maanantai 25. toukokuuta 2009

SUSANNEN LUVALLA: UNELMA PARGASTA


8 kommenttia:

  1. Hieno kuva. Mummuni asui paraisilla.
    Minulla on haaste sinulle.

    VastaaPoista
  2. Hyvältä kuva näyttää täällä ja olet antanut kivan ja osuvan nimen kuvalle!:)

    VastaaPoista
  3. Tosi Unelma kuva!
    Tämä maisema ei ole Paraisia nähnytkään.
    Minullakin löytyy samantapainen kuva, joka on otettu Korfulta. Vuosia, vuosia sitten.

    VastaaPoista
  4. Hannele, minä leivon jouluna aina Paraisten piparkakkuja. No, otan haasteita vastaan eleli niihin liity mitään sivujen siirtelyä tms. teknistä osaamista.

    Susanne, tämä kuva viritti minut ja alleviivasi päätöksemme: eläkepäivät saarelta toiselle ja meren rannalla. Saatan toistaa tätä vaikka marraskuussa, jolloin maa martona makaa, että selviän...Meillä nyt vain mies reissaa, sillä minä saattohoidan kuuroksi tullutta koiruuttamme, joka nytkin nauttii elämästään vapaana omassa lehdossamme narssissien keskellä. Viidessä eri pisteessä omat kupit, joissa jättijääpalat.

    Sooloilija, parasta kuvassa on se, että se on totta ja mahdollista! Make your dreams come true! Ja että, minä rakastan juuri tuota sinistä, piti vaihtaa taas väriä otsikoihin ihan tämän kuvan takia.

    VastaaPoista
  5. Kiva, kun vastaat haasteeseen
    (linkittää "pitäisi" niihin blogeigin, esimerkiks mulle ja jos jonku haastat)

    VastaaPoista
  6. Älä nyt...hyvä, että töin tuskin osasin laittaa isoilla kirjallisilla ohjeilla sen yhden linkin sinne Teijan tallille. Hannele, minä olen oikeasti ihan dorka tekniikassa ja toisekseen aloitin bloginkin vasta helmikuun 14. pnä eli Ystävänpäivänä.Päämies osaa, mutta hän on aina poissa. Suurin painajaiseni on, että painan jotain väärää nappia ja koko blogi katoaa!

    En haasta sitten ketään, jos pitää 'linkittää'. Ihokarvat nousee pystyyn koko sanasta ja kaikki muutkin karvat;-)

    VastaaPoista
  7. haha, ei katoa, jollet paina KAKSI kertaa ja vastaat "kyllä" kysymykseen, hävitetäänkö blogi :)

    VastaaPoista
  8. Tiedätkö, olen ammatikseni kirjoittava henkilö ja kadotin kerran kaikki tekstini lopullisesti. Minun mies sanoi siihen katastrofiin, että 'Leena,vain sinä kykenet tähän'. Rumasti sanottu, eikä mua yhtään naurattanut, vaan itkin.

    VastaaPoista