Anna-lehdessä (no 43) on lista kirjoista, joista on tehty eniten varauksia viimeksi kuluneen KOLMEN vuoden aikana pääkaupunkiseudun kirjastoissa:1) Sofi Oksanen: Puhdistus
2) Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos
3) Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
4) Leena Lehtolainen: Väärän jäljillä
5) SIRI HUSTVEDT: KAIKKI MITÄ RAKASTIN (What I loved, Otava, 2008)
6) Hannu Väisänen: Toiset kengät
7) PAUL AUSTER: SATTUMUKSIA BROOKLYNISSÄ (The Brooklyn Follies, Tammi, 2008)
8) Juha Itkonen: Kohti
9) Liza Marklund: Paikka auringossa
10) Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Olethan huomannut, että blogissani on hakukone, jolla voit etsiä haluamasi kirjan! Näistä löytyvät Siri Hustvedtin ja Paul Austerin kirjat.
Kiitos listasta. Tällaisista listoista aina löytyy mielenkiintoiset ja parhaimmat luettelot. Noistakin olen vain kaksi lukenut jo.
VastaaPoistaEipä kestä! Näitä minä mielelläni teen.
VastaaPoistaMinä olen lukenut kolme, mutta en tajua, miksi olen laittanut blogiini vain kaksi...
Mutta toisaalta on ihan eri asia onko kirja mielenkiintoinen/hyvä, vaikka se varatuimpien ja luetuimpien listalla olisikin..
VastaaPoistaEsim. Vadelmavenepakolainen nousi tunnetuksi ja otsikoihin, vaikka on romaanina aika köykäinen ja hyvin ärsyttävä. Mutta tämäkinhän on vain yhden lukijan eli minun mielipide..
ps. sen Vadelmavenepakolaisen on kirjoittanut muuten Miika Nousiainen, ei Mika.
VastaaPoistaOnhan sekin totta, mutta tässä on juonta juttuun, sillä tuo Sirin kirja yllätti minut sijoituksellaan tässäkin, kuten yllätti itse kirjakin - positiivisesti. Seuraavassa lsitassa pitäisi olla sitten esimerkiksi Hurmion tyttäret. Minun mielestäni. Mutta siellä ei ole Maaloufin Samarkandia, vaikka minä kuinka sanosiin, että se sinne kuuluu...
VastaaPoistaSoolis, minut tämä lista yllätti positiivisesti, mutta huomaa,e ttä lista on pääkaupunkiseudulta;-)
Minä en nimittäin tajua eräitä painoskuningattaria, sillä en pysty niitä lukemaan...en, en! Jos tämä olisi ollut koko maan lsita, nekin olisivat mukana.
Kiitos tuosta yhden kirjainvirheen ilmoituksesta.
Minä olen lukenut noista kaksi, ensimmäisen ja Brooklynin. Ansaitsevat aivan paikkansa. Muista en tiedä mitään, paitsi Hustvedtistä sen mitä olet kirjoittanut.
VastaaPoistaKummaa on, että hyllyssäni on tuo Hosseini englanniksi, mutta, en ole koskaan edennyt sitä eteenpäin kuin ensimmäiset sivut. Onko se kieli, en tiedä, vai jokin muu.
Minä olen lukkenut Austerin, Hustvedtin ja Marklu´ndin. En tjaua, míksi en tuonut Markulúndia blogiini...siinä oli vielä rohkea kansikin.
VastaaPoistaSe onko kirja "hyvä" ei tosiaan aina rimmaa sen kanssa onko se suosittu. SUosituksi, halutuksi voi nousta monesta syystä, yllättävistäkin.
VastaaPoistaMinä pidin Vadelmavenepakolaisesta aika perkeleesti. Saan kai sanoa noin rumasti;-)? Se nauratti ääneen.
Pidin HYVIN kovasti Hustvedistakin - mutta mielestäni nuo kaksi kirjaa ovat niin erilaisia, erityylisiä...etten mitenkäään osaisi edes niitä verrata tai panna samalle listalle jos puhun omasta mielestäni "hyvästä kirjasta".
Minusta on mielenkiintoista miten erilaisin perustein ihmiset kiinnostuvat kirjoista.
Blogeilla on minusta jo aika merkittävä vaikutus sille(kin), miten tiedot miellyttävistä lukukokemuksista leviävät. Sillä on varmasti jo jonkun verran vaikutusta kirjojen ostamiseenkin.
Violet, blogeilla on vaikutusta jo kaikkeen! Blogit ovat maailma maailmassa! Meidän bloggaajien kautta vaikutetaan kirja-,elokuva-, sisustus-,matka-, puutarha- ja jopa kukkamieltymyksiin. Muistathan eräät tummanpunaiset gladiolukset maljakossasi. Kun näkee jonkun jutun tietyssä valossa, oikeassa ympäristössä, tarjoiltuna kuin 'kuutamo hopeavadilta', sen NÄKEE.
VastaaPoistaMinähän kerron teille vain omia subjektiivisia kokemuksiani kirjoista joita luen. Mutta YRITÄN olla niin rento, kuin pystyn, että saisitte niistä jotain irti ja ehkä kiinostuisitte. Bunny Munron kuolemassa, Violet, kirjoitin ensin: Vittu, tätä lisää! Sitten rohkeus petti ja otin tuon v-sanan pois. Minun bloigssa saa sanoa 'perkeleesti'. Paljastus: Olen alkanut puhua tuhmasti eli kiroilemaan, kun tytär muutti kotoa;-.
Kyllä bloggaajien vaikutus on jo huomattu alalla kuin alalla.