Annika Christensen&Ulrica Otterling: Ruukkupuutarha - Iloa ympäri vuoden

Kevät tulee puutarhaan nopeasti ruukkujen avulla. Ulko-oven edusta on paras paikka ruukuille ympäri vuoden. Keväisin ruukkuja kannattaa asettaa portilta taloon johtavan käytävän varrelle, sillä silloin ei vielä juurikaan liikuta muualla puutarhassa. Kaikilla ihmisillä tulisi olla kevätpaikka, jossa voi istua ja saada samalla energiaa. Pysähtyminen, rauhoittuminen ja se, että todellakin panee merkille kaiken, mitä ulkona alkaa tapahtua, ei vie kauan mutta antaa paljon.

Annika Christensenin ja Ulrika Otterlingin Ruukkupuutarha - Iloa ympäri vuoden (Trädgård i kruka - Odlarglädje året om, Minerva 2015, suomennos Jutta Jarvansalo) on niin runsas tietopaketti hurmaavine kuvineen, että luin tätä kirjaa pari viikkoa! Olen itse vannoutunut ruukkupuutarhailija alkaen siitä kun hävitimme kasvimaan ja istutimme tilalle hedelmäpuutarhan. Mikään ei voita ruukkuistutuksia ja syitä on monia ja ne tulevat myös tässä kirjassa esille. Itse heitän tähän nyt muutaman oman syyni eli ruukuissa kasvit ovat suojassa lehtokotiloilta, ei tarvitse kitkeä rikkaruohoja ja ruukkujen paikkoja voi vaihdella mielialojen mukaan. Ruukkupuutarha-kirjaan tekstin kirjoittanut Ulrica ja kuvat ottanut Annika kertovat tuhat syytä lisää, miksi ruukkupuutarha mahdollistaa niin paljon enemmän kuin tavalliset kukkapenkit tai kasvimaat. Se miksi kirja vei minulta niinkin kauan johtuu siitä, että luin kasveista, joista en ollut ikinä kuullutkaan. Kirjan tekijät sanovatkin jo alkusanoissa, että he ovat halunneet tuoda esille joitakin turhan vähälle huomiolle jääneitä kasveja. Ruukkupuuutarha on ryhmitelty vuodenaikojen mukaan ja jokaiselle vuodenajalle löytyvät omat istutuksensa. Kirjassa kerrotaan myös ne niksit, joilla ruukku voidaan saada suojaamaan kasvia kylmyydeltä tai liialta kosteudelta. Erityistä huomiota kirjan tekijät ovat antaneet sekä väri- että ruukkuryhmittelylle.

Pidän niin tuosta lauseesta, että 'kaikilla ihmisillä pitäisi olla kevätpaikka, jossa...' Tässä näemme ensimmäisen kuvan laajasta jutusta Kevätinspiraatiota, jossa leikitään niillä mielikuvilla, että haluammeko heti keväällä monia ruukkuja vai yhden ison, jossa toisiinsa sointuvia värejä. Keväällä värinälkä on suuri ja niinpä kuvan ruukussa kasvaa sinisiä helmililjoja, lilansinisiä tarhaorvokkeja ja vaaleanpunaisia leinikkejä. Väriteemaa käydään pitkästi läpi väriympyrän ja ihastuttavien ruukkukuvien avulla, joista löytyy kaikkia mahdollisia kukkia valkoisista taseteista jouluruusuihin ja upeista kirjopikarililjoista Snowblanket-rönsytiarelloihin. Jos istuttaa vain yhtä väriä yhteen ruukkuun, ruukuista kerätään asetelmia, joissa kasvien muodot, väri, ruukkujen koko ja niin edelleen vaikuttavat näkymän tekemään vaikutukseen.

Kuvassa kirjan yksi monista ruukkusommitelmista, joka nyt ei niinkään leiki väreilä kuin muodoilla ja kasvien koolla: Kyseessä kokonainen maustepuutarha viidellä portaalla. Tästä voi sitten tarpeen mukaan napata ruukun mukaan vaikka grillin äärelle ja pari keittiön oven ulkopuolelle. Maustekasvit -luvussa on kerrottu 10 syytä kasvattaa maustekasvit ruukussa.  Mukaan mahtuvat ainakin basilika, sitruunaverbenella, persilja, ruohosipuli, minttu, oregano, kynteli, laakerinlehti, joka siis kasvaa ruukussa pienenä puuna, timjami, salvia ja rosmariini. Maustekasvien kohdalla on aiheellinen muistutus, jonka helposti olen itse suven helteillä unohtanut: Ei saa unohtaa lannoitusta! Paljon käytettyjen maustekasvien pitää saada myös toipua ja siihen on kirjassa omat niksinsä.

Ruukuissa voi kasvattaa myös vihanneksia ja marjoja. Kuvassa kasvaa Black Cherry -kirsikkatomaatti upeassa, italialaisessa terrakottaruukussa. Tätä aion kokeilla, jos vain kauppapuutarhani voi tarjota taimet! Muita kasvatettavia tässä ryhmässä ovat chili, fenkoli, kurkku, mangoldi, porkkana, paprika, peruna, retiisit, salaatit, pinaatti, mansikat, karviainen ja viinimarjat. Jutussa on myös rohkeasti yhdistelty hyöykasvien lomaan kukkia: Keltainen mangoldi kasvaa yhdessä leijonankidan kanssa.

Yhden värin sommitelmalla saadaan aikaan viehättävä tunnelma klassisella Mårbacka pelargonilla. Tämä näyttää hyvältä sekä romanttisessa että modernissa puutarhassa. Kukinta on myöhään syksyyn, kunhan ei unohda tarjota ravinteita.

Helppohoitoisimmat ruukut ovat täynnä Sempervivum-mehitähteä ja muita Sedum-sukuun kuuluvia maksaruohokasveja. Minulla on ystävä, joka on hulluna mehitähtiin, joten yllä oleva kuva on hänen unelmaansa: Ei paljoakaan kastelua, koska osaavat itse huolehtia itsestään. Kaunis ruukku, joka täyttyy ääriään myöten. Ajan patinaa!

Suvi on suloisuutta, mutta syksyn rakastajat heräävät uuteen elämään syyskesällä. Kirjan tekijät tuntevat ilmiön:

Syksyä rakastavat pitävät sitä rentouttavampana ja vähemmän vaativana ajanjaksona kuin muita vuodenaikoja. Syksy on aikaa, jolloin saa tehdä juuri sitä, mitä haluaa ja mistä nauttii. Se tarkoittaa myös sitä, että syksyn ruukut ovat täynnä nautintoa!

Ensimmäinen syksyn kuva tarjoaa väri-iloa kurpitsoilla, krysanteemeilla ja erivärisillä heinillä.

Toinen syyskuva onkin sitten pinkin ja vaaleanpunaisen juhlaa: Marjakanervan vaaleanpunaiset marjat ja upeat lehdet, joiden väri murtuu hieman kanervaa ja kaalia vasten. Kaiken kruununa hennon vaaleanpunainen syklaami. Olen itse heikkona noihin syksyn pikkusyklaameihin, joiden kesto vain paranee viileyden lisääntyessä. Syklaami selviytyy pikkupakkasissakin, kunhan muistaa istuttaa sen ajoissa, että se ehtii tottua viileään. Jos liian kylmä yö vie yhden tai pari kukkaa, poista kuolleet kukat ja kohta kasvi jo lykkää uusia nuppuja.

Kun viimeisetkin syyskasvit ovat menettäneet loistonsa, kääntyy katse kohti talvea ja sen myötä väistämättä kohti vuodenaikajuhlista ihaninta eli joulua. Kirja tarjoaa monia vaihtoehtoja erilaisiin ruukkukoristeluihin talveksi isopuksipuusta varjomurattiin, skimmiasta hyasintteihin. Hyasintti jäätyy kauniisti ja ulkona sen voimakas tuoksu ei ärsytä allergisiakaan. Talvikuvassa kaunis sisääntulo, jossa lamosalilia, tulppaaneita, valkokeltaisia tasetteja, pieni joulukuusi ruukussa, kuusenoksia ja ulkotuli.

Ruukkupuutarha on uskomattoman runsas tietopaketti, joka tarjoaa niin tietoa, kuin kauniita kuvia ja etenkin rohkaisee uusiin kokeiluihin. Kohta on kevään aika ja niin monia kasveja voi istuttaa ruukkuihin ja viedä ulos Suomessakin jo vapulta kunhan vain muistaa karaista kasvit ensin kylmään lyhyillä päivävisiiteillä ulos. Tärkeintä on kuitenkin se ilo ja hauskuus, jonka kasveista saamme ja leikkimielisyys on rajatonta:

 Ihan kohta, ihan kohta...lumikellot ovat täällä ja niilläkin voi vähän leikkiä.

*****

Tämän kirjan on lisäkseni lukenut ainakin Hannele

*****

Puutarhakirjat Leena Lumissa