keskiviikko 18. elokuuta 2010

MINNE TYTÖT KADONNEET

Myönnän heti, että en ole ollut mikään Leena Lehtolainen fani. Ensimmäiset Lehtolaiset paras ystäväni pakotti minut lukemaan ja silloinkin pidin vain kirjasta Luonas en ollutkaan (2007) ja dekkareista vain Kuolemanspiraalista (1997). Ja sitten luin Henkivartijan (2009), joka oli aika kovatyylistä dekkariksikin, mutta laatuisa…Mutta: Enhän edes ollut lukenut niitä kaikkia, enkä aikonutkaan…kunnes…

Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet (Tammi 2010) lunastaa Lehtolaisen sijan kirjastossani, sillä tämä oli yksi niitä uskomattomia kertoja, jolloin saatoin lukea suomalaista dialogia ilman myötähäpeää. Tiedättehän vanhat kotimaiset elokuvat, miten niissä puhutaan lemmestäkin kuin se olisi pilaantunutta maitoa ja murhasta kuin pitäisi huutaa lujaa ja tuijottaa vihaisesti ja siinä kaikki. Myönnän, että Leena Lehtolainen on äärettömän lahjakas kirjoittaja, joka selvästi panee peliin kaikkensa. Hänen dialoginsa kirjassa Minne tytöt kadonneet on kuin kokemuspohjaista, sillä sen maku on niin tosi! Ja mitä tulee Maria Kallioon, niin hänestä on tullut Lehtolaisen ilmetty alter ego, sillä kirjailija on omimillaan rikospoliisi Kallion pään sisällä ja nahoissa. Maria Kalliona Leena pääsee ehdoitta ’under my skin’.

Minne tytöt kadonneet –teos vie meidät keskelle sitä aihetta, jota nettipalstat suorastaan kiehuvat: maahanmuuttajien kulttuurin ja paikallisen väestön kulttuuriin välisiin ristiriitoihin, jotka pahimmillaan työllistävät rikospoliisia, synnyttävät pahoinpitelyjä ja jopa murhia. Nyt katoaa miltei samanaikaisesti kolme tyttöä, joista yksi on Sudanista, yksi Afganistanista ja yksi Bosniasta. Hämmennys on suuri ja jonkin mielessä ehtii jo käydä mielikuva maahanmuuttajatyttöjä tappavasta sarjamurhaajasta…Tytöt ovat seurustelleet kauppaneuvos Sylvia Sandelinin kustantamassa Tyttökerhossa, jonne pojilta on pääsy kielletty, mutta jossa maahanmuuttajatytöt voivat seurustella vapaasti suomalaisten tyttöjen ja naisten kanssa. Kauppaneuvos on niin värikäs hahmo, että takuulla jo ihan hänenkin takiaan tämä kirja tullaan käsikirjoittamaan tv-sarjaksi. Sylvian mielipiteet ovat osin vuosituhannen vaihteen yläluokalta, mutta rinnassa sykkii lämmin sydän ’hänen tytöilleen’. Toinen värikäs, suorastaan räväkkä hahmo on rikospoliisi Ursula Honkanen, joka korkeilla koroillaan ja tekokynsillään on oletettua paljon kovempi poliisi ja hän sanoo aina mitä ajattelee:

Voi itku teitä suvaitsevaisia hölmöjä! Miinasillanpäät ja helvisipilät varmaan pyörivät haudassaan kun kuulevat että suomalaisnaiset haluavat kääntyä muslimeiksi ja hankkiutua takaisin siihen alistettuun asemaan, josta he parhaansa mukaan yrittivät kiskoa meidät pois. Onko joissakin naisissa sisällä joku ihmeellinen halu antaa miesten määräillä? En tajua, tajuatko sinä, Kallio?

Maria ei provosoidu Ursulasta, jota kovasti arvostaa poliisina, mutta mielessään hän ajattelee:

Nuorena olin ajatellut, että kiihkouskovaiset olivat kahjoja. Hieman vanhempana olin koettanut käsittää heidän ajatusmaailmaansa, mutta en voinut hyväksyä sellaista tapaa uskoa, joka teki toisesta sukupuolesta alempiarvoisen, olipa uskonto mikä tahansa.

Minne tytöt kadonneet on dekkari, mutta myös yhteiskunnallista pohdiskelua sekä ihan alastonta faktaa siitä, mitä maassamme tällä hetkellä tapahtuu. Onko niin kaukaa haettua, ettemmekö voisi lukea uutista omasta aamuaviisistamme päähuiviinsa kuristetusta muslimitytöstä! Ja päivittäin törmäämme maahanmuuttajia vastaan tai myötään julkaistuihin mielipiteisiin. Kysymys kuuluukin, kuka on oikeassa tilanteessa jossa on kaksi totuutta? Vai onko totuutta sittenkään olemassa ja kaikki on vain unta, jossa luulemme näkevämme ainoan oikean totuuden…

Hyvänen aika, onko Maria Kalliosta tulossa minulle suomalaisvastine addiktilleni Kay Scarpettalle!

23 kommenttia:

  1. Ihana uusi raikas blogipohja! Ja hyvä että sait avun kuvaongelmaan;)

    Minä ihastuin jo Maria Kallioon vuosikausia sitten, kun ensimmäisen Lehtolaisen luin. Ja kun aikanaan tuli tv:stä Minna Haapkylän tähdittämänä sarjakin tästä Lehtolaisen "alteg egosta"(ko?), ihastuin entistä enemmän.

    Ja kyllä, voi kyllä taitaisi meidän Maria Kalliossa olla vastinetta Scarpetalla!

    VastaaPoista
  2. Susa, on tässä vielä yksi asia ratkaisematta, mutta taidan välillä huokaista - syvään ja vaikka siivota!

    Minäkin katsoin Maria Kallio -sarjat ja voisin katsoa Kuolemanspiraalin aina vain uudestaan. Minulla on nimittäin sama intohimo kuin kaimallani eli taitoluistelu. Minna Haapkylä oli hyvä valinta Maria Kallioksi.

    Scarpettakin pysyy yhtä kylmänä kovissa paikoissa;-)

    VastaaPoista
  3. Ajankohtaisen ja kiinnostavan oloinen dekkari. Vaikka olen usein sanonut, etten pidä dekkareista, on minulla dekkarinlukijan menneisyys ja tähän Lehtolaisen kirjaan aion tarttua. Maria Kallio on jotenkin aito hahmo.

    VastaaPoista
  4. En ole lukenut Lehtolaisen kirjoja;mutta Maria Kallion hahmo on minullekin tuttu televisiosta. Kirjan aihe kuulostaa tosi mielenkiintoiselta!

    VastaaPoista
  5. Olen lukenut kaikki Leena Lehtolaisen kirjat ja Mari Kallio -kirjoista olen pitänyt. Yksi syy lienee, että asuin pitkään samoilla kulmilla ja saatoin mielessäni seurata Maria Kallion liikkeitä ja tunnistaa paikkoja. Edellinen kirja Henkivartija ei sytyttänyt minua kovin paljon.

    Varasin saman tien tämän uusimman. Olen jonossa sijalla 53 ja lainattavia kirjoja on kierrossa
    13. Täytyy sitten odottaa.

    VastaaPoista
  6. Lumiomena, sitä nimenomaan: aito!

    Jael, erittäin ajankohtainen aihe. Tästä on lehdistössä alati ja samoissa aiheissa liikutaan kuin kirjassakin.

    Marjatta, Henkivartija oli ns. kovaa dekkaria. Minusta Lehtolainen kokeili siinä jotain...

    Lue odotellessa, vaikka Linda Olssonin Sonaatti Miriamille tai Siilin eleganssi, jonka on kirjoittanutMuriel Bur...;-) Löydät kirjan blogistani kun kirjoitat kenttään 'hae' sanat: Siilin eleganssi

    Siilin eleganssia on kommentoitu blogissani varmaan kirjoista eniten.

    VastaaPoista
  7. Ei voi vielä lukea, mitä kirjoitit - olen sivulla 70. Palaan sitten parin päivän päästä =O

    VastaaPoista
  8. Mielestäni Leena Lehtolaisen ehdoton vahvuus on löytää erittäin ajankohtainen aihe ja luoda tarina sen pohjalle niin uskottavasti, että sitä lukiessa tulee tunne "juuri näin voisi tapahtua", niin kuin kirjoititkin.

    Sama realismi pätee dialogiinkin. Pidän myös siitä, että Lehtolainen ei koskaan esitä asioita mustavalkoisina.

    VastaaPoista
  9. Hei Leena käyppäs lukemassa, mitä kirjoitin eilen blogissani! Ja minun piti nimenomaan vinkata tästä kirjasta sinulle, koska ajattelin että sinua tämä varmasti kiinnostaa! Tämä on Scarpetan suomalaisvastine minulle. Lue myös ne Marian kirjeet Koivulle!

    VastaaPoista
  10. Amma, se on tiivistettynä juuri siinä. Se on jo lahjakkuutta.

    Sara, käynpä minä;-) Olen ollut niin hemmetin kiireinen ja tämä blogiformaattihommakaan ei ole ihan vielä kunnossa, mutta nyt minä tulen...Mitkä kirjeet?

    VastaaPoista
  11. Minä olen lukenut joitakin Lehtolaisen kirjoja, mm. Tappava säde (saksaksi muuten luin) ja siitä pidin, mutta en ole ihan kaikista yhtä paljon pitänyt. Aika monta on käännetty saksaksi. Huomenna ilmestyy muuten vihdoinkin Oksasen Puhdistus saksaksi, kauan on kestänyt kääntäminen, en tiedä, mistä johtuu.

    VastaaPoista
  12. Leena!

    Onnea vaan uuden blogipohjan johdosta. Oliko tämä ns. Beeta-pohja? Tilaa näyttää olevan runsaasti. Minäkin olen pohtinut siirtymistä Beetaan kopiointijuttujen takia.
    ------
    Tykkään Leena Lehtolaisen romaaneista ja salapoliisi Maria Kallio on tv-sarjoissa hyvin vakuuttava henkilö (näyttelijä Minna Haapkylä).

    Hyvää jatkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  13. Allu, minä en ole lukenut edes Tappavaa sädettä, mutta muutamia ja myös muita häneltä kuin dekkareita. Tämä nyt ilmestynyt meni minulla kolmen parhaan Lehtolaisen kaartiin heti. Ja tätä aihettahan riittää puitavaksi niin Suomessa kuin muualla eli kirjassa paljon ajankohtaisuutta.

    VastaaPoista
  14. Raikas ja kaunis tämä uusi formaatti. JA MÄ HALUUN TON UUDEN LEHTOLAISEN HETI...Kuulostaa niin lupaavalta :)

    VastaaPoista
  15. Aili!

    Kiitos! Tämä ei ole kyllä vieläkään valmis ja pelkään, että kun kahdela koneella tätä Lumimiehen kanssa rukkamme niin koko blogi katoaa taivaan tuuliin. Eilisen myöhäisilta oli aika rasittava kokemus;-) Ja tänään jatkuu eleln esitä pyörtynyttä. Luuletko sinä, että minä tiedän, onko tämä Alfaa vai Beetaa vai mitä;-) Lumimies rukkailee tätä omalla koneellaan ja sitten minun pitää joko valittaa tai hyväksyä. Eilen valitin niin kauan, että nyt tämä jo on melkein niin kuin ajattelin. "Yhtä en vain mä saa..." Tain ans' katto ny!

    Katsoin kaikki Maria Kalliot ja se on minulta aika paljon sanottu, sillä esim. näinä viikkoina olen katsonut televisiota vain tiistaisin klo 20 tunnin ajan eli Perhesiteet (Brothers and Sisters). Nyt äitini oikein soitti, että suosikkini Yorkshiren etsivät palavaavat kuvaruutuun. Tiedäthän: Se siannäköinen mies, joka ronkkii itseään mistä sattuu ja sitten virnistelee silleen ilkeen ihanasti;-)

    VastaaPoista
  16. Anne, yritystä on ollut! toivottavasti se on mun näköinen...

    Tuonko siis sinne elokuvateatteriin Clarkin vai Lehtolaisen mukanani? En kanna koko kirjastoa, enkä lehtiä sinne;-)

    VastaaPoista
  17. Vaikea päätös, tuo Lehtolainen :)
    Pitää kyllä visiteeratakkin, kunhan saadaan tämä hektisin hetki taas ohi. Liput on varattu.

    VastaaPoista
  18. Kiittelen kovasti uudesta ulkoasusta!

    VastaaPoista
  19. Piilomaja, eipä kestä! Olet takuulla taiteilijana kärsinyt siitä mun vanhasta ruskeasta...Minä ja eräs julkkis taisimme olla viimeiset, jotka sitä formaattia käyttivät ja hän käyttää edelleen, vaikka eilen jo vinkkasin, että 'muuta sinäkin nyt jotain'. Hän vastasi: "Nythän erotun hyvin massasta." Nauroin vedet silmistä juosten, sillä asian voi todellakin ottaa noinkin.

    Tämä on nyt näköiseni ja taidan tässä vaihdella vain ehkä joskus värejä, jos tulen vaihtelunhaluiseksi.

    VastaaPoista
  20. No niin, sairaspäivästä jotain iloakin ja sain kirjan luettua. Hieman eri asioita tuli minun mieleeni, mutta Sandelin oli minunkin suosikkini...

    VastaaPoista
  21. Mari A., tätyypä käydä lukemassa...

    VastaaPoista