Tuure, ei ollut yhtään likainen. Minut se sai kyynelehtimään ja muistan sen jo ulkoa. Lausuin sen eilen Bessulle kun ajoimme länsirannikolta kotiin ja taas kyynelehdin. Se on kaunis, hyvin romanttinen ja oivaltava ja herkkä rakkausruno!
(Minun syy että halusin julkaista sen niin nopeasti etten ehtinyt löytää kuvaa. Minä kuvaan siihen vielä ne korret!)
hiljaisesti kysyn, mikä sinulla on
Kiva.
VastaaPoista(mitä toi fallos-symbooli tekee niityllä..)
Hannele!
VastaaPoista:)
VastaaPoistanoinhan kaikki tulkitaan nykyään..
Älä yritä;-), sulla vaan koko ajan mielessä...
VastaaPoistaEi mun runo näin likainen ollut!
VastaaPoistaTuure, ei ollut yhtään likainen. Minut se sai kyynelehtimään ja muistan sen jo ulkoa. Lausuin sen eilen Bessulle kun ajoimme länsirannikolta kotiin ja taas kyynelehdin. Se on kaunis, hyvin romanttinen ja oivaltava ja herkkä rakkausruno!
VastaaPoista(Minun syy että halusin julkaista sen niin nopeasti etten ehtinyt löytää kuvaa. Minä kuvaan siihen vielä ne korret!)
Kiitos! Minustakin se on onnistunut :)
VastaaPoista(edellinen kommenttinihan oli sitten omanlaatuista huumoriani)
Tuo Hannelen fallos on sellainen vanha pylväs Lasipalatsin aukioilla, josta ikiaikaiset bussimatkustajat ovat voineet katsoa aikaa.
VastaaPoistaTuure, minä en nähnyt tässä minkäänvaltakunnan fallosta, vaan AURINGON! "Saanko olla aurinkosi, saanko olla kastelukannusi...?"
VastaaPoistaMutta Hannele näki! ;D
VastaaPoistaItse asiassa, sehän on kuin aurinko!