Tänään saimme vihdoinkin aikaiseksi lähteä katsomaan Toivolan vanhaa pihaa Anne-serkun ja Lumimiehen kanssa. Pihapiiri on viehättävä ja aidosti vanha. Nyt joulunaikaan täynnä joulutapahtumia ja jokainen ovi tuntui kutsuvan sisälle
Ovissa on kransseja ja rapuissa
monenmoista houkuttavaa sekä tietty tunnelmavaloja. Me kuitenkin
päätimme ensin käydä tapaamassa
seppä Markus Aholaa, jonka
Manalan Pajassa taotaan käsin rautaisia käyttö- ja koriste-esineitä ja myös tilaustöitä. Seppä näytti hyvin sepältä ja liikkeestä löytyi valmiina mm.
tällaiset ruusut, takuulla uniikkia ja
takorautainen wc-rullateline. Mikä harmistus, että meillä on näitä jo hankittuna, mutta vinkkinä teille muille.
Tuikuille löytyy monenmoista kaunista taottua astiaa
kuten vaikka tällainen kynttiläteline.
Hauska lahjaidea tai itselle hyödyksi on käsintaottu sinappituubin puristin: Tekee vaikutuksen!
Ja tässä upea naulakko vaikka tuulikaappiin, vessaan käsipyyhkeille taikka korutelineeksi.
Sepältä vaihdoimme tällaisiin tunnelmiin ja tulossa on muutama liike, joiden nimet olen jo autuaasti hukannut, mutta
nämä ja monta muuta putiikkia löytyvät Toivolan vanhalta pihalta, jossa on toimintaa ympäri vuoden.
On mukava nautiskella tällaisesta atmosfääristä joululahjoja miettiessä.
Tässä huoneistossa sijaitsee käsityöntekijän taivas, sillä löytyy lanka poikineen sekä mielettömästi noita
ihania väripallonauhoja ja niiden sisällä valot. Yksi turkoosi suuri pallo jäi kuvaamatta...siis kattovalaisin.
Lintuhäkki, jonne ei onneksi ole vangittu lintua vaan valoa.
Villasukissa löytyy, mutta myös
jotain fiinimpää on tarjolla, kuten tuo
musta pitsiunelma.
Asusteitakin moneen makuuun.
Peilata voi näin kauniissa tunnelmassa.
Tässä miljöön valaistusta.
Nyt serkku menossa jo
Kahvila Muistoon, joten eikun perässä.
Näin romanttiset ikkunat,
pönttöuuni ja
ja tällaisia herkkuja, joten päätämme nauttia glögiä, teetä ja kolmea eri sorttia juustokakkua.
Tässä odottelemme tilauksemme saapumista
ja tässä serkku ja Lumimies jo herkkujen pauloissa.
Serkku tilasi valkosuklaakakun, minä omena-vanilja- ja Lumimies tyrnikakun, joka kuvassa. Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kakut herkullisia ja glögi parasta mitä olen ikinä nauttinut. Teekin oli kunnon haudutettua eikä mitään pussiteetä.
Toivolan vanha piha on käymisen väärti ja se sijaitsee siis Suomen Salzburgissa eli Jyväskylässä. Aiomme mennä toistekin ja taidamme tehdä tästä Neljän Vuodenajan Tradition eli käymme Toivolassa ainakin kerran jokaisena vuodenaikana.
Kiitos seurasta!
Love
Leena Lumi
Ihana paikka! Vilkaisin sinne sivuille ja palaan lukemaan paikasta kun ehdin. Tuollaisessa paikassahan löytyy kaiken melskeen keskeltä oikea joulumieli.
VastaaPoistaKiitos Leena, kun näytit tämän paikan meille!
Mummeli, ehdottomasti! Nimenomaan, sillä suurin osa tuotteista, ehkä kaikkikin, ovat kädentaitoa ja miljöö on rauhoittava. Samaa ei voi tuntea tavaratalojen ruuhkissa.
PoistaOle hyvä.
Kiitos Leena! Olipa kaunis ja viehättävä paikka. Missäpäin Jyväskylää? Pitää poiketa joskus! :-) Hyvää adventin aikaa ja Itsenäisyyspäivää sinulle! Kikka
VastaaPoistaKikka N, ole hyvä. Cygnaueuksenkatu 12. Teeppä se.
PoistaKiitos samoin sinulle!
Olipa kiva pyörähdys :)
VastaaPoistaPepi, jokunen tunti siinä hyvinkin vierähti;)
PoistaIhana mielikuva retki, kiitos Leena! Meillä on Joensuussa vähän samantapainen paikka, Taitokortteli. Siellä on varsinkin joulunaikaan ihana käydä, siellä on kauniita ja tunnelmallisia pieniä puoteja, ja lisäksi joulukuussa muutaman kerran joulukylä pihalla. Lumoava paikka.
VastaaPoistaKrista, kiitos. Ihanaa, että tällaisia paikkoja synnytetään eloon. Toivolan joulukojut aukeavat tietääkseni tänään, joten lisää tulee paljon nähtävää. Tunnelma voittaa tavaratalojen menon 10-0.
PoistaTuolla olisi mukava käydä, tulee joulumieli näitä kuvia katsellessa. Sepän olen tavannut, muistaakseni täälläpäin mansikkakarnevaaleilla piti työnäytöstä. Hienoa kädenjälkeä häneltä syntyy,
VastaaPoistaHyvää Itsenäisyyspäivän aattoa ♥
Minttuli, sinullahan ei ole pitkä matkakaan...Oi, seppä oli löytö!
PoistaKiitos samoin sinulle ♥
Onpa tunnelmallinen paikka. Ja tosiaan, jollain Sjoen-reissulla voisi melkein käväistä, koska matkaa olisi alle tunti.
VastaaPoistaTuo ihana vaatekauppa taitaa olla Wishwear. Olen tilannut sieltä postitse vaatteita (loistava palvelu, muuten!) ja olisi ihana käydä kaupassa oikeastikin.
Meillä on tuollaiset pallovalot, laitoin ne jo elokuussa. ;)
Katja, on ja suosittu. Tähän pääsee keskustasta ihan helposti vaikka lounaalle. Ja jos on aikaa tai tarvetta voi sitten shoppailla.
PoistaSe on Wishwear. Sain sieltä www-sivutkin, mutta eilinen päivä oli huge...Lähdimme aamusta ja kotona about klo 18, joten hukkasin muistiinpanoja, mutta siis liittyy myös Ilonan kirjoihin, ainakin Huliviliin eli ne suloiset lastenasusteet siinä etc. Wishwearin vaatteet titenkin löytyvät www.wishwear.fi.
No olen yhdessä sun toisessa blogissa törmännyt noihin palloihin, mutta tajusin vasta nyt;) Serkun kanssa päätimme, että ensi elokuussa meilläkin...;) Elokuussa voi jo ihan hyvin juhlistaa syyskesää!
Ihana paikka! Välitit kuvissasi tunnelman hyvin. Täytyy taas käväistä. Ja tuo kahvila Muisto on kyllä kokeiltava niin herkulliselta näytti ja kuulosti.
VastaaPoistaAnne, eikö vain. Kiitos. Paljon mukavampi ilmapiiri ostoksille kuin tavaratalot. Mennään sinne joku päivä lounaalle!
PoistaTämä oli vasta alkua...tänään aukeavat pihalla mitä erilaisimmat joulukojut, keski-Euroopan malliin. Gluhweiniäkin on tarjolla - rajatulla alueella tietenkin, Suomessa kun ollaan. Tämä on ehdottomasti parasta osaa Jyväskylässä. Kaikki ensi kesänä asuntomessuilla piipahtavat, Toivolan vanha piha kannattaa lisätä nähtävien listaan vähintään Maailmanpylvään rinnalle.
VastaaPoistaNiinpä...ja nyt on satanut valkean lumihunnun. Nimenomaan minulle tulikin mieleen Keski-Eurooppa ja sillä nyt nimesinkin Jyväskylän Suomen Salzburgiksi ja onhan harjukaupungissa muutenkin pinnanmuodostuksen vaihteluita ja ihmisen kokoista kaupunkia ihan kuuluisan alppikaupungin henkeen. Täysin samaa mieltä!
PoistaKiitos itsellesi, että esittelit pihan meille!
VastaaPoistaUpeita tuotteita sepällä...tuo sinappituubinpuristin tuo lapsuuden mieleen...missä silloin olikaan tuollainen ...en nyt muista...:)
Irmastiina, ole hyvä.
PoistaMinä niin arvostan noita takorautajuttuja,,,Sinappi ainakin on sitä lapsuuden tuttua, jota moinostettiin , että 'kahta en vaihda pois: Turun sinappia ja...'
Harmi vaan, että Turun sinappi oli välissä Nestlén ylikansallisessa huomassa ja nykyään sitä valmistetaan Puolassa... Onneksi on kuitenkin Auran sinappi, joka on taatusti suomalaista!
VastaaPoistaOmapäinen arkeilija, ai siinä oli sellainenkin kuvio...Katsoin just, että meidän Kotisinappi valmistetaan Naantalissa. Kauhean vähän nykyään kuluu sinappia verrattuna entisiin vuosiin, mutta kun sitä käyttää, on maulla todellakin väliä. Ja mieluummin suomalaista.
PoistaLöysit oikein tunnelmakuvat, kiitos. Olimme lastenlasten kanssa syksyisillä keskiaikamarkkinoilla ja pari viikkoa sitten entisten työkavereiden kanssa muistelemassa, siihen sopiva ympäristö. Vahinko, että Jyväskylän keskustassa ei enää ole kuin Nikolainkulma vanhoista puutaloista jäljellä. Tämä Toivola onneksi saatiin koottua. Tänä iltana saan haasteen päätökseen. Muuten, harmaasuolatun kinkun kanssa pitää olla muhevaa sinappia.
VastaaPoistaReijo, ole hyvä ja kiitos. Keskiaikamarkkinat ovatkin kiinnostava aihe ja miten minusta tuntuu, että mekin tyttöjen kanssa vietämme tuolla vielä muistelushetkiä;) Kun muutimme '85 tänne länsirannikolta, järkytyimme, miten vähän täällä oli säästetty vanhaa rakennuskantaa ja sitten vielä puhutaan Suomen Ateenasta! Urheilua, urheilua etc. ja historiasta ja kulttuurista viis. Pori oli kulttuurikaupunkina paljon ohi jyväskylän, mutta täällä on onneksi nyt, osin liian myöhään tosin, havahduttu, ja toisekseen pidän just Jyväskylässä siitä, että ei ole tasaista, kaupunki on jollain tavalla jännittävä ja olen myös alkanut löytää sen kauneutta.
PoistaOk ja hienoa. En kusaa sinua uudella haasteella jouluksi;) Saat sen vaikka myöhemmin.
Kuka sanoi, että MINÄ syön kinkkua;) Sikaparkoja pidetään niin huonosti, että pitää vaikuttaa edes jollakin tavalla. No ei vaineskaan: Joka aatto, joka on muutne hääpäivämme, minä valmistan hämäläiselle miehelleni imellettyä perunalaatikkoa ja sen kanssa on vähän kinkkua, jota minäkin sitten vähän otan. Kala on pääosassa pöydässämme ja kun nuoremme saapuvat joulupäivänä, tytär ei edes saavu, ellei ole graavattua merisiikaa;), niin vävykokelaskin haluaa kinkkua. Meillä in muuten 4-5 sortilla kalaa ja ensi viikolla julkaisen mikä on tämänvuotinen uusi kalaohje. Joka vuosi siis myös jotain uutta pöytään.
Mikä on sun muheva sinappi? Meidän parasta on ollut tyttären kummisedän tekemä konjakkisinappi, jossa oli riittävästi vahvuutta & makeutta. Laatuisa yhdistelmä. Minusta.
Miten sen graavisiian teet? Olisiko riittävän yksinkertaisia vinkkejä joulun kalapöytään, kun sinä olet erikoistunut erityisesti siihen? Kiitos ja kumarrus, jos jaksat vastata! T. Tumpelo täti
VastaaPoistaTumpelo täti, mieheni ostaa noin kilon siian (jouluna kaksi), täällä ei helposti isompia saakaan. Siitä on liikkeessä otettu sisämykset pois. Sitten hän tekee siitä kaksi filettä, mutta tämän voit pyytää tekemään liikkeessä, ellet itse osaa. Sitten kun sinulla on ne kaksi filetta, laitat tavallista suolaa molempien fileiden nahkapuolelle ja vatsapuoelle suolaa sekä heikkivainaan hyppysellinen sokeria. Sitten sisäpuolet vastakkain ja jossain astiassa, jossa kansi ja mielellään ritilä, josta nesteet pääsevät pohjalle (meillä Tupperwaren), pidetään jääkaapissa noin 8 tuntia. Tämän jälkeen vain hyvällä kalaveitsellä tehdään ohuita fileitä. Jos ei ole sitä ritiläastiaa, pyyhi vähän kaloja liikaa märkyyttä. Tämä on siis se ihana perusohje ja meidän joulupöydän kunkku. Ensi viikolla tarjoilen yhdestä kirjasta vähän jalostuneemman muodon tähän eli meillä on tänä vuonna siikaa ainakin kahdella sortilla, lisäksi graavilohta, valkosipuliyrttisilakoita, mätiä ja...;)
PoistaTäältä löydät lisää reseptejä Leena Lumissa ja ensi viikolla yhden lisää http://leenalumi.blogspot.fi/2013/06/ruokareseptit-leena-lumissa.html
Ole hyvä ja ainahan minä...jaksan vastata;)
PS. Siis nyt ei tehdä mitään tönkkösuolaista kalaa, vaan siian pitää saada maistua. Mutta jos taas suolaa on liian vähän meillä ainakin tytär huomauttaa. Olen ottanut tavaksi pitää pöydässä kaunista pikkukippoa, jossa on sormisuolaa ( saa ihan vaikka Prismasta), josta jokainen voi sitten ripotella lisää, jos tuntuu 'tuimalta'.
PoistaKaunis paikka ja taisitkin tuosta kertoa kun menimme ohitse.,Onko tuo se joka näkyy Sokoksesta?
VastaaPoistaJael, muistaakseni mainitsin. Tänne on melkein helpoin tulla kaupungilta kävellen, sillä siinä, mistä ohiajoimme, olisi pitänyt ottaa parkkipaikka oikealta. Eilen teimme niin ja kun teimme ruuhka-aikaan illasta lähtöä, ei meinattu päästä helpostikaan pois. Minä olisin jäänyt siihen töröttämään;)
PoistaTämä ei näy Sokoksesta, mutta siinäkin on sivulla sellainen vanha pihapiiri, just uudistetun Sokoksen vieressä. Koska en ole juuriltani jyväskyläläinen, en nyt muista mikä sen pihan nimi on...
Kaunis jouluinen retki! Etenkin sepän työt ihastuttivat :)
VastaaPoistaKaisa, oli kaunista ja kivaa. No takorauta on ihan omassa luokassaan;)
PoistaTuollahan pitää käydä ensitilassa, ennen joulua!
VastaaPoistaPäivi, ehdottomasti!
PoistaMukavaa vanhanajan tunnelmaa.
VastaaPoistaArleena, eikö vain!
PoistaKiitos Leena! Olet aarre! Tumpelo täti laittaa taatusti joulupöytään muutamaa sorttia kalaa.
VastaaPoistaAnonyymi, kiitos uja ole hyvä. Eihän se nyt tuon vaikempaa ole ja kala on terveellistä. Mitä enemmän sitä syomme, sitä paremmaksi on kohonnut hyvä kolestroli. Ja mikä parasta: Kala on herkkua!
Poista