perjantai 5. helmikuuta 2016

Viiden kirjan haaste


Sain Kaisa Reetalta Viiden kirjan haasteen. Kiitos♥

1.  Kirja jota parhaillaan luen on Tommi Kinnusen Lopotti. Luen usein montaakin kirjaa rinnakkain ja niistä yksi on tietoa, mutta nyt Kinnunen vie naista niin, että kaikki muu sai jäädä ja luin kaikista uudenvuoden lupauksistani huolimatta aamukolmeen. Enkä kadu yhtään! Vaikka Neljäntienristeys olikin vuonna 2014 paras lukemani kotimainen, jätin portin auki sille, että toista kertaa tämä uni ei tostu...No, kirjasta on lukematta noin kolmasosa, joten en vielä nosta lippua salkoon, mutta vahvalta näyttää. Koska en halua nyt mitään ja ketään Lopotin ja minun väliin, en lue muiden arvioita ennen kun omani on saatu ulos.

2.  Kirja josta pidin lapsena ei ollut yksi kirja, vaan kaikki L.M.Montgomeryn kirjat!


3. Kirja joka jäi kesken on mahdoton kysymys, sillä niitä on niin monta. En pysty nimeämään yhtä, sillä jatkuvasti tulee niitä, joiden kohdalla ihmettelee, että...


4.  Kirja joka teki vaikutuksen on Edmund de Waalin Jänis jolla on meripihkanväriset silmät. Tällä kirjalla on ollut vaikutusta ihan käytännön elämääni eli vaikka lähdin Wieniin Klimtin takia palaan sinne Klimtin ja Ephrussin suvun takia.


5. Kirja johon/kirjat joihin palaan uudestaan on hauskin vastattava. Virginia Woolfin Mrs. Dallowayn olen lukenut aidosti puhki. Bo Carpelanin Axelin olen lukenut kymmenen kertaa ja onneksi sain sen itse kertoa Bolle. Mannin Taikavuori ja Aksel Sandemosen Kadonnut on vain unta on luettu monasti. Kirjat joihin haluan palata takaisin ovat Bengt Jangfeldtin Axel Munthe - tie Caprin huvilalle, Regina McBriden Ennen Sarastusta, Delphine de Viganin Yötä ei voi vastustaa, Daphne Kalotayn Bolšoin perhonen, Emily Brontën Humiseva harju sekä tietysti kaikki Ian McEwanin teokset aina uudestaan ja uudeestaan.


Kun aika on luen ihan ensimmäiseksi kuitenkin uudelleen Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme! Selitytystä ei ole, sillä miten voi selittää ilmaa jota hengittää, verta joka kiertää suonissa, kuumaa kesäpäivää, joka läähättää ylikypsien arbuusien mehua...

23 kommenttia:

  1. Luemme juuri nyt samaa kirjaa! <3

    Olen saanut vaikuttavimmista kirjoistasi paljon vinkkejä, jotka ovat tämän vuoden lukulistallani, esim. Pelo ja McBriden. Bo Carpelanin Axel on lukematta (ja aika monta muutakin Carpelanin teosta, vaikka hän on yksi suosikeistani). Jänis jolla on.. niin huikea, ai että.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kiva kuulla!<3 Luen kaikki 'Lopotit', kun omani on valmis.Lauantai on vain omistettu herkuille ja filmeilll, joten ehkä en ryntää Lopttini kanssa ihan vielä blogiin.

      En usko Axelin olevan kaikkien kirja. Minulle se oli ensn järisyttävä kokemus, ja sen jälkeen siitä tuli polku Sibeliusen elämkertoihin ja hänen musiikiinsa. Mutta 'jänis', Pelo ja McBride. Olen seisonut samoilla kalliolla Galwayssa, johon ne hyljenaiset nousivat...Atlantti pärskyi päälle, mutta se oli koettava.

      <3

      Poista
  2. Minä harvoin jätän kirjaa kesken. Sarjat ja elokuvat taas jäävät hyvin nopeasti, jos eivät vie heti mennessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, minä taas usein. Elämä on lyhyt ja sitten se on ohi. Ei ole aikaa kirjoille, joissa tunnen hukkaavani aikaa.

      Otan elokuvista etukäteen niin paljon tietoa, että harvoin menee pieleen.

      <3

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Hannele, sulla vasta hieno puolipiste olikin; suotta sitä kadotamme...puolipistettä.

      <3

      Poista
    2. ajatusviivatkin elävät vaarallista elämää; et löydä koneesta enää (ehkä ihan hyvä)

      Poista
    3. Hannele, onneksi kukaan ei voi viedä kolmea pistettä, durasilaisia pisteitä...

      Poista
  4. Lopotti... Kuulostaa mielenkiintoiselta! Miten sä pystyit tähän haasteeseen? 😂 Niin paljon hyvä kirjoja. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, saat lainaan. Vaikeeta, kun on niin paljon kirjoja, joista pidän. R. huomautti heti, että 'missä on Sinuhesi?' Minä siihe, että 'Sinuhe ja Waltari ovat sanomattakin minulle must.'

      Kiitos samoin!<3

      Poista
  5. Lopotti, heti kiinnostaa, kun kerran vie niin ettei muuta voi. Tulin toivottamaan hyvää viikonloppua muiskujen kera. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, ja Lopotin takana on Tommi Kinnunen! Kiitos samoin sinulle, halit <3

      Poista
  6. Humiseva harju, Ian McEwanin teokset, Jokapäiväinen elämämme, Jänis, jolla oli meripihkan väriset silmät... Niin paljon samoja suosikkeja. Sandemosea hankin hyllyyni juuri sinun ansiostasi, kunhan vielä ehtisin lukemaankin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, mukavan paljon samoja<3 Ja Sandemosesta saan kiittää Aila Meriluotoa...

      <3

      Poista
  7. Kiitos Leena ihanista vastauksistasi :) <3

    Lopotti täytyy jossakin vaiheessa lukea myös, Neljän tien risteys asettaa suuret odotukset kirjalle.

    Mrs Dalloway & Jokapäiväinen elämämmee, kyllä!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos!:)<3

      Kuule ja pyörry: Kinnunen teki sen taas! Olen aika lopussa, mutta vielä ensi yönä nautiskelen, huomiseen en ehdi, en edes yritä sitä nopeasti kirjoittaa, mutta samperi: Hän teki sen! Tämä on Neljäntienristyksen veroinen, minusta.

      Ehdottomasti nuo ainakin!

      <3

      Poista
  8. Oi, Mrs. Dalloway on aina! <3 Ja Carpelanin ja Mannin kirjat. Jangfeldtia olen nyt syystä lukenut ja se on kiehtova.

    Jänis oli kyllä niin hieno!

    Ihanaa lauantaita. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, niin minustakin!<3 Kuulostaa hyvältä ja ilahduttaa, että nyt sinäkin tutustut Jangfeldtin Munthe-teokseen, joka kai tuhkataan kanssani:) Oi, Bo oli niin valloittava persoona<3

      'Jäniksestä' tuli yksi elämäni kirjoista, vaikka ensin niitä netske-hahmoja vierastinkin. Niin sitä tapahtuu viettelyksiä, joihin jää. Kirjaviettelyksiä.

      Kiitos samoin<3 Talvi-ilta ja lauantai...

      Poista
  9. No, jos nyt kerran rikot uudenvuoden lupauksen, niin muista ettet enää toiste ;-)

    Joskus kirja vaan vie mennessään, eikä se kysy paljonko kello on.

    Minäkin luen joitain kirjoja kerta toisensa jälkeen. Näissä kirjoissa ei haittaa, että tietää mitä tulee tapahtumaan. Tunnelma ja kerrontatapa on tärkeintä.

    Kannattaako tylsää kirjaa lukea loppuun? Ei varmaankaan. Joskus teen niin, mutta vain sen vuoksi, ettei käsissä ole juuri sillä hetkellä mitään muuta luettavaa. Onneksi näitä hetkiä tulee todella harvoin enää eteen.

    Suloista iltaa teille kahdelle. Se on taas lauantai <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, näinkö on nyt näreet, nyyyh.

      Ei kelloa edes muista.

      Juuri niin, mutta sitten aivan oma lukunsa ovat dekkarit, jotka luetaan uudelleen. Lundiamme ylähyllyllä alkavat dekkarit. Heti vasemmasta yläkulmasta. Siitä kun aloitan vaikka Christien dekkareista ja luen ne kaikki muutkin, olen jo unohtanut kaikki murhaajat kun olen lukenut ylähyllyn kaikki jännitysromaanit. Sitten voin taas aloittaa alusta:)

      Ei todlelakaan. Elämä on lyhyt ja sitten se on ohi. Aika vain menee hukkaan tylsässä. Ne vähenevät, sillä ajan laatuvaatimus nousee iän myötä:)

      Launtai oli just Lauantai! Mukvaa sunnuntaita teille<3 Eilen laitoin koneen kiinni jo about klo 18 jotain...

      Poista
    2. Hienoa, että laitoit eilen koneen kiinni ajoissa, sen kanssa tulee oltua välillä aivan liian paljon ;-)

      Kyllä olikin ihana eilinen ja tänään on ollut oikein mukava sunnuntai. Kävin tänään katsomassa sm sulkista ja nyt ajattelin vain olla ja löhöillä sisätiloissa (ulkona on taas se pääkallokeli, kääk).

      Poista
  10. Olen monen kuullut sanovan, että lukee usein useampaa kirjaa samaan aikaan - itse taas en tätä osaa lainkaan! Aina yksi kirja kerrallaan menossa ja toki ne sitten aina lukee melko pian, kun lukee vain sitä yhtä.

    Sitten on aina se yhtä mahtavan kutkuttava tunne, kun pääsee avaamaan seuraavan.
    Ja sitten taas seuraavan ja.. :) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marru, minulla tämä riippuu vuorokauden ajasta. En lue mieluusti tietoa yömyöhällä, vaan jotain suurta tarinaa tai jännitystä. Tieto kuuluu alkuiltaan.Joskus mukana roikkuu kolmas kirja, josta vielä mietin, että luenko sen vai en.

      Sehän tämän jutun ihana koukku onkin♥

      Poista