torstai 13. syyskuuta 2012

KESKIÄKÄISIÄ HAJATELMIA

Minä en ole kovinkaan paljon sarjakuvien ystävä. Opin lukemaan tosin Aku Ankasta jo hyvin varhain, kun kenelläkään ei ollut aikaa minulle lukea, mutta nykyisin minulle hyvin riittää Maisa& Kaarina. Niinpä kun SusuPetal otti minuun yhteyttä kirjansa tiimoilta, otin sen, koska en tiennyt, että kirja on sarjakuvia ja sattumia. Hyvin nopeana ehdin hänelle kirjoittaa heti kun oli kirjan avannut, että 'eieieiei ja voivoivoi, tämä ei kiinnosta minua'. Sitten vasta istuin alas ja aloin selailla ja lukea. Ja mitä tapahtuikaan, sillä aloin nauraa ihan vedet silmissä. En tiedä nauroinko itselleni, elämälle vai meille kaikille naisille, mutta niin osuvia olivat SusuPetalin kuvat ja etenkin niiden yhteyteen kirjoitetut tekstit, että tätä kirjaa haluaisin nyt omistaa monta. Laittaisin yhden arvontaani ja niitä muita lahjoittaisin naisytävilleni. SusuPetalin Keskiäkäisiä hajatelmia (Books on Demand 2009) on sopiva jokaiselle naiselle ja sitä onkin kuulemma runsaasti annettu ystäville 30-40-50-60 -vuotislahjaksi, äitienpäiväksi, tuliaiseksi... Kirja jakantuu osiin Vinkkejä ja vaaroja parisuhteesta, Ilmiöitä, Terapian tarpeessa ja Ihana minä. Ja nyt pieni parisuhdejuttu SusuPetalin tyyliin koskien geishakuulia:

Miten parisuhdetta ei kannata hoitaa 6

Yoko tai eli virheelliset lahjavalinnat

- Mä ostin sulle jotain.
- Ai, mitä? Mikä tää on?

- Ne on geishapalloja.
- Häh?

- Niin...mä ajattelin, että sä voisit tykätä niistä. Ne kuulemma tuntuu hyvältä. Sisällä. Ja sit niiden kanssa voi...tai niin se nainen ainakin sanoi...
- Kuka nainen?

- No, siellä seksikaupassa, josta mä ostin nää. Se sanoi, että noiden pallojen kanssa voi treenata lihaksia. Emättimen lihaksia, silleen kun niitä puristaa ja supistaa ja jotenkin niiden pallojen ympärillä.
- Miks sä ostit nää? Mulle?

- No, mä aattelin, että jos sä haluut treenata niitä lihaksia.
- Oonks mä liian löysä sun mielestä?

- En mä sitä tarkoita. Ei, mut se nainen sanoi, että naisestakin ne tuntuu hyvältä.
- Mitä sä ostit itsellesi?

- En mitään.
- Mulle vaan...

- No, mä ajattelin, et jos susta tuntuu hyvältä, niin mustakin tuntuu hyvältä ja silleen.
- Ei nää hassummat oo. Vähän hankala laittaa.

- Tuntuuks ne...hyvältä?
- Mmmmm. Aika metkaa. Tässä on vaan yks huono puoli nyt. Sä et mahdu sisään. Sori, sä voit ottaa peiton ja nukkuu ens yön vaikka sohvalla.

Mistä tätä nidottua kirjaa sitten saa? Kirja on tilattavissa nettikirjakaupoista. Helsingin Akateemisessa sitä on ollut ilmestymisen jälkeen, mutta se myytiin loppuun. Turussa kirjaa saa Turun Sarjakuvakaupasta, osoite Linnankatu 7. Kirjakaupat tietenkin myös tilaavat kirjan, jos sitä kysyy. Ohjaan mieluusti lisäkysymyksiä myös itse sarjakuvataiteilijalle, jolla onkin tosi monta blogia. Ehkä tämä blogi nyt kuitenkin riittää tähän eli SusuPetal ja vielä nämä SusuPetalin kotisivut.

Muistan, kuinka me ennen ystävien kanssa riekuttiin harjukaupungin yössä pikkutunneille, mutta on kuin olisi vähän hyydytty. Siihenkin löytyy kirjasta selitys:

Ennen se oli kymmenen siideriä ja kaksi Buranaa. Nykyään se on kaksi siideriä ja kymmenen Buranaa.

Tällaisen hauskan kirjan kanssa kohden viikonloppua. Eläkää villisti ja muistakaa, että Tosinainen ei hyydy elämän kiitoradalla, vaan sytyttää taivaalle yhäti uusia tähtiä ja parhaimmillaan revontuliakin niin omaksi kuin kumppaninsa iloksi.  Kuumaa viikonloppua kera Kypsän naisen saunan:
kypsän naisen sauna
lämpiää hitaasti,
          hellyydellä,
hekumallisella huumalla.
Puuta pesään.
sähkötolpat ovat tyttöjä varten

26 kommenttia:

  1. Ihana Susu! Lähden ruinaamaan omaa kappaletta... ;)

    VastaaPoista
  2. Varmaan hauska kirja, kiitos Leena!'

    Pitäisi taas ottaa geishapallot esiin ja harjoitella..;)))

    Mukavaa ja kaunista viikonloppua eli loppuviikkoa, Leena-IhaNainen!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, hauska on. Lähettäisin sinullekin, mutta kun sain vain yhden.Ole hyvä!

      Ehdottomasti. Kuvittele mitä säväreitä torstaihin, joka on aina toivoa täynnä;-)

      Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen! Luulin muuten, että on jo perjantai, mutta ei tee mitään: Viikko on vienyt voimani, joten aivan hyvin nyt voi alkaa viikonloppu. Lähden vähän hapelle puutarhatöihin ja sitten leivon tiikerikakun, että R. saa nauttia lähestyvän viikonlopun ensimmäisistä tunnelmista...

      Poista

  3. Kiitos, Leena, hulppeasta arviostasi!!

    Villiä viikonloppua ;)

    VastaaPoista
  4. Hei vain, kuulostaapa hauskalta sarjikselta... :-D

    VastaaPoista
  5. Olen ostanut tämän Susun kirjan. Tykkäsin.
    Muitakin Susun kirjoja olen lukenut. :-)

    VastaaPoista
  6. Susu on mahtava kirjoittaja! Voitin kerran hänen arvonnassaan ihanan kirjan "Valkoiset Talot" joka meni sitten suomalaiselle kirjastolle täällä.Ja Susun blogissa pääsee hyvin jyvälle hänen kirjoitustaidostaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, huomaan! Minusta on ihanaa saada olla osa teidän kirjastoa - myös.

      Varmasti!

      Poista
  7. Minua nauratti eniten jostakin syystä täällä kommenttiboksissa. Minulla on vähän kummallinen huumorintaju ja joskus ihan älyttömän hitaat piuhat. Mies joskus vääntää rautalangasta Fingerporia ja yksikin ilta meni ihan hirmuiseksi hihitykseksi, jota ei saatu loppumaan. Minä nauroin sitä lopulta ymmärtämääni vitsiä ja mies minun pitkiä monimutkaisia piuhojani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, minä en ikinä tajua vitsejä ja vihaan maailman eniten aprillipäivää. Olen outo tosikko, joka uskoo kaiken. Parhaiten uppoaa musta huumori. Pikimusta.

      Mutta tässä on sellaista kivaa pientä arkinaurua, jonka tajuaa heti. Siis niin helppoa, että sinä ja minäkin sen ymmärrämme.

      Minä pelkään sellaisia juhlia, joissa on esiintymässä joku koomikko, sillä minua vain myötähävettää tai ikävystyttää ja muut nauraa hohottavat täysillä. Yritän välttää niin tylsiä tilaisuuksia.

      Mieheni väittää, että nauran eniten, kun hänelle sattuu jotain. Eikä hän ikinä anna anteeksi sitä, kun hänelle meni punkki 'pusseihin' ja hän pyysi minua auttamaan. No, minussa ei ole yhtään sairaanhoitajan vikaa ja minä sain sen punkin katki! Meri oli vielä teini silloin, mutta meillä on sama kauhea huumori ja me kaaduttiin Merin kanssa lattialle nauraen ja meinattiin tukehtua, kun nauru ei loppunut. Yksi ähveeraa sen punkin kanssa ja verta tulee enemmän ja enemmän...Hän lähti sitten ensiapuun ja siitä tuli kahden viikon kuuri, joten tosi vakava juttu, jota vaimo ja oma tytär vain eivät ymmärtäneet;-)

      Me saatiin kerran Merin kanssa naurukohtaus Berliinin kadulla. Sellainen yhtein nauru. R. piteli meistä kiinni, minkä pystyi, sillä me todellakin valutaan maahan, kun se alkaa...Ja kun R. sitten alkoi nalkuttaa meille, me naurettiin vieläkin enemmän ja alettiin matkia häntä. Hui, vieläkin tuntuu nuo naurut vatsan pohjassa asti!

      Poista
    2. Punkkitarinan jatko on vastauksessa Punatukalle;-)

      Poista
  8. Pitääpä kaivaa kirja esille. Kertaushan on opintojen äiti.
    Vietin myös iloisia hetkiä kirjan parissa.

    VastaaPoista
  9. Tais minuakin naurattaa eniten tuo sinun kommenttisi Minelle ☺
    Haa, mä rakastan tilannekomiikkaa...mutta jotkut valmiiksi nauretut muka-hauskat-kotimaiset...UHHHH, mulle iskee vain myötähäpeä!
    Susu on oivaltava kirjoittaja, sen verran on tullut teksteihin törmöttyä - onks tuossa taas yksi pakko-hankkia-kirja... *huokaus*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punatukka, löysin illalla R:n koneeltaan ja mun blogi auki! Sanoin, että 'mitä ihmettä, eihän sulla ole tapana lukea mun blogia?' Hän sanoi vain, että 'kunhan vilkaisin, että laitoit sitten ne geishakuulat tänne?' Minä: 'No sinähän sitä niin nauroit, että piti.' Hän ei onneksi lukenut kommentteja;-) Tarinan jatko menee niin, että naislääkäri, jolle hän meni sen puolikkaan punkkinsa kanssa,oli myöhemmin eräässä virallisessa tilaisuudessa R:n kanssa ja heidät esiteltiin. Naislääkäri alkoi nauraa, mutta ammatilaisena sai puristettua sanat: 'Sinut minä jo tunnenkin.' Ei häntä noin olisi naurattanut, mutta kun R. oli kertonut, miten hänen vaimonsa ja tyttärensä olivat käyttäytyneet ja miten huono sairaanhoitaja vaimokulta on.

      Minä en ikinä katso televisiosta mitään ns. suomalaista viihdettä. Sen tähden useimmiten viikonloppuisin, etenkin lauantaisin on televisio kiinni ja katsomme jonkun oman leffan. Tietysti jos tulee vaikka Yorkshiren etsivät kaikki on toisin...

      No, tästä sinä et köyhdy, sillä on nidottu ja hinta on takuulla alle 20 euron. Tarkkaa hintaa en tiedä. Hus, tilaamaan siitä nyt! Parisuhdevinkit ovat aivan mainioita;-)

      Poista
    2. mää mittään perhana parisuhdevinkeillä tee :/
      -pitäis vissiin ensin hommata se suhee....

      mutta hyvät naurut on aina paikallaan ☺

      Poista
  10. Jännää. Nykyäänhän on sarjakuvat ihan eriä kuin Aku Ankat aikoinaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, oi tämän niin sinulle lähettäisin, jos vain saan jostain yhdenkin lisäkappaleen;-)

      Poista
  11. Tämä on takku hauska, nauroin jo niin postausta lukiessa :D Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä. Sinäkin olisit kohde, jos mulla olisi tätä enemmän kuin yksi;-)

      Kiitos samoin!

      Poista
  12. Taidan tilata itselleni tällaisen. Eihän sitä kannata odottaa seuraavia pyöreitä, eihän =)

    VastaaPoista