukseen, jonka teki ihminen, josta olen nähnyt unta...,että 'kerran me yhdessä teemme jotain', (syy kieltäymykseen ei ollut hänessä vaan tekniikka ei toiminut niin, että olisin saanut kaikki lukijani mukaani...) Ajatelkaamme vieläkin, että Blogistania on kylä, jossa on erilaisia polkuja, sellainen vähän maalainen kylä, jossa kaikilla on aikaa jutella toistensa kanssa ja piipahtaa tuosta vain sanomaan sana tai pair, tai viipyä.
♥♥♥
Kiitos kaunis alkuvuoden kattauksesta, hyvältä näytti, vaikka "C´est la vie"...elämään mahtuu onnenmurusia ja niitä surullisempiakin päiviä.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua :)
Mai, niinhän se on ja mitään kadu en. Enhän tässä voi kaikkea kertoa...sen ymmärrät. Olin enemmän uupunut kuin tietää kukaan muu kuin Lumimies tai Meri. Horoskoppina kun on härkä, sitä on niin, että kotini on linnani ja perheeni on kaikki. Nyt kotini gruntista murtui palanen ja uusi ( hän) alkaa sitä täyttää. Silti sattuu. Mutta olen jo sinut tämän kaiken kanssa: Kaikki on tässä ja nyt ja hyvin. Ja Sami saa mut nauramaan, ei niin huono juttu vävykokelasehdokkaalta;)
PoistaKiitos samoin <3
Loistava katsaus vuoteen, vaikka pakko sanoa, että kaikkein paras oli tuo alku, jossa kerrot asioiden kääntyneen hyväksi! Sydän sulle Leena! <3
VastaaPoistaJOnna, kiitos <3 Juu, se olisikin ollut kova juttu, jos olisin voinut kertoa tämän kaiken, mutta enhän voi...Sain luvan vain julkistaa asian. Kaikki on nyt hyvin.
PoistaKiitos samoin sulle JOnna <3
(Se yksi ylipitkä vastaukseni on vieläkin jemmassa eli mietin, voinko sen julkaista blogissani, sillä minullahan on tapana pitää sinua sellaisena, jolle kerron, mitä muille en....)
♥♥♥
Ihana vuosikatsaus, ja loppujen lopuksi kaikki hyvin, vaikka olikin kivuliasta myös vanhemmille tuo ero.Mutta niin ihana Sami on nyt Merillä:-)kaunista loppukuukautta sinulle ystäväiseni
VastaaPoistaJael, kiitos <3 Eihän missään lasketa 'melkein appivanhempien tuntoja' eron tullessa, mutta loppupeleissä ne ovatkin viimeinen asia, sillä nuorten onni on tärkein. Varmaan tapaat vielä Samin;) Kiitos samoin sinulle <3 Muistutan vielä, että Suomen elokuu olkoon seurrava lomakuukautesi täällä;)
PoistaYlä ja alamäkiä. Molempia kai tarvitaan. Vaikka tykkäähän se joku niistä Pohjanmaan suoristakin:).
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, tai se kuuluisa räsymatto, jossa pitää olla myös ne tummat raidat, että kirkkaat erottuisivat. Pohjanmaan suorat ja tasaisuus eivät ole minua varten. Rakastan virtoja...
Poista<3
Ihana katsaus taaksepäin. Ihana oli myös sun palaute meidän Tädit tubettaa videoista ;)
VastaaPoistaMaiju, kiitos <3 Siis tädit tubettaa lisää!!! En ole yleensä television la-viihteen kannattaja, mutta katsoisin mieelusti teidän koheltamista. Olet hyvä tuottamaan tekstiä nopeasti ja Tiia on selvästi rohkaistunut rinnallasi myös esiintymisessä. Tiedäthän sarjan todella upeeta: Minä olen Pasy ja yksi mun ystävä on Edna...Tehkää te samat! Nauroin ihan ääneen;)
Poista<3
Upea puolivuotiskatsaus!
VastaaPoistaNiin se vaan on - ja pitää ollakin - että äiti elää lapsen elämässä mukana, pahinta peläten ja parasta toivoen, mutta aina ymmärtäen - tai ainakin yrittäen ymmärtää - ja tukien ...
♥
Marietta, kiitos <3
PoistaEi äiti osaa ikinä kokonaan otettaan irrottaa. Ei ainakaan silloin, kun lapsi on myrskyvällä merellä ja suurten muutosten tuulissa. Tyvenellä saa jo pärjätä itsekseen, mutta hänen pitää tietää, että 'täällä mää olen, Bambin äiti.'
♥
Hienoa, terveisii Irlannist!
VastaaPoistaHannele, kiitos <3 Kiitos paljon! Teeppä sitten juttua sieltä ja ota paljon kuvia.
Poista<3
ympäri Irlantia, pari päivää Dublinissa, kirjajuttua riittää koko syksyksi!
Poista(matkalaukkuu pullottaa kirjoista :)
PoistaEhkä kävit myös Galwayssa...Dublinissa on houkuttavia antikvariaatteja.
Poistajoo, sieltä löytyi tosi ihana kirjakauppa!
PoistaGalwayn kävvelykatu hieno)
Poistapaljon nähny Irlannin villihevosia!
PoistaArvasin;)
PoistaGalwayssä asuimme kaksi viikkoa kävelymatka Atlantin rannalle.
Minua päin juoksi Connemaran nummilla lauma connemaranponia ja kohdallani ne hajaantuivat: Heteksi sain ponisiivet.
Leena Lumi,
VastaaPoistakyllä ansaitset kaiken sen kunnian ja maineen, jota olet saanut blogistina vastaanottaa!
Olet kyllä harvinaisen energinen ja ennätät saada paljon aikaan (en käsitä millä ajalla).
Tunnen yhden ainoan ihmisen, jota voisi pitää yhtä aikaansaapana kuin sinä. Hän on muusikko, soittaa viulua orkesterissa, on perustanut musiikkikoulun "Hauskat sävelet", pääasiassa lapsille tarkoitetun, on perheenäiti, hoitaa puutarhaa, kerää metsästä marjoa ja sieniä monta korillista (esittää niitä Facebookissa) leipoo, laittaa ruokaa, herkullisia kakkuja ym. Matkustelee paljon.
Aivan ihmetyyppi, niin kuin sinä. Onneksi on tuollaisia "tehopakkauksia", jotka jaksavat olla kaiken sen lisäksi ystävällisiä ja hoitaa ihmisverkostoa.
Kun katselen tuota kirjaluetteloasi tuossa sivussa. Kalpenen. Kalpenen kaiken muunkin rinnalla, mitä sinä ja tuo mainitsemani Marja Rouvali (jonka kutsuilla olen saanut nauttia hyvistä herkuista) pystytte tekemään sekä itsenne että muiden ihmisten iloksi! Henkinen ja fyysinen hyvä olo on paras lahja, jonka voi toisille ihmisille (ja itselleenkin) antaa.
Muistan, joskus kauan sitten sain lukea myös omia juttujasi, ne olivat hyviä. Vieläkö ennätät niitä tehdä?
Oih, Liisu, kiitos <3 Jos tekisin luettelon kaikesta mitä en ehdi, se kivasti tasapanottaisi tätä kuvaa energisyyydestäni. Myönnän että enrgiapiikkini ovat kovat ja korkeat, mutta niiden vastapainona on öitä, joina tarivtsen unta 12 tuntia, päiviä, jolloin en saa aikaiseksi yhtikäs mitään ja jopa ihannoima joulunaika voidaan mennä ilman omatkemiä leivonnaisia, sillä en ole kovastikaan leioomusihiminen. Missään tapauksessa en halunnut tällä kehuja nyt niittää, vaan enemmänin tuoda esille perhemuutoksemme, johon sain ihan luvan. Lisäksi huomasin, että olin vuonna 2013 ehtinyt tällaisen tehdä, Monet kirjabloggajat6 tekevät joka kuukausi listan lukemistaan kirjoista, minä en niitä nyt tähän isosti laittanut, sillä mitä lähempänä vuoden loppua ollaan, sen enempi kirjat tulevat esille. Ja tosiaankin tuo palkki, yritän aika montaa teosta siinä pitää ja nyt huomasin, että pitää listä yksi kotimainen hyvä heti: Miten se ei siellä enää olekaan...
PoistaHaluaisin ehkä olla tyynempi, mutta en pysty. Lumies viekin minut syksyllä neljäksi päiväksi rahtilaivalle, sillä siellä meillä ei toimi netti, en voi työskennellä edes puutarhassa, ruokain tulee valmiina eteen...siis vain kannella oleilua, syömistä, nukkumista ja hidasta lukemista ja tietysti meren aavan katsomista, sillä aivotutkijat ovat todenneet, että se virkistää ja uudistaa aivoja. Tehohoitoa siis luvassa!
Minä aina tunne heikotusta, kun kuulen jonkun leipovan lievätkin itse, nyt puuttui enää, että Marja Rouvali oli ommellut lapsilleen vaatteetkin;) Poimin ennen hulluna marjoja, mutta edelliskesänä polveeni tuli jotain ja koska asumme täällä saaren vuoristossa, niin minulta vilimarjojen poimiminen on nyt kielletty, mutta R. hoiti homman kotiin.
Yritän aina olla ystävällinen. Mitä höydyttää toista loukata. Hyväolo on kuin lumipalloilimiä eli se voi levitä ihan siinä missä paha mielikin. Kannatan hyvän mielen lisäämistä ja siksikin suosin Runotalon Sarin kortteja ja hänen blogiaan, sillä Sari ihan elää toisten hyvälle ololle. Jos meistä jokainen sanoisi edes yhdelle joka päivä yhden hyvän asian, aurinko paistaisi kirkkaammin ja tähdet sataisivat uniimmekin.
Meillä kaikilla on varmaan joku oma alueemme, jolla menemme lujaa. Mutta totta totisesti, en kestäisi, jos joku nyt vaikka tarkataisi vaatekomeroni. Siis minun, ei Lumimiehen. Hän haluaa jostain kumman syystä pitää omat vaattensa omissa komeroissaan, kaapiessaan, laatikoisaan...Näkisitpä, miten kaikki on viikattu millilleen, mutta kun avaan omat vaatekaappini, se on kuin vallankumouksen jäljiltä ja aina tunnen itseni jotenkin oudoksi, sillä jos vedän sieltä kaikki alas ja järjestän koko päivän, menee vain pari päivää,kun kaikki on taas ihan sekaisin:)
Minähän olen kirjabloggaaja, joten siinä on sytä olla kirjoja;)
Jos tarkoitat niitä novelleja, en ole niitä poistanut, mutta ei niitä enää synny. Mutta olenhan kaiken aikaa kirjoittanut eri aiheista, kuen vaikka eläinsuojelusta, naisasiasta etc. Rahastakin jotain kirjoitin ja olnekin sitä koittanut löytää, sillä siitä tekee seuraavaksi mieli jatkaa. Minulta tuollaiset jutut tulee vartissa, joten kyllä niitä ehtii, mutta aihe ja into tulevat omalla ajallaan. Nyt mietin raha-asioita ja miten ne ovat tavallaan tabu....Palataan ja mukavaa viikonloppua sinulle <3
Tästä positiivisesti otsikoidusta postauksestasi kauniine kuvineen kuvineen alkoi nousta mieleeni laulun sanoja ... on ollut kaikki tuo suloista niin ... Anneli Saariston La dolce vita.
VastaaPoistaKyllä on ollut meilläkin La dolce vita, saarielämää. Minäkin suostuin yöpymään mökillä, kun saimme sinne kunnon sängyn ja hyvät patjat. Veteen en pääse, kun on kipsi kädessä, eli tänäkin kesänä jäi heittämättä talviturkki Suomen vesissä, mutta ei se mitään. Harvinaiset lämpimät illat ovat niin suloisia.
Marjatta, tunnen tuon Saariston levyn hyvin. No, onhan tässä suruakin: Yksi ero, tyttreni Ja T:n, ja ystäväni Ednan mies kuoli helmikuussa...,mutta sitähän et voinut tietää. Hän oli nyt ensimmäistä kertaa 'ulkona' miehensä lähdö jälkeen.
PoistaMeillä täällä saarella ollut hellepäivä ja nyt suloisesti vähän viilenee. Sitä kuule tulee siihen ikään jossain viaheessa, että kunnon sänky on enemmän;) Olen kuuluisa vuodefriikki, joka saatan tarkistaa jopa hotellin vuoteet etukäteen...Kesästä voi nauttia niin monin tavoin, pääasia on rentoutua ja kuntoutua. Nämä Italian illat,nämä Suomen elokuun illat...
<3
Puolivuotiskatsaustasi kera kauniiden kuvien oli oikein mukava lukea! Olet niin ehtiväinen että huimaa! :)
VastaaPoistaOikein ihanaa suvisunnuntaita sinulle! <3
Kaisa Reetta, kauniiden kuvian takana tarinat voivat olla rouheitakin. Kiitos <3 Ehkä kohta pakko hidasta...
PoistaKiitso samoin sinulle!<3
Voi mitä kaikkea on jo tähän mennessä vuoteesi mahtunut! Kaikkea ihanaa sinulle ja läheisillesi loppuvuodelle ❤️ Toivonpa joskus saavani nuo lehtijutut luettaviksi vielä!
VastaaPoistaValkoisiahiutaleita, paljon on tapahtunut ja ihan kaikkea ei voi kerta, sillä tämä on jlkinen päiväkirja, ei se piirongin laatikon salainen;) Meidän Suomen juttu minulla on PDF:nä, jos sen haluat, laita mulle s-postia osoitteella leenalumi@gmail.com
Poista♥♥♥
Ihana tällainen katsaus kuluneeseen vuoteen tähän mennessä ja onpa mukava kuulla, että surut ovat kääntyneet iloksi! <3 Löysin myös monta uutta tuttavuutta Otavan Sinisen kirjaston kokoelmastasi, pitääpä käydä taas tekemässä kirjastoreissu! Kiitos! Kesä on ihana, mutta niin ovat tunnelmaiset syysillatkin kera punaviinin, hyvän kirjan ja villasukkien. :) Oikein mukavia syysilltoja sinulle siis, ja toivottavasti loppuvuotesi säästyy suruilta! <3 -Taru
VastaaPoistaTaru, nyt elokuussa tajusin, että kaikki on paremmin. Kiitos <3 Otavan Siniseen tulee minulta herkullinen lisäys heti kun ehdin sen kirjoittaa. Hyvin vahva tältä vuodelta siellä on ainakin Hyviä ihmisiä jaq vähän keveympi Ehkä rakkaus oli totta. Minähän olen tunnettu syksyn rakastaja, hänmärän hyssyjen palvoja, joten ensin tämä ihana syyskesä ja sitten kunnon syksy. Kiitos samaa toivon sinulle ja ihania syyskesän päiviä <3
Poista