HUMISEVAA HARJUA, HUONEKASVEJA JA VIIKONLOPPUA!
Tämän Pekka Mäkisen kuvaaman luvialaisen sinitiaisen kuvan kera lähden nyt viettämään pientä breikkiä. Sitä ennen kuitenkin muutama asia tulevasta. Olen nyt niin syvällä kahdessa aivan erilaisessa kirjassa, että huimaa. Olen vuosikausia ihmetellyt miksi Emily Brontën Humiseva harju (Wuthering Heights) on jättänyt mieleeni niin syvän muistijäljen. Nyt en enää ihmettele, kun luen kirjaa uudelleen! Sitä synkkää nummien syvyttää, kätkettyjä tunteita, intohimoa ja kärsimystä sekä kellokanervaa kasvamassa kiven juuresta...ja kaikkialla kosteaa, pimeää, mutta myös niitä harvianaisia hetkiä jolloin kanervan sulotuoksu huumaa sielun...Oi, olen niin tämän kirjan oma!
Toinen kirja onkin sitten faktaa tästä meidän elämästämme ja sitä luen iltapäivisin muutaman sivun kerrallaan nauttiessani teetä muumimukista. Kyseessä on kolmekymmentä vuotta syöpälääkärinä toimineen David Khyatin teos Syötkö riskiruokaa - Syöpälääkärin paljastuksia ruoan terveysvaikutuksista. Vai onko tämä faktaa ja fiktiota, sillä vielä olen siinä vaiheessa kirjaa, että tuntuu kuin mitään ei enää voisi syödä. Tiesitkö muuten, että vain viisi prosenttia syövistä on perinnöllisiä ja ruoan vaikutus on peräti kaksikymmentä prosenttia. Mitä ne muut ovat, kerron sitten myöhemmin, mutta etupäässä ihmettelemme, mitä enää voimme syödä huoleti - vai emmekö enää voi. Toisaalta, ehkä jo voimme löysätä, sillä syöpä ilmestyy viiveellä ja vahinko, jos se on tapahtunut, on luultavasti parinkymmenen vuoden takainen. Itselläni nuorena auringossa oleilu ilman suojakertoimia ja vielä meren tehostama auringon heijastus, tuli esille melanooman muodossa vasta 30 -vuotiaana.
Ihanaa viikonloppua Sinulle! Minulla menee valitettavasti työn merkeissä, mutta ehdin nauttia keväästä myöhemmin. Olen muuten tuonut työhuoneeseen laventelia sisältävän tyynyn (sellaisen pikkuruisen, lahjaksi saadun), ja aina kun alkaa stressata, niin hipelöin sitä. Ja mitä ihanin laventelin tuoksu leijailee ilmassa ja rauhoittaa... Rakastan laventelia, sen tuoksua ja väriä!
VastaaPoistaHelena
Kuulostaa siltä, että sinua odottaa ihana viikonloppu rakkaasi seurassa. Siispä nauti kaikesta sydämestäsi!!
VastaaPoistaUpea lintukuva!
VastaaPoistaHumiseva harju on yksi kaikkien aikojen suosikeistani. Sen tunnelma palautui taas mieleen, kun luin kuvaustasi. :)
Ja jos huonekasvi-kirjassa neuvotaan, miten pärjätään sellaisen sisäkukkahuolen kanssa kuin kasveja naposteleva kissa, niin tutustun ehdottomasti kirjaan! ;) Vasta eilen eräs kissatuholainen pureskeli viimeiset lehdet palmuvehkastamme...
Hyvää pidennettyä viikon loppua sinulle, olet sen ansainnut.
VastaaPoistaArkistoinnissani törmäsin tuohon Humisevaan Harjuun ja mietin silloin, että seKIN pitäisi lukea uudelleen. Samalla löysin tuon huonekasvikirjan hyllystäni. Se on kyllä 2006 Otavan painama, muuten sama kirja. Todella monipuolinen ja hyvin selkeä.
Mielenkiintoinen ruokia käsittelevä kirja on sinulla työn alla. Odotan mielenkiinnolla postausta siitä, sitten joskus.
Ajattelin eilen, kun sain "urakan" päätökseen, että minun pitäisi olla elämäni kunnossa niin henkisesti kuin fyysisesti. Minun pitäisi harrastaa monipuolisesti, joogaa, syvävenytystä, mosaiikki- ja betonitöitä, skräppäystä, kalligrafiaa, kuivakukkasidontaa, fen suita ym. Kotimme pitäisi olla tiptop ja täynnä kirjonta ja ristipistotöitä samoin puutarhamme pitäisi kukoistaa ja voida hyvin. Ruokapuolenikin pitäisi koostua elävästä ravinnosta, kasvisruista, gourment aterioista ym.
Näin ei kuitenkaan ole vaikka joka asiaan löytyisi tietoa hyllystämme vaikka millä mitalla.
Näin se elämä vaan menee.
Aurinkoista viikon loppua vielä kerran!
Helena, minäkin rakastan laventelia. Ja se tulee jo teinivuosilta, jolloin kaikki vaatehyllyni olivat täynnä suloisia laventelipusseja. Ikävää että laventeli ei talvehdi meidän korkeusasteellamme.
VastaaPoistaMahtavaa viikonloppua sinulle sinne jonnekin...!
Kiitos!
♥
Marja-Leena, näin nyt saattaa olla;-)
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
♥
Humiseva harju aikoineen meni suoraan ytimeen, kuuluui pitkään lempilukemistooni. Nyt olen antanut sen tyttären lukemistoon.
VastaaPoistaVietät kauniin viikonlopun, onnea siihen!
Zephyr, Pekka osaa;-) Kiitos psta!
VastaaPoistaMinä en ollenkaan muistanut, että Humiseva harju oli näin traaginen. Ainoa muístikuva oli kirjan houkuttava tumma draama, nummet ja Heathcliff...tietysti.
No, hyvä kun sinulle ei ole myrkyllisiä kasveja...Valitettavasti lemmikkejä ei tässä kukkakirjassa huomioitu.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
♥
Ihanaa taukoa Leena Humisevan Harjun seurassa(ihana kirja,ja leffatkin ja Tv-sarjat siitä ihanat)
VastaaPoistaRUoka,perintä ,ympäristötekijät ja elämäntavat...Elimistömme on kuin auto,ja sitä tulee huoltaa hyvin,ja oikeilla aineilla...
Kiitos samoin sinulle!
VastaaPoistaSatakuntalaisten mielestä kaikki pitää ansaita;-)
Oooh, minulla on nyt jännää Englannin synkillä nummilla...
Tuo syöpä versus ruokakirja vienee vähän aikaa, kun yritän oikeasti ymmärtää ja siinä on niin valtavasti tiedonvyöryä...Kiinnostavaa!
Hanne, sinulta ja minulta PITÄISI poistaa kokonaan sanavarastosta sana 'pitäisi'! Ja koko konditionaali kaikkine ehdollisuuksineen. Kyllä se tästä. Jos yhtään vertaiskärsimys auttaa, niin ei mun polvi ole vieläkään iskussa.
Kiitos samoin sinulle!
♥
Oi onnea teille toisenne 28 vuotta sitten löytäneille, yhteistä taivalta kannattaa kyllä juhlistaa!
VastaaPoistaMäkisen hurmaavaan sinitiaiskuvaan kilpistyy tämä maaliskuun ensimmäinen päivä valloittavasti. Täällä räystäät laulavat ja valossa on suloinen kevään lupaus.
Suloista loppuviikkoa, voi hyvin ihana♥
Mummeli, minä en enää yhtään ihmettele, et juuri se kirja jäi sisälleni. Aika hurjaa ja tummaa...
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
♥
Jael, oi kunpa tietäsi, 'miten', kun ristiriitainen tieto sotkee kaiken. Ehkä on tarkoitus, että emme jää elämään yliajalla;-)
VastaaPoistaKiitos, ja mukavaa viikonloppua sinulle!
♥
Hannah, niin...etenkin jos hääpäivä on jouluaatonaatto;-)
VastaaPoistaKiitos!
Minäkin ajattelin, että tuo Pekan kuva sopii just tähän maaliskuun alkuun.
Kiitos samoin sinulle, Hymytyttö♥
Moi LumiNainen!
VastaaPoistaOlen minä sen Humisevan harjun joskus lukenut vuosikymmeniä sitten, mutta kovin paljon en siitä muista. Ja on se varmaan tullut teevestä elokuvanakin, mutta ehkä olisi syytä verestää muistia;D
Oikein upeaa viikonloppua sinulle ja LumiMiehelle;DD
Viettäkää yhdessä ikimuistoinen viikonloppu.<3
Hei AiliIhaNainen!
VastaaPoistaSe on tullut televisiosta ja olen katsonut, mutta siitäkin on jo aikaa. Vaan vielä enempi kirjan lukemisesta. Onneksi on vahvaa tekstiä eli muistini piti.
Kiitos samoin sinulle & co!
Potenssijuttu lähti aamulla kohti sinua;-)
♥
Ihana postaus Leena, olet löytänyt sen jota niin moni etsii. Kauneinta breikkiä, rentoudu ja nauti täysin siemauksin!
VastaaPoistaIlona
♥ihanaa breikkiä, lass dich verwöhnen♥
VastaaPoistaIlona, toivon, että mahdollisimman moni sen tavoittaa...
VastaaPoistaKiitos ja ihanaa viikonloppua sinulle!
♥
Sicher wollen wir uns verwöhnen;-)
VastaaPoistaDanke schön!
♥
Oi, minäkin niin rakastan Humisevaa harjua. Kirjan tunnelma palautui niin elävästi minunkin mieleeni kun luin tuota kuvausta. Voi kun itsekkin pääsisi kirjan maisemiin samoilemaan! :) Ihanaa viikonloppua sinulle, täälläkin virittäydytään pikku hiljaa hiihtoloma tunnelmiin.
VastaaPoistaSinä teit sen, mistä minä vielä haaveilen ja suunnittelen ;) Humisevan harjun lisäksi haluan lukea myös Kotiopettajattaren romaanin!
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua! Me kävimme tänään kaksin treffeillä sitten lasten syntymän ;)
Aletheia, sitä minäkin odotan, niille nummille pääsyä. Irlannin nummilla o´len jo vaeltanut ja yhtäkkiä lauma connemaran poneja juoksi vastaani: Ne haajaantuivat kauniisti kohdallani ja lumoavan hetken minulla oli ponisiivet!
VastaaPoistaHumiseva harju on niin 'hot'. Tosiaankin...olin unohtanut tästä suurimman osan.
Kiitos samoin sinulle!
♥
Susa, tämä on niin mahtavaa. Minulla oli tästä kirjasta iso muisto ja myös Charlotte Brontën Syrjästäkatsojan tarinasta, mutta aina on Humiseva harju mennyt ohi. Siis taidan lukea tuon Syrjästäkatsojan tarina vielä tänä vuonna myös. Kotiopettajattaren romaanista minuun ei jäänyt mitään vahvaa mieleeni, mutta voiko kukaan/mikään ylittää Heathcliffiä...Saatan kyllä lukea nämä kaikki, kun nyt vauhtiin pääsin.
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle! Muistan kyllä nuo ajat ja tosiaankin suosittelen treffejä puolison kanssa kaupungille, johonkin, vaihteluun...Minullakin on huomenna treffit mieheni kanssa Siinä Yhdessä Paikassa;-)
♥
Heips Katsoit varmaan sanakirjasta tuon verwöhnen, vai ymmärsitkö sen heti? Minä en tunne ko.verbä, vaikka olen nyt 5 1/2 vuotta istunut joka keskiviikko työväenopistossa saksan tunnilla. Tiedän kyllä, että olen ollut hyvin laiska oppilas, mutta kyllä sieltä ehkä aina jotain pääkoppaan jää.
VastaaPoistaAi, niin siitä tulee 3.3. jo 28 vuotta. Kai muistat, että minäkin olin paikalla, kun se kuuluisa "klick" tapahtui?
PALJON ONNEA, PASSAUTA ITSEÄSI MERKKIPÄIVÄNÄ!
Mukavaa viikonloppua:)
Terveisin
Siskosi PikkuMyy
Merja, minulla on sanavarastossani aivan uskomattomia sanoja saksaksi, mutta en osaa enää niiden taivutuksia. Aikamudoot hukassa. No ok, pakkohan tuo oli kurkata, kun enää ei ole Eveä, jonka avustamana oli kiva yllättää Allua;-)
VastaaPoistaMinä ihailen sisukkuuttasi kerrata saksaa noin paljon työpäivän jälkeen iltamyöhällä. Minä kyspyin kahdessa vuodessa, mutta aihe kirveltää minua. Ehkä vielä,kun eräs ei täällä ikävöi, me lähdemme R:n kanssa saksan tuneille.
Muistan, että olit paikalla, kun 'klick' tapahtui kuin Ruotsin kunkulle aikanaan. (Et voi muistaa miten ihastunut oli häneen...)Juuri eilen meilasin koko tarinan yhdelle blogiystävälle ja siinä sinulla oli iso rooli, sillä sinähän se totesit, että 'te olitte kuin olisitte aina tunteneet toisenne ja puhuitte tavalla, jota muut eivät ymmärtäneet'.
Passaus on jo alkanut;-) R. imuroi ja laittoi ruoan. Nyt hän SAA katsoa uutiset, mutta sitten hän noutaa meille kellarista lasillise viiniä ja huomenna menemme ulos syömään. Lakkkaan tässä koneen ääressä juuri kynsiäni. Talo on tungettu täyteen herkkuja sekä leffoja, joten kiva viikonloppu tulossa. Ja mikä parasta, saamme molemmat huomenna nukkua pitkään, mitä nyt R. käy klo 6.30 Hänen Majesteettinsa kanssa puutarhassa ja noutaa samalla lehden. Sitten kaikki uudewstaan tutilullaa.
Kiitos paljon ja kiitos samoin sinulle & co!
♥
Tuo sinitiainen on aina niin ihana! Tänään tuoksui jo kevät.
VastaaPoistaAhmu, eikö vain olekin! Niin...minusta jo noin viikko sitten. Miten kiinnostavaa, että se on oikeasti tuoksu...kuten lumikin tuoksuu, niin myös kevät.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
♥
Onnea kyyhkyläisille! Nauttikaa ihanasta viikonloppubreikistänne. <3
VastaaPoistaOli myös mielenkiintoista kuulla Humisevasta harjusta. Luin sen joskus teini-iässä ja voimakas tunnelma on jäänyt mieleen, mutta muuten muistan kirjasta hyvin vähän. Olisi varmasti hyvä joskus lukea uudelleen.
Odotanpa Leena mielenkiinnolla lisämietteitäsi tuosta syöpälääkärin kiintoisasta teoksesta. Uudehkön tieteenalan epigenetiikan mukaankin esim ravitsemus voi tosiaan vaikuttaa yllättävän paljon alttiuteen saada erilaisia tauteja tai voida hyvin. Sen mukaan, miten syömme ja elämme haitalliset geenimuodot voivat , joka kytkeytä päälle tai pois päältä. Onneksi emme ole ihan geeniemme orjia tässäkään suhteessa.
VastaaPoistaOi, miten romanttisia asioita tässä saakaan ilon kuulla elämästäsi. Kuulostaa niin kauniilta ja on mukava samaistua ajatuksissaan noihin tunnelmiin. Kyllä kumppanusten läheinen suhde voikin tuoda niin paljon jännitettä ja suloa elämään.
Ihanaista viikonloppua!
Humiseva harju on aivan ihana! Se on eräs kestosuosikkini ja eräs niistä hyvin harvoista kirjoista, jotka minun oli pakko muuton yhteydessä ottaa mukaan.
VastaaPoistaNyt se odottaa hyllyllä uusintalukukierrosta, mutta saa vielä odotella jonkin aikaa. On niin paljon muuta luettavaa :)
Oikein ihanaa viikonloppua sinulle!
Karoliina, minäkin luin Humisevan harjun viimeksi teininä. Ja sama kuin sinulla eli vain tuo tumma tunnelma jäi mieleeni, mutta ehdottomasti myös se, että kirja oli vaikuttava. Muistikuva oli totta, mutta nyt tapahtumat vyöryvät ylitseni...
VastaaPoistaKiitos nautimme! Tämä on harvinaista herkkua nykyään johtuen R:n uudesta harrastuksesta. Nyt minua passataan kuin kuningatarta;-)
Romanttista viikonloppua sinulle!
♥
Mustikkatyttö, lupasinkohan sen viikossa...Parempi korjata ennustetta kahteen viikkoon, sillä se on aika runsas ja kuitenkin luen yöaikaan mieluummin Humisevaa harjua, kuin ennusteita siitä, mitä minulle tapahtuu, kun söin 20 vuotta sitten sitä ja sitä ja tupakoinkin 23 vuotiaaksi asti...Alussa on paljon muutakin siis kuin ruoka-asiaa ja myös kosmetiikan myrkyistä etc. Nimenomaan emme ole geeniemme orjia!
VastaaPoistaJännitettä pitää olla, sitten tulee sitä suloakin;-)
Kiitos samoin sinulle!
♥
Elegia, eikö olekin! Minulla on todella vanha painos vanhempieni kirjastosta, mutta nyt halusin myös uuden ja hyvä niin, sillä uudessa painoksessa on Charlotten 'puolustuspuhe' edesmenneen siskonsa kirjalle. Teoshan sai aikanaan myös kouhua aikaan, sillä sitä pidettin Heathcliffin tekojen ja hahmon perusteella liian raakana, paljastavana, pahuutta lietsovana ja mitä kaikkea...
VastaaPoistaMinulla odotaa KAKSI lukematonta Shriveriä, mutta haluan ikään kuin niille isosti tilaa ja olen iloinen, että tartuin tähän juuri nyt. Kaikessa on tärkeintä 'timing'.
Kiitos samoin sinulle!
♥
joo, minä istahdan ulos aurinkoon keittiön rappusille nauttimaan tiaisten laulusta..
VastaaPoistaHannele, just oikein tehdä niin!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
♥
Miten hienoa, että yhteinen aika löytyy =) Nautinnollista ja antoisaa viikonloppua teille. Nauttikaa satasella <3
VastaaPoistaBirgitta, harvinaista herkkua meille - nykyään.
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle & co!
Minussa ei ole muuta vaihdetta kuin se satanen;-)
♥
Ihana juttu Leena että Sinulla on ja olen pahoillani siitä edellisestä, mutta... Ja mukavaa viikonloppua Sinulle ja hänelle, palaan tänne taas kun jaksan ja ehdin. Itse luin ihastuttavan Humisevan harjun ennen mieheni kuolemaa, sitä ennen olin lukenut sen nuorena tottakai, joten tuntui että sen raskaus jäi mieleeni pitkäksi aikaa, en muistanutkaan että siinä oli se koirakin, se asia kiusasi varsinkin...
VastaaPoistaMustis, no...elämä on. Eihän se sinun syytäsi ole, että 'elämä on'.
VastaaPoistaToivon, että kirjan raskaus ei jää minuun. Koiria on jo ollut paljon ja sitten se kauhea pienen koiran tappo...toivottavasti ei semmoista tule lisää.
Kiitos samoin sinulle!
♥