tiistai 16. heinäkuuta 2019

Sormustinkukka - cottage gardenin kuningatar, sydänsuven valtiatar!


Kun ajattelen kuumaa sydänsuven korkeaa hetkeä, mieleni alkaa kukkia sormustinkukkia! Digitalis purpurea on erittäin myrkyllinen, mutta niin ovat monet muutkin kauniit kasvit, eikä näitä siis ole tarkoitus syödä. Luin kerran puutarhajuttua jostain taiteilijapihasta ja oli se unohtumaton tarina. Puutarhan vaalija sanoi, että sormustinkukka tietää itse, missä se on kaunein. Sitä ei määräillä, ei komennella, eikä hetken hurmassa siirrellä. Olen senkin virheen joskus tehnyt ja se oli sitten vain Bye, Bye Digitalis...Nyt olen oppinut.


Viime vuonna pohjoisrinteemme näytti tältä, kun olin ymmärtänyt olla puuttumatta sormustinkukkien vaelteluun. Aika kiva, eivätkä tässä tietenkään näy ne monet, joita kasvoi siellä sun täällä.


Meidän nurmikon kadottamisprojektimme alkoi etupihalta ja vuonna 2016 jutussa Luna esittelee: Nurmikosta kukkaniityksi ensimmäistä villikukkasuveamme. Vakuutan, että villikukkaniitty ei synny tuosta vain, vaan sitä on vähintäinkin kitkettävä, maata voi joutua köyhdyttämään ja toisia kukkia, joiden haluaa voivan hyvin, voi joutua kastelemaan, tosin viime mainittua on vähemmän, kunhan ensimmäiset hetket ovat ohi. Eikä siis missään tapauksessa lannoitetta! Olimme siinä onnnekkaita, että sekä valkoista että sinistä lehtosinilatvaa oli pilvin pimein. Oli yksi puutarhaesittely varhain keväällä ja ostin hädissäni valmiita taimia ja nyt ne ovat paljon enemmän kuin tuplaantuneet eli kannatti. Myös monenmoista akileijaa on omasta takaa kiitos lehdon. Myös samasta syystä kieloja, vuokkoja, esikoita...


Tämä kuvattu tänään aika tarkkaan samasta kohtaa kuin edellinen kuva, hiukka vasemmalle. Takana vanha syyshortensia, joka kukkii edelleen syksyisin upeasti. Sen röpelöisten oksien eteen olen istuttanut äidiltä saadun pensaan Amber Jubileen, joka vaihtaa lehtien väriä. Vaatii muuten sitten muhevuutta eli tätä joutuu etupihalla kastelemaan. Vielä kukkivat lehtosinilatvat ja eräät kellokukat, puna-ailakit ovat jo lopettaneet, mutta onkin sydänsuven valtiattaren, digitaliksen aika. Mikä mahtava kukka houkuttamaan pölyttäjiä!


Etenen epäkronologisesti, mutta kun luettelin noita kukkia, joita käytämme etupihalla nurmikon sijasta, ei voi unohtaa tuhatta valkoista ja sinistä scillaa! Lisää juttua täällä


Myönnän, että keskityn scillojen lisäämisen nykyisin kuin kapiainen: Otan sellaista aitareunusta, jonka asetan johonkin kohtaan, sellaiseen, jossa sen jälkeen scillat saavat kukkia 4-ever. Tavallista kukkamultaa ja sitten valkoista ja sinistä scillaa koloihin, multaa päälle ja istutuskastelu. Kehikko siksi, että vierailevat, rakkaat koiruudet eivät talloisi etc., mutta ei mitään kohopenkkiä enää seuraavana vuonna eikä aitoja: Scillat ovat sitten kevään villejä aloittajia kera esikkojen, joita olen jakanut varmaan kaikille ystävillekin, sillä niitä riittää. Ei muutenkaan mikään rikkaruoho vielä kasva, mutta ei tule kasvamaankaan eli ei tarvita mitään ruohonleikkuria etupihalle: Hus, hus, mene pois! Mikään ei ole yhtä kiitollinen leviäjä kuin scilla, joten satsaan helposti siihen erikoisuuksien sijasta. Scillassa miellyttää kaikki, jopa se, että se ei vaadi paljoakaan eli salattu mukavuudenhaluni saa jatkaa eloaan: Kukat vain kukkivat ja nainen lukee kirjaa...

Tunnelmissa♥



Etupihalta kohti nuorinta kartiovalkokuustamme ja siitä pudotus kallionauhusrinnettä kallion keltakurjenmiekkoihin ja kuunliljoihin. Huomatkaa kaikkensa antanut atsalea Northern Hi-Lights.


Atsaleat - sydämeni lumoojat, Sissinghurstin arvostetut, metsäkauriiden herkut ja ripaus japanilaista puutarhaa



Minusta tuntuu, että tästä tulee sellainen 'neverending story' (Die Unendliche Geshichte), sillä kun klikkaan kuvan isoksi ja näen nuo helman pienet pilkut/kuviot, olen mennyttä naista.

digitalisterveisin
Leena Lumi


Vieläkin kuvaan sormustinkukkia, osa niistä oli vain myöhässsä.


Etenkin näitä valkoisia, mutta...


myös tällaista herkkää, softia lilaa.


Leena Lumin puutarhassa

12 kommenttia:

  1. Meillä on saaressa kukkaniity. Päivänkakkara on pääkukka, se kestää auringon paahdetta. Ketoneilikka kukkii pitempään kuin päivänkakkara ja nyt siihen on liittynyt kissankellot ja ruiskukat. Kukkapenkissä kasvaa akileijoja ja toivon, että akileija leviää niitylle. Kun ketoneilikat eivät kuki enää, ajan niityn nurmikoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, tloivottavasti mainitsin päiävnkakkaran, sillä sitä riittää. Erittäin paljon kun sitä on nyt alapuutarhassa, Lumimies on oikein varonut sitä, se näyttääkin aika kivalta. Ruiskukkia!? Olet istuttanut? Akileija on hyvä leviämään, mutta voit auttaa sitä ottamalla käteesi sen kuivan siemenkodan ja rutistat sitä vaeltaen kukkaniittysi valtiattarena ja siemenvana vain jää jälkeesi. Meillä on jostain syystä harjaneilikkaa lehdon reunalla, mutta ei ole meidän perua. Juu, yksi loppusuven merkki on sitten se ajo kuin entisajan niitto.

      ♥♥

      Poista
    2. Meillä piha on niin kuiva ja aurinkoinen, että paras kukinta on jo mennyt ja ajan sen pian nurmikoksi.
      Ruiskukan oikeaa nimeä en tiedä, sen kukka on vuorikaunokin näköinen, mutta liila. Täällä yleinen luonnossa. Pihalla on yleistynyt vaikka mitä kukkia, mutta kukintoaika on kuivuudesta johtuen lyhyt.

      Poista
    3. Mai, meiädnkin etupiha sen jälkeen kun talon aikanaan rakentaneen perheen istuttama hopeakuusijättiläinen kaadettiin. En olisi millään voinut, mutta ne suuret syyshortensiat alkoivat taantua valon puutteessa. Nyt on etelän puoli kuiva ja paahtava, mutta onneksi maaperä on vieläkin muhevaa eli siihen on tuotu joskus tosi, tosi paljon hyvää maata. Toivon, että pääsemme elokuulle ennen kuin pitää ottaa ruohonleikkuukonemörkö etupihalle. Keskipihalla menossa tavallaan sama, mutta ei niin tiukasti eli siellä nyt ne 'Sissinghurstin' valkoisen puutarhan valkoiset hortensiat valtaavat uutta kukkatilaa.

      Jostainn hämärästä muistan vuorikaunokin...Muistan vielä sen kun ruiskukkia kerättiin peltojen reunoilta Luvialla kimpuiksi asti. Sitten siitä tehtiin hävitettävä rikkaruoho.

      ♥♥

      Poista
  2. Luonupuutarha, siinä on ideaa. Kukat nauttivat kun niitä ei turhaan häiritä'. Sormustinkukka vapaana on upea kukka, kukkamaassa ei niinkään koska vain hetki niin koko kukkamaa on yhtä sormustinkukkaa, mutta luonnossa kun saa levitä rauhassa ei mikään estä sitä komeasta kukinnasta.
    Hyvää jatkoa kukkaketosi leviämiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irma, eikö vain. Kiitos♥ Nimenomaan, mutta olen joskus vähän vaihtelunhaluinen, vain joskus, ja siihen lopahti mm. pionien kasvatus:) Sormustinkukka saa olla minulta rauhassa.

      Kiitos samoin sinulle ja kukillesi!

      ♥♥

      Poista
  3. Tuo sormustinkukan väri on huikean hieno! Suloinen Luna:) IKEAssa näin eilen isoja Lunan näköisiä pehmoeläimiä, jotka olivat kuin oikeita hauveleita. Hetken mietin että haluan,mutta sitten tulin järkiini;D Kaunista loppuviikkoa Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, no on se! Hän on♥ Oijoi, ja sinulla on suloinen Bambi♥ Meilläkin IKEAn reissu suunnitelmissa, ja on sinne ihan nyt asiaakin eli vierasmakkariin uusi matto. Kiitos samoin sinulle Jael♥ Meillä taisivat nyt alkaa helteet: Kiva nuorille, kun ovat lähdössä ystävien kanssa viettämään mökkeilyä Paraisille.

      ♥♥

      Poista
  4. Sormustinkukka <3<3<3!! Mulla on yksi harmitarina sormustinkukasta, mutta en nyt julkisesti kerro ikäviä toisista ihmisistä.;)

    (Ihana mekko Merillä seuraavassa postauskessa!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, just niin! OK, minulla on melkein mustanpunaisesta lupiinista, joknka houkutus kävi liian...

      (Eikö vain! Ja hän löytää vaatteensa useimmiten kirppareilta, joskus reissuilta. Gradu lähtee ensi viikolla, joten odotamme kovasti lähtöä Hesaan...)

      ♥♥

      Poista
  5. Mahtavaa Meri! Kohta saatte juhlia.

    Mustanpunainen lupiini ei kuulosta salaiselta puutarhalta, vaan salaperäiselltä puutarhalta....

    ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, kiitos psta♥ Sitä odotellessa...ostin jo uudet kengät:)

      Juurikin niin: Sinä oletkin aina minua tarkempi. Nyt on gradu oikoluettu ja odottaa tee ja kaksi jaksoa, viimeiset brittisarjasta Kiri. Se lastensuojeluaiheinen...

      Poista