Eilen oli vielä maa marraskuun märkä, mutta tänään heräsimme ensilumeen. Vielä en ole toimeentunut katsomaan mitä nupuilla oleville
jouluruusuillemme nyt kuuluuu.
Luna on luonamme. Tänään ranta- ja metsälenkkimme näyttää lumen valolta.Viikko on mennä hurahtanut erikoisesti, sillä sain facebookissa haasteen esitellä seitsemän valokuvaa, jotka ovat yli 15 vuotta vanhoja. Niitähän piti sitten alkaa hakea albumeista ja kuvata, mikä pitäisi itse asiassa tehdä kaikille valokuville, jotka haluaa säilyttää. Esittelen nyt muutaman:
Meri ja minä, Tiitiäinen, Nyytiläinen, Tii-Tii ja vaikka mitä...
Esikoinen Jaakko ja minä Luvialla...
Lokki -veneellämme.
Tässä me päivänä, jona esittelimme vanhemmilleni uutta kotikaupunkiamme Jyväskylää vossikalla sataman kautta
Siihen Yhteen Paikkaan ajaen.
Olen oikein albumi-ihminen eli olen tehnyt molemmille lapsilleni omat albumit ja sitten meille vielä omat. Paljon samoja kuvia, mutta lasten albumeissa enemmän tietysti heidän ystäviään, luokakuvia etc. Kuvassa Merin ensimmäinen 'täydennä lauseita.' Kyynelehdin vieläkin kun luen tuon, sillä siihen liittyy pieni tarina. Elettiin lankapuhelinaikaa ja yhtenä päivänä Merin opettaja soitti minulle ja kuulin aivan selvästi, että hän kuin itki ja nauroi sekaisin. Hän kertoi, että heillä oli ollut täydennystehtävä, jossa alut olivat
'Minun äitini...' ja
'Äidilläni on...' Muut olivat kirjoittaneet vaikka
'Minun äitini siivoaa paljon' tai
'Minun äitini on joskus vihainen'. Ja toiseen kohtaan, että
'Äidilläni on paljon kattiloita ja tiskiharja' tai
'Äidilläni on paljon vaatteita.' No, meiltä ei Merin täydennystehtävä ikinä unohdu ja nyt se on sitten kuvattu myös digille.
Ikuinen Ihana Muisto♥
Vielä bonusmuisto, josta on vasta 7 vuotta: Kuvassa äidin kanssa menossa Savonlinnan oopperaan, vuorossa iki-ihana Carmen.
Lunan menu tänään, mutta sitä ennen lenkille.
Luna mussukkainen, joka nukkui koko yön sängyssämme muistuttaen ajoista jolloin...Onneksi tyttären koiruudet saapuvat jouluksi.
Pidän lahoamisen riemunäytelmästä nyt kun olen löytänyt marraskuun. Ennen oli toisin:
Mutta marraskuu
"Siellä on valo! Pimeys on vain auringon kulkua joka tekee meille tepposet."
- Herbjørg Wassmo -
Ihanaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
Love
Leena Lumi
November Rain
Kuvat on ihania muistin virkistäjiä. Ehkä pelastaisin ne ensimmäisenä, jos tulisi tulipalo. Kiitos kirjasta, joka saapui eilen. Monta asiaa on jo "tuota kokeilen" -ajatuksissa.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, mutta mieti miten monessa muodossa niitä alkaa olla ja elelivät paperikuvat ole todella hyvin kiinnitettyjä, niistä vuosikymmenet vievät muistot. Lankoni on ammattikuvaaja, joten yritän tietää asiasta. R. taas jo kehittelee tuossa, että digikuvat jas muistitikut voivat jo kohta olla mennyttä aikaa, ainakin kuvat siirtyvät 'pilveen' kuten muutkin tiedostot. No, enpä kehtaa sanoa, miten monta albumia minun pitäisi pelastaa...;) Tikulla olevat kuvat ovat paljon helmpompi juttu.
PoistaOle hyvä. Kiva kuulla, että lakko ei ehtinyt vaikuttaa siihen.Se on hyvin herkkullinen kirja.
Voi, minullakin on albumeita pilvin pimein. Lapsista ja matkoista ja ties mistä. Nykyisin niitä tulee aniharvoin selattua. Ehkä nekin pitäisi digitalisoida ja katsella vaikka joltain isommalta näytöltä.
VastaaPoistaEi ihme, että lapsen kirjoitukset kirvoittavat kyyneliä. Tyttäresi on jatkanut lauseita todella kauniisti.
Leena, mukavaa viikonloppua sinulle!
Between, ahkerina on oltu;) Niitä on tosi, tosi monta. Nyt selailin ja putoisin ihan nostalgisiin tunnelmiin. Oli mukava huomata, että oli säilytetty kuitti elämämme tyyreimmistä kahvikupillisista Pariisissa, muutamia kivoja kirjeitä, paljon valokuvia ja joka vuosi myös muutama joulukortti.Ihana, ihana ajatus häneltä. Vielä ovat jäljellä myös kirjeet joulupukille;) Ne ovat muistojen laatikossa, jonka sitten joskus annan tyttärelle.
PoistaKiitos samoin sinulle Between!
Hei Leena! Tuo vanhojen kuvien haaste on ihana! :) Ihan uutta väriä taas facebookin kuvaseinään. Hassua, sillä samaan aikaan ensimmäisen opiskellun ammattini luokkakokousta järjestetään ja kaivon kuvia siltä ajalta esiin. Suurin osa ihmisistä löytyikin ja ensi kesänä tapaamme.
VastaaPoistaLapsellasi on ollut (ja toivottavasti on edelleen) vahva luottamus äidin rakkauteen ja siihen, että äidillä on kaikki hyvin kun sinulla on hänet. Mitä muuta voi lapselle sen enempää toivoa, kuin että tuntee olevansa vanhemmilleen tärkeä. Näin lapsen oikeuksien päivänä ihan aiheellinen muistutus meille kaikille vanhemmille.
Sydän marraskuuhun sulle!
Hei JOnna! Eikö vain. Minä olen ajatellut, että facessa vain näidne kirjojen takia, mutta tulee siellä muutakin eteen. Voi miten jännittävää teille tulee olemaan. Kuka juuri kirjoitti kolumnin luokkakokouksestaan: Anja Snellman, mutta mikä se lehti olikaan, johon hän kirjoittaa. Se oli hyvä teksti ENNEN kokousta. Tällä viikolla on tullut Anna ja Kotilääkäri eli kai jompikumpi noista.
PoistaHänellä on. Sen päätin rakentaa ja siinä onnstuin, toivon minä. Ei ole vielä tullut asiaa, jota hän ei voisi minulle kertoa. Olet oikeassa: Hyvä itseluottamus sekä varmuus vanhempien rakkaudesta, ne ovat elämän valttikortit! Tärkeä asia!
Kiitos samoin sinulle!
JOnna...?
PoistaSydän!
Moi,
VastaaPoistaIhania kuvia. Valokuvat ovat aina ihania katsella-uudet ja vanhat. Niissä elää muistot. Luna on tosi söpöläinen!!! Ja tuo vaaleanpunainen jouluruusu on sellainen, jota en ole koskaan livenä nähnyt-vain valkoisia ja tavallisen punaisia.
Mukavaa viikonloppua!!
Lämpöisin terveisin
Hei Merja!
PoistaEikö vain. Sinulla on mies, joka osaa tehdä kuvat niin, että ne säilyvät. Osasta vanhemmista ovat häipyneet värit ja kuvista tuskin erottaa mitään. Mustavalkoiset valokuvat ovat täysin iskussa!
Luna on kultamurunen♥
Se on joulutähti, Princietta. Minulla on nyt jo ostettuna, miten mahtaa olla, säilyykö jouluun. Joskus kestävät vaikka vuoden, joskus eivät kuin mitään. Ainakaan vetoa se ei siedä.
Kiitos samoin!
terveisin♥
Oi, tuo Merin täydennystehtävän vastaus on niin ihana! Voiko parempaa ollakaan.
VastaaPoistaOlen hieman kateellinen lumesta siellä, mutta tunnet minut tässä lumessa. <3 Kaipaan ensilunta niin, niin paljon. Vieläkin vaan sataa vettä. Mutta ehkä se tästä, aina se joskus saapuu.
Hyvää viikonloppua! <3
Katja, mieletöntä. Ei äiti tuon parempaa voi saada lukea;)
PoistaÄlä ole: Meillä on nyt ihan loskaa, ehkä tästä vähän sinne äidillesi päin lumi jäi maahan. Aamulla oli vielä kuivaa, tuntui ensilumiunelmalta. Tiedän sinut lumessa <3
Kiitos samoin <3
Voi että näitä vanhempia kuvia on ollut iloa katsella ja tutustua kuules Leena suhun näinkin vielä paremmin. <3
VastaaPoistaTiia, sinä näit nämä jo facessa;) Kiva kuulla. Sinä näin tutustut ja minä kun kuuntelen ääntäsi. Syksyllä viimeistään tehdään treffit <3
PoistaIhania kuvia, muistoja. Palasia elämän varrelta, niin rakkaita ❤️ Jos oikein kovin toivon, aamulla herätessäni meillä on pikku pakkanen ja maa aivan aivan pienesti valkoinen. Ihanaa viikonloppua ❤️
VastaaPoistaValkoisiahiutaleita, menyttä aikaa, nostalgiaa. Paljon rakkautta. Rakkaita. Meillä on sitten se yhteinen toivomus. Kiitos samoin sinulle♥♥
PoistaTuo kuva vauva sylissä on niin hellunen! Näiden tuhansien digikuvien kanssa on ihan hukassa. Kyllä vaan albumit on aitoja, mutta niistäkin kuvat haalistuu, värikuvat ja polaroid-kuvat varsinkin. Isän kuoleman jälkeen skannasin turvaan hänen albuminsa. Niitä kuvia jo lapsena hartaina katseltiin. :)
VastaaPoistaOstin tänään ensimmäisen jouluruusun ikinä! Mitenkähän saan sen pysymään hyvänä. Pienen joulutähden sain jo hengiltä. Miten jouluruusua kastellaan? Apua!
Joululainen, niin minustakin! Albumiaika oli ihanaa, mutta nyt ajanvirta syö niitä, koska ainakaan meillä eivät kaikki värikuvat niin hyviä, että kestäisivät. Esim. esikoisen ristiäiskuvat ovat jo ikävän näköisiä, ei mitään kanista seebiaa...Minulla isän hautajaiskuvat eivät digiajassa, mutta ne ovat hyvät ja pitää kuvata uudestaan. Ja sitten pitää ottaa silloin tällöin kaikki kovalevylle talteen, kaikki.
PoistaIhan tosi! Ihanaa että jouluruusukuume tarttuu. Äitini ei pari vuotta sitten tiennyt mitään jouluruususta, kun hänelle sellaisen vein ja nyt hänellä se on puutarhassa nupuilla. Pian pääsen katsomaan, josko se kukkisi, sillä länsirannikolla edulliset olosuhteet tuolle kauniille kukalle. Myönnän, että se on sisällä vaikeampi kuin ulkona. Yhtenä vuonna se säilyi kuukausia tosi kauniina: Ostin sen silloin Viherlandiasta valmiiksi korkeaan lasiin istuettuna, oli aika tyyyris, mutta se myös oli kaunein ja kestävin, mitä minulla on sisällä ollut. Mahtoiko minulla olla mitään jouluruusun kastelusta, en nyt muista, mutta lonkalta kerron, että ihan samalla tavalla kuin muitakin kukkia talvella eli kerran viikossa. Vaaleanpunainen joulutähti Princietta on nyt hankittu vasta, toivon sen kestävän jouluun. Googlaa tuo jouluruusun kastelu varmuuden vuoksi netistä, sillä minä olen mennyt näppituntumalla. En ole mikään hiku sisäkukissa;) Amaryllikset ovat helpompia paitsi kasvavat paljon korkeutta, mutta niitä voi tukea. Olen sellaisen saanut jopa uudelleen kukkimaan. Taidan ma ostaa seuraavan joulukukan...;)
Olet niin kaunis, Leena - silloin ja nyt! Ja tuo Luna, sydän ihan sulaa! -Taru
VastaaPoistaTaru, kiitos, kiitos <3 ja haluan niin uskoa, vaikka peili sanoisi mitä. Luna on sydäntenmurskaaja!
PoistaOn niin ihanaa kuulla, että jossain on jo lunta. Oi, mäkin niin haluan paljon lunta ja pakkasta!!
VastaaPoistaKyllä valokuva-albumeita on niin hauskaa katsella. Samat ihanat tunteet nousevat mieleen ja miten hauskoilta me ja toiset näyttivätkään silloin ennen.
Luna näyttää ihanalta. Voi miten suloinen. Teillä on edessä ihania koiruuspäiviä.
Menevää viikonloppua ♥
Birgitta, nyt meillä on! Koko ajan sataa uutta: Toivottavasti se pysyy. Pikkupakkanen olisi niin kiva.
PoistaJa vaatteet;) Kaikki ovat oman aikakautensa lapsia.
Niin, mutta aina sitten hyvästit...Hän lähti jo eilen. Olemme nyt alkamassa valmistautua ensi viikon vieraaseen ja on vähän muutakin. Lna asuu onneksi tosi liki...
Kiitos samoin ♥
Oi miten liikuttava onkaan Merin kirjoitus täydennystehtävään aikojen takaa♥ Ja kuvamuistot.. Hyvää lumenvalkoista viikonloppua Lunan kanssa♥
VastaaPoistaMinttuli, Eikö vain ♥ Ja kannattaa säästää kaikkia pieniä muistoja. Äidlläni on vieläkin joka pääsiäinen esillä Merin koulussa askartelemat koristeet.
PoistaKiitos samoin ♥ Luna on koirakoulussa nyt viikonloppuisin eli meillä silloin tällöin arkena yökylässä. Nyt aletaan valmistatuta ensi viikkoon ja Itävallan ystävämme saapumiseen.
Sataa lunta, sataa lunta ja ihan kuin se voisi pysyä...= onni!
Voi kuinka kauniita kuvamuistoja! <3
VastaaPoistaSinne teille on tullut talvi, tuntuu ihan uskomattomalta, että jossakin - ei niin kauhean kaukana - puut notkuvat lumen painosta.
Mukavaa viikonloppua! <3
Kaisa Reetta, kiitos <3
PoistaKun nyt katson ikkunasta ulos ovat puut ihan valkeina lumesta. Tosin nyt olisi saatava hiukan pakkasta, että tämä jatkuisi, säilyisi.
Kiitos samoin sinulle! <3
Ihanat kuvamuistot vuosien varrelta Leena ♥ Näitä oli ilo katsoa:)
VastaaPoistaMustis, kiitos <3
PoistaHienoja muistoja!
VastaaPoistaelämä on täynnä asioita jotka ovat upeita, niinkuin tuo kouluvihkon sivukin!
Upeita postauksia täällä sinulla Leena, lukasin pari tuosta yhteen soittoon. Niissä olikin monta sointua, nykyään tykkään lukea monta postausta peräkkäin kerralla :) tuntuu että saa hirveen paljon enemmän irti kun lukee yhden blogin jututtuja kerrallaan. Kivoja päiviä sulle!
Akiss, onneksi ne huonot unohtuvat...Tuo Merin teksti säilyköön!
PoistaKiitos <3 Sehän suorastaan tehostaa lukemista. Pitäsiköhän minunkin kokeilla sitä. Kiitos samoin sinulle!