Saatoin arvata, että kaipaisin sinua, että
moni asia olisi toisin ja vaikeaa ja monimutkaista.
En sitä, että kaikki olisi niin yksinkertaista. Että
autius ei olisi jossakin, vaan kaikessa, kaikkialla,
että suru asettuisi taloksi. Että kaipaus tuntuisi
joka hetki.
- Lassi Nummi -
Vain unen varjo (Otava 1997)
kuva Valloittava Valkoinen
Tämä on ollut vuosikaudet taltioituna yhteen muistikirjaani, johon olen viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjoittanut ylös parhaita runoja, joihin olen törmännyt, jotka ovat koskettaneet!
VastaaPoistaSusa, no sattuipas! Minäkin olen nyt kirjoittanut tämän omaan nahkakantiseeni, johon kerään runoja, sitaatteja, jopa hautajaisvärssyjä aviisista...valikoiden.
VastaaPoistaKaipaus ei lähde koskaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Joskus voi kaivata myös sitä, jota on ihan lähellä.
VastaaPoistaLassi Nummi koskettaa ja ajatteluttaa joka kerta.
Todella kaunis ja koskettava.
VastaaPoistatäytyisi varmaan ruveta munkin kirjoittamaan näitä hyviä muistiin.
Kiva kuulla että meillä samanlainen maku! tykkään sellaisesta selkeästä ja simppelistä vaikka joskus kyllä katselen täällä netissä odd mollyn ja containerin vaatteita ja huokailen ihastuksesta että oispa joskus mahdollisuus ostaa itselle!
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!
Anu
Lumiomena, juuri näin se on. Sanotaanhan myös, että koskaan et ole niin yksinäinen kuin yksin, mutta kaksin.
VastaaPoistaKaipaus voi olla kuin pieni, outo kipu, joka ensin tuntuu joka tunti, sitten kerran päivässä ja yllättäen se tuleekin vain kun kuulet jonkun musiikin tai näet vanhan valokuvan...
Anu, eikö vain.
Minusta laatu ja tyylikäs yksinkertaisuus päihittää aina kaiken muun ja jäähän siihen vielä se värileikki. Just vaikka pinkki, softi lila tms. huivi tai tällä hetkellä huivin on syrjäyttänyt minulla ohuen ohut pinkki liehukevillajakku. Kyllä vaatteesta kannattaa maksaa, jos tuntee itsensä, että harvoin, mutta sitten laadukasta.
Kiitos samoin sinulle, Anu!