torstai 1. maaliskuuta 2012

ELÄINTEN PESÄT

Kuka voi vastustaa eläimistä ja luonnosta kertovia lastenkirjoja! En minä ainakaan. Kun näin esittelyn Barbara Taylorin kirjasta Eläinten pesät (Karisto 2012, suomenos Elina Lustig) tulin lapseksi jälleen ja kirja oli ihan pakko saada. Ja kuinkas sitten sattuikaan, kun aloin kirjaa kotoa etsiä, kertoakseni siitä teille, se olikin kadonnut! Syyllinen oli Lumimies, joka innoissaan tutki 3D-lähikuvia eri eläinten pesistä, vaikka minä kyllä epäilen, että hän oli innostunein upeista ponnahduskuvista, joissa pääsi kurkkimaan surikaattien eli nelisormimangustien salattuihin pesäuumeniin.

Kirjan kannet ovat vahvat ja kuvat sekä tekstit selkeät. Joka toinen aukeama on ponnahdusikkunallinen, joten pienellä lukijalla on monta kiinnostavaa hetkeä löytää vaikkapa se salainen luolasto, jossa asuu muita kuin pesän varsinaisia asukkaita ja keitä he lienevätkään? Ponnahduskuva-aukeamalla on aina erillinen tietoisku, josta lukija saa lisäinfoa kuvan ymmärtämiseen.


Eläinten pesät esittelee eläinarkkitehdit aina yömajoja rakentavista simpansseista kaivureihin eli kontiaisiin, jotka tiedämmekin suojelluiksi maamyyriksi. Myös vaivaishiiren pesä on liikuttavan suloinen ja taitava. Esittelyyn pääsevät myös sosiaalisten hyönteisten yhdyskunnat eli hyönteiskaupungit ja vesikodit, joissa asuvat mustekalat ja vaikkapa jännittävä vesinokkaeläin. Pesänrakentajat on aivan oma lukunsa, sillä ne ovat erityisen taitavia naamioimaan pesänsä vihollisilta sekä suojaamaan kylmältä ja märältä. Rakennusmateriaaleista ylellisin lienee haahkojen pesä, joka on vuorattu untuvilla.


Maan alla elävät eläimet ovat kaivajahämähäkkejä, suloisia villikaneja tai vaikka aivan liikuttavia vompatteja. Kutojat ovat eläinmaailman käsityöläisiä, joiden kudontatekniikat vain paranevat iän ja kokemuksen myötä. Kutojat ovat myös vaativia luonteeltaan, sillä naaraat kelpuuttavat vain parhaan pesän rakentaneen koiraan. Jos pesä ei ole naaran mielestä tyydyttävä, hän hajottaa sen palasiksi ja vaatii koiraalta uutta. Eläinmaailman Scarlett vauhdissa!

Tämä kirja on ihan ykkösteos lapselle, joka on täyttänyt jo viisi vuotta. Mutta jos Eläinten pesät on lähdössä lahjaksi, kodistasi muualle, varaudu hankkimaan kaksi kirjaa, sillä tätä ilman ei…(siis sanonko minä todella tämän)…tätä ilman ei aikuisenkaan ole kiva jäädä. Nyt Lumimies taas haluaa katsella ponnahduskuvaa mehiläispesästä…

***

Osallistun tällä kirjalla Valkoisen kirahvin Lasten linnoitus -haasteeseen.

***

Tämän on lisäkseni lukenut ainakin Karoliina

4 kommenttia:

  1. Onnea teille kahdelle! Nauttikaa täysin siemauksin!

    VastaaPoista
  2. Jaana, kiitos! Tarkoitus olisi. Oikeasti minun pitäisi pitää viikon breikki, mutta taidan jättää sen suveen.

    Oikein elämyksellistä viikonloppua sinulle, missä ikinä oletkaan!

    VastaaPoista
  3. Leena, ihana kirja ja postaus! Hykertelin tekstisi parissa - se oli täynnä kevään leikkiä.

    Linkitänkin tämän helmikuun helmipostauksen yhteyteen heti, kun jaksan ottaa pidemmän tuokion koneen äärellä.

    VastaaPoista
  4. Valkoinen kirahvi, seuraava kirja taidetaan kuvata tulevana viikonloppuna. Se on aika erikoinen tai ainakin luulen niin.

    Eläinten pesät on minusta mielikuvitusta kiehtova kirja, jossa nuo ponnahduskuvat vain lisäävät intoa.

    Kiitos!

    VastaaPoista