On kyllä aikamoisen järisyttävä kokemus pitää karhupentua sylissään, uskoisin! Pelkästään jo elävän karhun näkeminen luonnossa tai eläintarhassa saa pulssin kiihtymään.
Rita, on se Merjallekin järisyttvä kokemus, mutta niin ihana, että hän suorastaan tarvitsee sitä. Minä elän kirjoista ja koirista, hän koirista ja karhuista;-)
Oooooh!!! - Taas mennään ;)
VastaaPoistaSari, ooooooh;-) ja kohta lähtee lentoon tuulen hevonen!
VastaaPoistaOi miten suloinen nallekarhu!!!
VastaaPoistaNämä ovat kyllä niin uskomattomia kuvia! Ylläolevan Sarin tapaan huokailen näiden ihmeellisyyttä!
VastaaPoistaNo voi hyvänen aika sentään mikä nallekarhu, ihana :)
VastaaPoistaHanne, eikö vain! Elämä on ihmeitä täynnä...
VastaaPoistaSoolis, kunpa näkisit ne kuvat, joita minulle ei ole annettu käyttöön...
Seijastiina, hän on niin nallukkapoikaa että;-)
Tässä kuvassa on varmasti jotakin jekkua, mutta mitä, kysyy Aili-mummo<3
VastaaPoistaVoi mikä nallekarhu - tosi suloinen. Tuollaista olis ihana halata : )
VastaaPoistaAili, ei ole jekkua, ei!
VastaaPoistaErjuska, minäkin haluasin halia karhuja...siskot saa aian, mitä ei itse saa;-)
Hienoa, lämpimiä ja ennen kaikkea vaikuttavia kuvia.
VastaaPoistaLumiomena, ammattilaiset osaavat.
VastaaPoistaOn kyllä aikamoisen järisyttävä kokemus pitää karhupentua sylissään, uskoisin! Pelkästään jo elävän karhun näkeminen luonnossa tai eläintarhassa saa pulssin kiihtymään.
VastaaPoistaRita, on se Merjallekin järisyttvä kokemus, mutta niin ihana, että hän suorastaan tarvitsee sitä. Minä elän kirjoista ja koirista, hän koirista ja karhuista;-)
VastaaPoista