torstai 25. kesäkuuta 2015

Viikot eivät ole siskoja keskenään! Ei heikkohermoisille...ei anonyymeille!

Tunnen olevani täysin saamaton. Olen jumissa, lukossa ja huono.

Ei, ei ja ei. Tämä ei johdu sateesta, sillä minä rrrrakastan sadetta. Ja ne kotilot, mitä sade tuo, mies vie.

En ole tulessa. Pulssikin voi olla alle sadan, jolloin olen kuin kuollut. Hiukankaan enemmän hitautta viikkoon, niin kaipaisin jo eutanasiaa. Mielikin on paha...

Sattui niin, että menin facebookissa puolivahingossa avaamaan sivuston, jossa oli kuvia Kiinan koiransyöntifestareilta. Pointtihan on se, että Kiinassa syödään koiraa ja sitä ennen koiraa kidutetaan mahdollisimman paljon, sillä siten kuulemma sen liha on parempaa. Kun näin niiden kiinalaispölvästien naamat, jotka niitä koiria rääkkäsivät, toivoin ja toivon, että he saavat vielä kokea todeksi: "Tee toiselle vain se, mitä haluisit itsellesi tehtävän." Ihminen syököön samaa soppaa, mitä heikommilleen keittää.

Sitten aloin lukea tietokirjaa Eläimet yhteiskunnassa, joka tulee nyt sitten joskus blogiini, mutta minua alkoi vaivata yksi asia kovasti: Kirjassa kirjoitetaan veganismin puolesta niin isosti, että aloin ymmärtää olevani huono eläinsuojelija, vaikka olen koko ikäni ja jopa henkeni kaupalla puolustanut eläimiä. Pelastanut eläimiä. Päättänyt taistella kunnes ns. elinkeino turkistarhaus loppuu, sillä eihän mikään elinkeino voi perustua eläinrääkkäykseen. Myös lehmät on saatava parsista pois ja suvella laitumelle. Vasikat juokoot  emonsa maidon ja niitä ei saa erottaa emolehmästä ennen kuin aika on. Liityin Animaliaan ja tunnen olevani oikeassa porukassa, mutta kun minä syön lihaa. Tosin en innokkaasti, mutta kuitenkin. Miten olisi eläinsuojelun laita Suomessa, jos kaikki kalaa ja broileria syövät eläinystävät jättäisivät nämä asiat hunningolle? Kaipaako Animalia jäseniä, jotka eivät ole vegaaneja?

Kettujakin saa tappaa, enkä ikinä tajua miksi. Jos ennen sateenkaarisillalle lähtöä saisi nähdä kettujen murhaamisen loppuvan.

Tein myös oikein hyödyllisen ja hauskan kirjan Koirakokin parhaat reseptit ja eikös heti joku anonyymi tullut kommentoimaan, että:

Täytyy sanoa noita koiran gourmet annoskuvia katsottua että meidän koirille on ollut luxusta se että ylipäätään saavat ne lohi/kana/liharuuan jämät mitä ihmisiltä jäänyt syömättä. Mulla ei olis tarmoa loihtia uuniylläreitä/murekkeita kun ei nuo karvakorvat yhtään arvosta onko ruokia hehkutettu uunissa vai ei. Kun omat ihmislapsosetkin ovat joskus eineksiä joutuneet syömään... 

No voi hyvänen aika sentään! Eläimen hyvä ei ole ihmiseltä pois ja jos katsoo, että ihminen on jotenkin eläimen yläpuolella ja vielä ottaa koiran eikä sitä sitten arvosta kuin lisäkuluna, niin miksi ottaa elävän olennon. Voihan tyytyä vain leikkikoiraan, joka ei kaipaa terveellistä ravintoa. Muutenkin tarmoton voisi olla ottamatta paljon seuraa, rakkautta ja lenkkejä vaativaa koiraa. Jaksaminen pitää tietää ennen koiran hankkimista! Ja mielipieet omalla nimellä, kiitos! Jos on asiallista asiaa, pitää olla kanttia seisoa sanojensa takana. Gourmetannoskuvat on muuten yhdyssana, anonyymi!

Jatkan hitaasti Eläimet yhteiskunnassa, sillä eläinsuojelu on minulle kuin toinen iho. Kirja sai valtavan mediahuomion Jenni Haukion kuuluisan runon Suojele, älä tuhoa johdosta. Heti älähti, ilmeisesti huonon oman tunnon vaivaamana, Suomen turkiseläinten kasvattajien hallituksen puheenjohtaja Kenneth Ingman, joka kehtasi sanoa, että 'joka tämän on kirjoittanut elää satumaailmassa.' Ja hän tiesi kuka runon oli kirjoittanut.  Ingman vielä jatkoi, että:

"Tuotantoeläimet elävät nykyhetkessä. Ne elävät päivän kerrallaan. Eivät ne tiedä mitään tulevaisuudesta. Ne eivät kärsi oloissaan. Kun ne tapetaan, ne tapetaan nopeasti ja kivuttomasti."

Höpön, höpön! Minun juureni ovat maalla ja tiedän tasan tarkkaan miten paljon siellä eläimet kärsivät. Ja kaikki menee kiitos tehotuotannon entistä pahemmaksi.

Oli mukava lukea Animalia -lehdestä toimittaja Bettina Sågbomin juttu Minä niin tykkään Jenni Haukiosta. Niin minäkin! Vihdoinkin saimme mykille kärsijöille riittävän vahvan ja varteenotettavan äänen.
Juttuni Jenni Haukio on suuren ihailuni kohde koska... osoittaa, miten innoittunut olen hänestä ja takuulla en ole ainoa. Suomi tarvitsee Jenniä, Suomi ei tarvitse eläinrääkkääjiä!

Bettina Sågbom:

"Kennethiltä menee koko pointti ohi, kun hän syyttää presidentin puolisoa hyökkäyksestä laillista elinkeinoa vastaan, kun Jenni itse asiassa käyttää taiteellista ilmaisukeinoa herättääkseen moraaliseettisen kysymyksen: onko meillä oikeus?"

Olen niin kyllästynyt eläinten oikeuksia vastustaviin taliaivoäijiin, jotka kerta toisensa jälkeen marisevat, että 'eikös vanhukset ja lapset ole tärkeämpiä?' Tosiasiassa heitä ei kiinnosta paskaakaan, kunhan vain he itse saavat tehdä mitä lystää.  Ainahan näille kääpiöaivoisille voi yrittää sanoa: MITEN IHMEESSÄ ELÄIMEN HYVÄ ON IHMISELTÄ POIS! Jos tarkoitetaan sitä, että miksi eläinsuojelija ei laita ropoaan ja energiaansa vaikka heidän metsästysyhdistyksensä hyväksi tai vanhusten virkistypäiviin, he ovat unohtaneet jopa sen, että Suomi on vapaa maa ja täällä jokainen saa valita avustuskohteensa ja myös vapaasti, heiltä lupaa kysymättä, äänestää eduskuntaan eläinystävällisiä ehdokkaita. Kun on seuraavat vaalit, ottakaa suoraan yhteys omaan ehdokkaaseenne ja kysykää näistä asioista. Minä tein soittokierroksen ja turkistarhaus vaihtoi ehdokkaani toiseen. Valitsin hänet, joka katsoo turkistarhauksen perustuvan eläinten kaltoinkohteluun. Ellei se häkissäolo ja eräät ikävät jutut sitä ole, niin siitä vaan sinne häkkiin sitten koeasumaan.

Kaikille niille, jotka todellakin uskovat eläinten asioiden olevan hyvin Suomessa, voin jo nyt suositella Elisa Aaltolan&Sami Kedon kirjaa Eläimet yhteiskunnassa.

Toimittaja Mirja Pyykkö-Larsson sanoo paljon puhutusta eläinten inhimillistämisestä näin:

"Se on ehkä vääränlaista inhimillistämistä, jos koirat puetaan ihmishahmoiksi ja niille pidetään häät. En kuitenkaan ymmärrä, miksi me olisimme niin paljon edellä eläimiä, ettemme voisi nähdä niitä samankaltaisina kuin itsemme."

Tässä kohtaa piti olla kirja, mutta kun vietin kolme yösydäntä kovasti odottamani jännitysromaanin parissa ja se ei vain yhtään, yhtään sytyttänyt, en nyt ehdi tähän hätään kirjaa. Ensi viikolla sitten kirjaa ja loppuviikosta otan vapaata, sillä saan ystäväni Jaelin meille.

Anonyymit eivät voi kommentoida tähän juttuun!

eläinystäväterveisin
Leena Lumi

Oikeutta Eläimille video, jossa eläin tuntee ensimmäisen kerran ruohon jalkojensa alla, näkee ensimmäisen kerran taivaan...on ulkona häkistä

kuva Maalaistyttö Hannele Salmela
kuva ketusta Pinterest

32 kommenttia:

  1. Minä olen niin surkea, etten voi lukea/katsoa, kun eläimiä kohdellaan huonosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maca, en minäkään. En tajunnut, mitä siitä kuvakollaasista aukeasi ja aukeni...

      Poista
  2. Leena täällä on mieli pahana ja järkyttyneenä ja lapsella myös. lapsella joka on jokaista ydintään myöten oikea eläinkuiskaaja.

    En edes löydä sanoja, sillä jos aloittaisin niille ei löytyisi loppua...

    Älä välitä anonyymin kommentista. En aina ymmärrä miksi pitää tuomita... Miksi sinä et saisi hauduttaa vaikka kalleinta mitä tahansa, jos niin haluat. Aina on jollain jotain sanottavaa ja tuomittavaa, se on surullista. En välttämättä meidän Samuliinille loihdi tuollaisia herkkuruokia kuin sinä, mutta hyvä ravinto takaa eläimelle pitkän ja terveen elämän. Jos yrittää kovin säästää ruokakuluissa, mitä luultavammin tulee kustannuksia koiran vanhetessa lääkärikuluissa, aivan kuin meillä ihmisilläkin. Ei kenenkään ole tarkoitettu syövän "roskaa."

    Voimahalaus <3



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, aikuiset, jotka lapsina tykkäsivät eläimistä, olivat eläinkuiskaajia, he ovat sitä vieläkin. Lapsesi on huomisen päättäjä, joten asiat muuttuvat.

      Sama täällä. Kirjan voisi kirjoittaa, mutta liian rankka aihe.

      No eihän se tuosta yhdestä nyt lähtenyt, vaan niistä Kiinan koirien elävältä nylkemisistä ja vaikka mitä, mutta onhan tuokin kommetti sellainen, että en olisi mieluusti anonyymin koira. Jotain alempaa. Jotain joka saa, jos jotain jää. Jotain joka on aina se viimeinen...Miksi sellaiset ihmiset ottavat koiria, joilla ei ole niille aikaa tai ei ole niihin varaa. Jotka eivät niitä aidosti rakasta.

      Enhän minä noita koirakokin ruokia vielä ehtinyt suuriruhtinatar Olgalle tarjota, mutta hän sai kerran viikossa ehdottomasti lohta ja usein rahkaa, jossa oli mustikkaa, joten suojaa nivelille, näkö tallella lähtiessä melkein 15-vuotinaana. Kanaa, raejuustoa, koiranannoja, ja omat lihapullat kyllä kehittelin. Niinhän se menee eli hyvä ruokinta maksaa myöhemmin itsensä takaisin. Syöminen vaikuttaa paljolti siihen, mitä tai millaisia olemme, miten terveitä, kukoistavia, jaksavia ja sama koskee koiria.

      Kiitos samoin <3

      Poista
  3. Moi,
    Täyttä asiaa. Leena. Kirjoitin jo silloin aiemmin, varmaan Iltalehden tai Iltasanoman kommentteihin, että jos joku elää satumaailmassa, se on tuo Kenneth. Hänellä ei ole oikeutta eikä tietoa ettei eläin tunne mitään tai tiedä mitään tulevaisuudesta; SE ON NIMITTÄIN TÄYTTÄ VALHETTA!!! Hän on vain yksi niistä mainitsemista taliaivoäijistä. Jennin työ todella tärkeää. Häntä kuunnellaan asemansa vuoksi monta kertaa enemmän kuin ketään muuta. Jatka sama rataa, Jenni!! Ja Leena, olen ylpeä pikkusisko, kun jaksat aina näitä epäkohtia tuoda esiin. Jatka sinäkin näitä heikoimpien puolustamisia. Minä olen tehnyt sitä vain omassa elämässäni, koska en ole ollut vastaavanlaisessa julkisfoorumia pitämässä. Eläinsuojeluyhdistys Esko ry:lle olen kerännyt rahaa, lahjoittanut 50-vuotisjuhlarahani eläinsuojeluun, myynyt vuosikalentereita, joissa on ollut mieheni ottamat valokuvat ym. Minä teen sitä näin. Ja vielä; kun kohtelee eläintä hyvin niin kuin kuuluu, se ei ole koskaan pois keneltäkään. Se kasvaa korkoa eläimen ja hyvän kohtelun antaneen ihmisen henkisenä ja fyysisinä hyvinvointina.
    Eli hävetkää te kaikki ihmiset, jotka ette eläimiä kunnioita!! Minun jumalani ei tarkoittanut, että ihminen saa unohtaa eläimen sanoessaan: kohdelkaa toisianne niin kuin haluatte itseänne kohdeltavan.
    Kaikille eläinrakkaille, turkistarhauksen vastustajille, Kiina eläinrääkkääjiä vihaaville, Heille kaikille mukavaa kesän jatkoa!!
    Lämpöisin terveisin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Eihän Ingman voi tietää sellaista, mikä vasta on aukeamassa tutkijoille, koskien eläinten kykyä tuntea, kaivata, kärsiä, kehittyä. Kuka voi olla kehittyä navetan parresssa elämänsä viettäneenä, ei ikinä taivasta nähneenä, kuka kehittyy porsitushäkissä, mitkä eväät saat heti synnyttyä äidistään erotettu vasikka, joka huutaa ikäväänsä, kunnes ääni loppuu...

      Minäkin olen onnellinen, että meillä on Jenni nyt tukanamme: Ei tarvise tuuleen huutaa. Ja olen ylpeä siitä, mitä sinä olet tehnyt eläinten puolesta: Isä katsoo sateenkaarisillalta ja on meistä ylpeä! Häneltä tämän perimme.

      Kaikki tavat toimia eläinten puolesta ovat yhtä hyviä ja arvokkaita.Kukin kykyjensä ja ideoidensa mukaan. Varmaan hyvä palaa myös ihmiselle takaisin. Kun Olga lähti, minua lohdutti kotiimme saapuneen tutun elänlääkärin lause: "Kun nyt surette, muistakaa, että Olgalle ei olisi voinut parempaa kotia olla." Varmaan Olgan pitkä ikäkin siitä jotain kertoi..., vaikka ei se aina korreloi, sillä sairaudelle ei voi mitään.

      Ne häpeävät ketkä ymmärtävät. Eläimistä piittaamattomat eivät useinkaan ole penalin terävimpiä hoksaajia ja mikä pahinta: Tunneälyvajaus on rankka.

      Kiitos samoin!

      <3

      Poista
  4. En pystynyt lukemaan sitä juttua kiinalaisista koirista, mutta tämä sinun kirjoituksesi on hyvä ja tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, yritin otsikossa varoittaa, mutta kiva kun kommentoit. Mietin että se juttu pilasi koko viikon...,mutta toisaalta, voinko sulkea silmäni...

      Kiitos<3

      Poista
  5. Eläinten hyväksikäytössä on tosin kovin vaikea päättää missä kohtaa on oikeutettu raja ja missä mennään yli. Jos puristeja halutaan olla niin sitten ei tarvitsisi huolehtia pääsisivätkö lehmät laitumelle koska lehmiä ei ole olemassa...eikä myöskään koiria tai muita lemmikkieläimiä (no, okei, porot on täällä luonnonvaraisia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hdcanis, näin se menee. Sinä olet sellainen pohdiskelija, että voisit nauttia kirjasta Eläimet yhteiskunnassa, jossa kirjoittajina mm. Antti Nylén, Jenni Haukio, Laura Gustafsson, Kaisa Ansami, Kristo Muurimaa, Jussi Viitala, Salla Tuomivaara etc.

      Ehkä meitäkään ei ole olemassa...Ihminen on eläin, vaikka kuka mitä sanoisi. Hän on vain katsonut itsensä muita eläimiä ylemmäksi, mutta tuo kaikki voidaan kyseenalaistaa. Jopa oma olemassaolomme.

      Lukisin tosi mielelläni, mitä sinä olisit mieltä Eläimet yhteiskunnassa, sillä kirja on täynnä ihan uusia näkökulmia.

      Poista
    2. Minun lapsuudessani lampaat kulkivat kesäisin päivät vapaana ja tulivat illaksi kotiin. Pappani huuteli niitä tietyllä riimillä, jonka kuulen vieläkin korvissani. Mamma keritsi lampaat kerran kesässä sylissään, ja sitten ne taas vaeltelivat vilpoisempina pitkin metsiä. Talven ne viettivät hevostallissa hevospilttuun vieressä olevassa isossa karsinassa. Minä kävin usein upottamassa nenäni niiden villaan, jossa oli minusta ihana tuoksu. Näitä lampaita pidettiin vain villan vuoksi, ja ne kuolivat vanhuuttaan.

      Kaikki eläimet olivat silloin kesän ulkona, lehmät, siat, kanat ja hevonen. Lehmät käytiin lypsämässäkin laitumen reunassa. Me pesimme tyhjän navetan putipuhtaaksi juuriharjoin syksyä varten. Siellä isossa vilpoisessa tilassa oli kiva leikkiä helleilmoilla.

      Nyt nuo muistoni tuntuvat joltain Vaahteramäen Eemeli -onnelalta. Nykyinen tehotuotanto on esineellistänyt eläimiä. Siinä on menty hurjasti taaksepäin samalla kun ihmisoikeudet ovat lisääntyneet.

      Hdcanis tekee hyvän kysymyksen: missä on raja?

      Poista
    3. Marjatta, sama täällä. Näin oli kotipitäjässäni Luvialla ja lehmät saivat laiduntaa. Vietin mammalassa Keuruulla usein kesiä ja noudin serkkuni kanssa lehmät iltalypsylle ja sitten taas takaisin niitylle, joka rajoittui rantaan. Kiva näky kun lehmät siinä vedenrajassa vasten Keuruselkää. Kun lehmistä oli luovuttava, se oli mammalle itkun päivä. Lehmillä oli nimet ja minä muistan ne vieläkin.

      Kuvittele, olen syönyt elämässäni vain kaksi kertaa lammasta. En pääse siitä yli, kun se on vain niin...

      Tosin muistan noilta ajoilta monta hevosten kaltoinkohtelua ja myös koirien. Isänikin niihin puuttui.

      Juuri siltä tuntuvat mammalan kesät, kuin olisi elänyt Vaahteramäkeä. Tehotuotanto on ruma sana ja se pitäisi lailla kieltää kuten turkistarhauskin. Siinäpä se: Eläin esineellistetään, mutta ihminen itsekin on eläin. Millä oikeudella me sen olemme tehneet. Olen vasta sivulla 77 kirjassa Eläimet yhteiskunnassa, mutta jo on tullut monenlaista etenkin kun Nylén aloitti...

      Hdcanis on selvästi filosofinen herra ja niinpä Aaltolan ja Kedon kirja olisi hänelle onnenomiaan kuten myös sinulle.

      Raja? Raja on ylitetty aikaa sitten.

      Poista
  6. Lasten asema on jo huomattu, seuraavana ovat eläimet, lähisukulaisemme.

    Minua kiinnostaa kovasti tuo Eläimet yhteiskunnassa -kirja.

    Olen monesti ajatellut, että voisin lopettaa lihansyönnin kokonaan, koska tunnen sitä kohtaan luontaista vastenmielisyttä. Pystyn syömään lihaa vain hyvin naamioituna, ohuena ja kuorrutettuna muun ruuan seassa.

    Leena, hyvä, että nostit tämän asian esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, niinpä, mutta eläimiä auttavat vain harvat. Eikä eläinten hyvä ole lapsilta pois.

      Suosittelen isosti, mutta ei nyt lomalle. Tilaa tämä ja luet sitten hitaasti pitkän loman jälkeen, Tässä on niin paljon uutta pohdittavaa, että luen joitakin sivuja iltapäiväteellä. Sanotaanko, että on uutta näkökulmaa sekä niin tuhdisti tietoa ja vahvaa tekstiä myös, etenkin Nylén, joka aina kirjoittaa vahvaa.

      Kuule, minulla on sama punaiseen lihaan. Tai: Ensin en voinut syödä sikaa, mutta epäilen, että ne sikalakuvaukset tulivat alitajuntaani ja nyt en siis enää syö sikaa, en syö. Mutta aina on ollut olo, että ainakaan pihvi ei minulla laske. Kn R. sellaista pyytää pari kertaa suvessa grillaamaan, kompromissi on lehtipihvi, jota minä syön vähän, R, enemmän. Sitten luin sen Vitamiinit kirjat, joka on nyt blogissani ja siinä sanottiin, että A-veriryhmälle ei sovi punainen liha! Siis mun elimistö oli tiennyt sen. Toisaalta sitten nuoret ja vihreät ystäväni ovat nyt kääntäneet minut piirun verran metsästystä hyväksyväksi perustellen, että hirvi on elänyt paljon onnellisemman elämän kuin vaikka koko ikänsä parressa kiinni ollut lehmä. Aloin uskoa. Sain yhdestä koiralomituksesta vähän hirveä ja marinoin sitä pullossa punkkua ja tein sen gulassin, joka on se ainoa liharuoka josta pidän, siis kun puhutaan punaisesta lihasta. Paitsi sain kerran Petteri Punakuonoa niin suuhun sulavana, että sekin laski, joten olen kauhea...,mutta siis samaa mieltä kanssasi paitsi en ikinä luopuisi kalasta, simpukoista, kaikista merenelävistä, en ikinä. Jo mun valkosipuliyrttisilkat vie kielen mennessään. Gulassikin on naamiointia eli jos näen verevän pihvin, voin huonosti...Jael syö kalaa...,mutta taidan laittaa ainakin munakoisorullia ja su kalaa monella sortilla tai peräti zarzuelan.

      Ole hyvä vain ja kiitos, Marjatta <3

      Poista
    2. Ei se olisi pois lapsilta, mutta oikeuksien historiassa järjestys näyttää olevan tämä. Lapsia on lyöty ja hyväksikäytetty ajatellen, etteivät ne mitään muista. Ja onhan vielä maita, joissa lasta ei katsota ihmiseksi, esim. afgaaneilla on tapana vaihtaa tytön sosiaalinen sukupuoli pojaksi, jos se on tarpeen, ja luottaa, että sitten hänet voi palauttaa suit sait takaisin tytöksi ennen murrosikää.

      Se että eläinten oikeuksista puhutaan nyt laajalti, on merkki muutoksesta, joka on varmaan hidas ja jota vastustetaan kovasti.

      USA:ssa on tehty esitys, että eläinnäyttelijävanhus, apina, saisi oikeuskelpoisuuden päätettäessä sen/hänen ansioistaan. Tämä ei toietenkään ole toteutunut, mutta osoittaa, että ihmisoikeuksien laajentamista homo sapiensilta muihin lajeihin on harkittu.

      Poista
    3. Marjatta, samahan koskee naisia. Tänäänkin Hesarissa joku pakolainen kertoo, miten Irakissa surmataan nuori nainen, jos tämä on rakastellut!

      Vastustus on kova ja raha puhuu. Myös osa nuorista kansanedustajistamme lähtee rahan kyytiin, johon olen pettynyt. Toisaalta sitten suurempi osa nuorista ei kyllä tajua ollenkaan turkisten käyttöä tai eläinten kaltoin kohtelua: Heihin panen toivoni.

      Kuule, juuri tuota oikeuskelpoisuutta Eläimet yhteiskunnassa kirjassa pohditaan. USAssa on vaikka mitä, kuten se, että miten siellä emakot kuolevat silmät ympäri muljahtaen porsitushäkkeihin, joihin ne on sidottu karmivalla tavalla...Ehdit lomaltasi takaisin ennen kuin olen lukenut ja sisäistänyt Eläimet yhteiskunanssa. Niin vahvaa, että pitää nauttia pienin annoksin.

      Poista
    4. Niin ja mikä hienoa, tämä haastateltu valistunut irakilainen on nuori mies; jospa tällaiset artikkelit saisivat ihmiset näkemään, etteivät kaikki sieltä tulevat miehet ole raiskaajia. Tämän kaverin isä tunnustaa vanhaa uskontoa, zarathustralaisuutta - siitä vaino! Eihän siellä saa olla mitään muuta kuin islamilainen, ei edes uskonnoton!

      Poista
    5. Marjatta, juuri niin! Nyt Suomen vetureina vain taitavat toimia vähemmän tätä asiaa näin näkevät kansan valtuuttamat päättäjät. Muistan jo kouluajoilta tuon uskonnon. Juuri niin, yksi pakkousko on vallassa ja koraania soveltavat uskonkiihkoiset miehet...

      Poista
  7. Kaikkea elävää tulee suojella, kohdella arvokkaasti ja niin hyvin kuin mahdollista! Niin kuin sanoit, toisen hyvä ei ole toiselta pois. Sitä lihansyöntiä en osaa siltikään nähdä pahana. Syöhän moni eläinkin eläintä? Eikö se ole luonnon kiertokulkua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttjatar, tuo vain ei ole vieläkään toteutunut. Olen ollut tavalla tai toisella eläinsuojelutyössä hyvin nuoresta eli vuosikymmeniä eikä ennen sanottu, että suojelet eläimiä olemalla kasvissyöjä. En oikein edes ymmärrä, miten se auttaisi kanaparkoja enemmän, kuin se työ mitä niiden hyvinvoinnin eteen teen, kuiin se, että en söisi hyvän kananelämän elänyttä kanaa. En vain tajua, mutta se, että eläin on järkyttävän tehotuontanoon tulos, se ei voi olla oikein. Jätin jutusta pois pahimman mitä olen sikojen porsitushäkeistä lukenut, sillä en halua kenenkään elämän liikaa tästä jrkkyvän, toiset kestävät enemmän, toiset vähemmän.

      Poista
  8. Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä, hieno kirjoitus sinulta Leena. Hyvää yötä Uniluodosta.

    VastaaPoista
  9. Tärkeä aihe! Minä olen ratkaissut lihansyöntikysymyksen syömällä riistaa, tilalta haettua luomulihaa ja hevosihmisenä joskus myös hevosta, jos tiedän mistä se on peräisin. Pitäisi olla aikaa perehtyä täysipainoiseen kasvisruokavalioon niin hyvin, että voisi jättää lihan kokonaankin pois terveyden kärsimättä. Tosin olen ajatellut, että riistan ja vapaana eläneen eläimen lihan syöminen ei ole eettisesti niin ongelmallista kuin tehotuotantoeläimen...

    Ihmisen itsekkyys tuntuu kamalalta! Eniten vihaan kaksinaismoralismia: ihmisiä, jotka sanovat olevansa eläinystäviä, mutta pitävät koiraa pienessä asunnossa yksin kymmenen tuntia päivässä, tappavat kotipihalla käärmeen koska se ei ole niin kiva eläin kuin koira, käyttävät turkiksia. Sitä en ymmärrä.

    Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja joskus joudumme vastaamaan siitä mitä olemme maailmallemme tehneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahmu, tosi tärkeä! No, minä olen nyt sitten kääntänyt osan mielipiteistäni ja syön hirveä joskus. Sehän on sentään saanut elää vapaana ja toivottavasti onnellisena. Tallilla kasvaneena ja nyt issikoihin ihastuneena, minut saisi ennen armomurhata kuin söisin hevosta. Olen tarkkaan ottanut selkoa, missä hevosta on ja missä ei. Luin kyllä ratsastajasta, joka söi hevosensa ja piti sitä kuin asiaan kuuluvana. Minulle hevonen on niin 'lemmikki', että ei tule mitään ja selviän ilman hevosen lihaa hyvin. En syö pikkulintujakaan, kuten tekevät italialaiset. Lue muuten kirja Axel Munthe - Tie Caprin huvilalle. Minä en painostettuna lihasta luovu. On oltava kohtuuden tie, joka takaa myös eläimille hyvän elämän. Toivoisin niin, että suustani ei menisi alas enää grammaakaan tehotuotannon eläintä, ei yhtään grammaa. Miten niin monet voivat kuin esineellistää elävän olennon, eläimen. Itsekin olemme eläimiä ja luomakunnan pedoista pahimpia.

      Sitähän se juuri on. USAssa kaikki on suurempaa ja sieltä just luin noista porsitushäkeistä jutun, joka vei nyt sitten viimeisenkin eli siivn joulukinkkua pois suustani. Katsos, kun on jättimäinen tehosikala, eläimen kuolemakin on kuin hyttysen pisto ja sinne moni sika kuolee porsitushäkkiin, mutta en nyt tässä voi kertoa miksi...

      Juuri noin! Olen sanonut joskus ylen ystävällisesti, että miksi ottaa koira, kun on kotoa poissa 11 tuntia päivässä ja sitten ehkä nipin napin tunnin lenkki ja sitten jo omiin harrastuksiin ja takaisin kotiin ja nopeasti nukkumaan. Vastaus on ollut, että 'sitäkö ajan takaa, että vain ne saisivat pitää koiraa, joilla on aikaa ja varaa?' Siinä alkaa hiljetä kummasti...Suraan nytkin sellaista tapausta, että olen joutunut vaihtamaan lenkkiäni, että en näkisi taloa, jossa nuori koira elää pimennysverhojen takana noin viidettä vuottaan...Ja vakuutan, että eläinsuojelu ei toimi. Yksi pitää mäyräkoiriaan ulkona kesät talvet eikä mitään lämmitettyjä koppeja...Minä en tapa käärmeitä. Isäni sanoi, että kaikilla elävillä olennoilla on oikeus elää. Toinen ei ole ylitse toisen. Si,lviakin tuli Suomeen valtiovierailulle pitkä turkin helmat heiluen: Kuvottavaa! Ja sitten ne pörrösukat joita myydään joulun edellä, levitä sinäkin tietoa: Ne on revitty, ne pörröt elävistä angorakaneista. Niitä on edullisesti myynnissä just joulun alla kaikkien Skosten yms. käytäväpöydillä. Villasukat jalkaan vain.

      Niin tapahtuu. Sanoin eilen siskolleni, että kun aika tulee, en niin kauheasti sure täältä lähtöä, sillä ihmisten pahuus eläimiä kohtaan, sen kärsimyksen tajuaminen, loppuu sitten siihen hetkeen.

      Jatketaan paremman elämän rakentamista eläimille!<3

      Poista
  10. Olipas hyvä postus!
    Itse en pysty katsomaan tai lukemaan juttuja, joissa eläimiä kidutetaan. No en pystynyt eilen katsomaan Yle1 dikkariakaan Kiinan lapsista..:((

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, kiitos♥

      En minäkään: Tapahtui vahinko kun sähläsin facessa. En minäkään...

      Poista
  11. Tärkeä aihe Leena! Niin paljon kärsimystä, sekä inhimillistä että "eläimellistä" tällä hetkellä. Näen monia tämänhetken ilmiöitä muinaistutkijan perspektiivistä: ihminen ei olisi tässä nyt jos esi-isämme eivät olisi olleet aluksi liha-kasvissyöjiä ja sitten alkaneet viljellä kasveja ja kesyttänyt eläimiä. Erilaisista ruokavalioista on tullut uskontojen kaltaisia koska hyvinvointimme on lisääntynyt niin paljon, että meillä on varaa tehdä valintoja ja aikaa pohtia asioita. Meillä on myös varaa keskittää hurjia summia varoja ja energiaa vaikka painonpudotukseen, jos tunnemme olevamme ylipainoisia. Ennen keskityttiin hengissä pysymiseen ja siihen meni suurin osa ihmisen elämästä ja ajasta. Omille lapsilleni korostan jatkuvasti sitä, että omia valintoja voi tehdä ja elää niiden mukaan, kunhan ei lähde arvostelemaan toisten esim. juuri ruokavalioita. Älä välitä anonyymeistä huutelijoista, he voivat todennäköisesti itse aika pahoin. Voi hyvin & nauti ystävävierailusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämän krestomatia, kiitos! Näin se menee. Kun on historiashullu, on tullut luettua vähän noista alkuajoistakin. Ruoka on tosiaankin nyt uusi uskontomme. Mutta eikö sen pitäisi olla niin, että se on jokaisen hiljainen, sisäinen, oma asia, jota ei muille tyrkytetä. Sen sijaan voimme ja pitääkin puuttua elävien, tuntevien eläimien kaltoin kohteluun.

      Yleensä en välitääkään ja minulla niitä on ollut vain muutama yli 6 vuoden aikana, mutta aina jaksaa hämmästyttää, miten hetken lapsina ihmiset ottavat niin älykkään lemmikin kuin koiran, joka ansaitsee vertaistaan seuraa, yhtä älykästä, yhtä antautuvaa ja pyyteetöntä. Tiedän, kaikki nettihuuutelu kumpuaa kirjoittajan omasta pahoinvoinnista.

      Kiitos samoin sinulle <3

      Poista
  12. Hyvä ja tärkeä postaus. Ihana nähdä, että kirjoitat tästä aiheesta! <3

    Liikaa on ihmisiä, jotka tuijottavat omaa napaansa, eivät uskalla luopua totutusta ja keksivät pohjattomia perusteluja eläinten hyväksikäytölle. Jos pystyy toisen kidutusta katsomaan, kyllä täytyy sisällä olla jotain nurin sillä ihmisellä.

    Itse olen ollut monta vuotta kasvissyöjä, nykyään ruokavalioni on oikeastaan hunajaa laskematta vegaaninen. Joskus ajattelin, etten koskaan pärjäisi täysin vegaanina, mutta nykyään se ajatus tuntuu kaukaiselta ja hassulta. (Poikaystäväni on ollut vegaani jo kohta 10 vuotta!) Eniten innostunut olen siitä, että läheisistäni moni on joko lopettanut tai vähentänyt eläinperäisten ruokien käyttöä. Siitä tulee olo, että ehkä vielä joskus on paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, kiitos <3 Minä en voi lopettaa vaikuttamasta eläinten puolesta...

      Kiinassa niitä koiransyöntifestareita ja sitä ennen vaikka mtiä kauheaa...Espanjassa kansallisurehilua on härän kiduttaminen kuoliaaksi ja ne 'pianonsoittajakoirat', googlaa tuo sana...ja Espanja.

      Nykyään on niin monenlaista ruokavaliota ja syyt niihin ovat erilaieet. Me emme voineet valita, kun kuopuksemme oli 16 ikävuoteen vakavasti allerginen maidolle, viljoille, kananmunalla ja muutamille ykkösryhmän hedelmille. Luin kaiken mitä käsiini sain, että olisin saanut tyttären normaaliin kasvuun. Siinä kysyttiin niin kalaa/lihaa, riisiä kuin myös kekseliäisyyttä ja välillä mikään ei riittänyt ja kasvu pysähtyi toviksi. Luin lisää vitamiineista, hivenaineista, kaikesta...Lopulta se sitten lähti sujumaan. Olin myös jonkin aikaa vertaistukiryhmässä, jossa oli lapsi, jolle ei käynyt mikään muu kuin soijamaito ja poron liha...Siinä oli vain kiitollinen, että kestin kuunnella, kun äiti kertoi, miten lapsi katsoi kun sisko sai syödä leipää. Me emme syöneet 16 vuoteen viljoja eli olimme samassa ruokavaliossa tyttäremme kanssa. Asioita alkoi myös nähdä niin, että on ruokatrendejä, niitä tulee ja menee, mutta toisilla on tosi kyseessä.

      Eettinen ruokavalinta on ihailtavaa, mutta ei sekään ole kaikkien juttu. Minä olen vuosikymmeniä tehnyt monenmoista eläinten puolesta ja jatkan, mutta ei se tarkoita, ettenkö söisi lihaa. Painotukset ja määrät siinä vain ovat muuttuneet. Jael on kasvissyöjä, joka syö mereneläviä, hän tulee ensi viikolla. Varmaan käymme sienikeitolla kaupungilla tai jossain salaatilla, kotona valmistan munakoisorullavuokaa, grillaamme kalaa ja sen kanssa vaikka katkarapuslaattia ja uusia perunoita ja tzazikia.

      Minulle on ihan sisäisesti vaikeaa syödä nykyään sikaa. En muista alkoiko se niistä sikalakuvauksista vai ei, mutta sikojen oloista olen lukenut paljon. Elimistöni ei himoitse punaista lihaa. Varmaan veriryhmäjuttu eli A-veriryhmälle punainen liha ei ole edes hyväksi. Se on siinä kirjassa Vitamiinit. Vain kalaa, äyriäisiä ja broileria. Toivon markettiini luomubroileria. Hirvestä teen pari kertaa vuodessa gulassia. Sieniaikaan, voisin elää niillä. Sienillä.

      Minusta tärkein viesti on se, että eläimellä on oikeus onnelliseen elämään ja jokaisen, myös tuottajien, pitää uskoa ja myöntää, että niillä on tunteita, pelkoa ja ahdistusta ja niitä sattuu. Lue sinäkin Eläimet yhteiskunnassa, teos on vahva!

      Poista
  13. Leena, on hienoa, että saamme eläinten puolustajia valtakunnan korkeimmalta tasolta. Jenni Haukion urheus kunnioittaa sydämensä ääntä on kunnioitettava teko! <3

    Ja tiedätkö... Minä olen päättänyt olla avaamatta linkkejä, jotka intuoin olevan mielipahaa aiheuttavia - siis seellaisen mielipahan, jonka syylle en voi tehdä mitään. Eläinten kidutusvideot, olivatpa ne maailmalla tai kotimaassa tehtyjä, kuuluvat näihin. Mutta niin - sinä satuit avaamaan linkin epähuomiossa... Maailma on joskus hyvin pimeä paikka.

    Ihanaa viikonloppua sinulle -kaikesta huolimatta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, jennin panos on tärkeä!<3

      En tiennyt, en aavistanut, kun kiireessä kävin kaverien juttuja läpi. Oikeesti ei voida mitään, mutta ainakaan minä en vie matkatilini rahoja Kiinaan enkä edes Espanjan siihen osaan, jossa härkätaistelut ovat sallittuja. Nehän ovat tiettävästi kiellettyjä vain Ktaloniassa. Pimeä ja usein tulee toivoton olo.

      Kiitos samoin sinulle!<3 Nyt on jo kiire lukea jotain, sillä pidän sitten vähä blogiystävävapaata;) Tiedätkö: Parempaa väkeä oli niin hyvä, että jouduin lukujumiin eli olen lukenut tällä viikolla jo kaksi huonoa kirjaa, joista en pysty kirjoittamaan mitään. R, sanoi sitten, että 'ota tuo toinen Waters tuosta...' Luen siis Yövartiota.

      Poista